RAVITSEMUKSEEN LIITTYVÄT SÄÄNNÖT MUKA HYVINVOINTIA?

Iltaa kaverit! Huhheijaa mikä jumppailta taas tänään! Ainahan tunnit vedetään samalla meiningillä, mutta kun salit ovat olleet koko viikon täynnä porukkaa, on fiilis ollut entistä korkeemmalla. Tänään jumpautin stepissä 60 jumpparia ja sprintissä sali oli täysi, kun 50 polkijaa oli saapunut mestoille. Kävin myös tekemässä aamupäivällä pakaroihin keskittyvän alavartalotreenin, joten päivä liikunnat ovat enemmän kuin paketissa. Tästä aasinsiltana sujuvasti illan aiheeseen, eli treeni – ja ravitsemusmaailman erilaisiin sääntöihin. Mitä hyvinvointiin tulee, nykyään informaatiota ja ohjeita on paljon ja helposti saatavilla. Tämä taas on johtanut siihen, että myös ihan perus kuntoilija on aika hyvin kartalla miten tulisi syödä tai liikkua hyvinvoinnin tai jonkun tavoitteen kannalta.

Olen kuitenkin huomannut myös sen, että koska sellaista tietynlaista nippelitietoa on hyvin paljon saatavilla, ovat ihmiset alkaneet tehdä erilaisia ”sääntöjä” ruokavalion tai treenin suorittamiseen. Itsekin oon jakanut tällaista nippelitietoa melko paljonkin ja se johtuu puhtaasti myös siitä, että kun postailee näin usein, on välillä kiva hifistellä ja keskittyä johonkin yksityiskohtaan esimerkiksi ravitsemuksessa. Ongelma tässä on ehkä se, että helposti unohdetaan kokonaisuus ja ne toimivat perusasiat ja jumitutaan epäolennaisiin yksityiskohtiin. Otan tässä esimerkkinä asian, josta oon viime aikoina keskustellut aika monen kanssa. Kyseessä on siis treenin jälkeinen ruokailu, joka munkin ohjeiden mukaan, kannattaa pitää vähärasvaisena. Vähärasvainen ei kuitenkaan tarkoita rasvatonta, eikä vähärasvaisuus ole treenin jälkeisen ruokailun oleellisin asia. Vähärasvaisuuteen liittyy myös se, mitä syö muilla aterioilla ja kuinka paljon rasvaa syödään pitkin päivää. Uskon, että monet ottavat ohjeita liian mustavalkoisesti vastaan ja sama pätee myös treeniin liittyvissä asioissa.

Monesti kysytään ja mietitään esimerkiksi että meneekö tämä lihaskasvu tavoite ihan pilalle kun kävin jumpassa/lenkillä viime viikolla? On toki totta, että lihaskasvua toivoessa ei kannata ravata joka päivä pitkin lenkkipolkuja, mutta asia ei jälleen kerran ole ihan mustavalkoinen. Pointti mitä yritän tässä ilmeisesti saada ulos on se, että kun tarraa jokaiseen ohjeeseen ja pyrkii toimimaan näiden nippelisääntöjen mukaan, on elämä yhtäkkiä täynnä sääntöjä ja rajoitteita jonka mukaan eletään suoritetaan. Sitä ei itse edes huomaa, että on yhtäkkiä ollut gluteenittomalla ruokavaliolla vuosia, ihan ilman syytä. En toki tarkoita, että gluteeniton olisi jotenkin väärin, mutta jos ei ole allergiaa tai yliherkkyyttä, voi tällainen ”muutenvaan” välttäminen sellaisen aiheuttaa.

Melkein kaikkeen hyvinvointiin toimii parhaiten maalaisjärki. Keho ei ole robotti, joka toimii sellaisten sääntöjen mukaan mitä netistä voi lukea. Mä oon aina ollut todella kova sokerinatsi, eli täälläkin puhunut paljon sokerin negatiivisista vaikutuksista ja edelleen olen sitä mieltä, että sokeri ei kuulu terveelliseen ruokavalioon ainakaan suurissa määrin. Sen haluan kuitenkin myöntää, että kun olen kirjoittanut sen masentavista vaikutuksista ja muista psyykkeeseen vaikuttavista puolista, niin omalla kohdalla nämä fiilikset ovat tulleet kuitenkin siitä, että olin omassa mielessä luonut nämä säännöt itselleni ja kun rikoin niitä, aiheutti se myös mielialan madaltumista. Näitä asioita kannattaa pohtia, jos itse kokee epäonnistumista tai masentavaa fiilistä sen jälkeen kun on ottanut vaikka päivän tai viikon rennommin, tai tekee jotain ”mikä ei kuulu terveellisiin elämäntapoihin”. Kuka sen oikeastaan määrittää, mikä on terveellistä just sulle? Luulen, että tiedät sen parhaiten itse. 🙂

Ruokavalio vaikuttaa mielialaan paljonkin ja mun mielestä terveellinen ravitseva ruoka on myös avain hyvään oloon  ja sitä kautta yleiseen fiilikseen, mutta liian tiukka ja sääntöjä täynnä oleva ruokavalio ei pidemmän päälle tee hyvää kenellekkään.

Olisi kiva kuulla onko teillä jotain tällaisia sääntöjä, joille ei oikeastaan ole edes mitään perustavanlaatuista selitystä? Oletteko itse tarrautuneet liikaa esimerkiksi  blogeista luettuun nippelitietoon?

Olen ehdolla kategoriassa ”energisin”. Kiitos jos jaksat äänestää! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


MITEN TOTEUTAN HIILARITANKKAUKSEN?

Hiilaritankkauksesta on tullut kirjoitettua jo muutamia kertoja aiemminkin. Viime keväänä toteutin tankkauksen kerta viikkoon ja mulla oli siihenkin selkeät ohjeet ja määrät, mitä ja miten paljon söin. Tällä hetkellä oon mennyt hieman rennommalla kädellä tämän suhteen. Pidin vuoden ensimmäisen varsinaisen tankkauksen eilen. Sana tankkaus kuulostaa siltä, että ruokaa vedellään napaan kuin hullu puuroa, mutta koska pyrin välttämään ylilyöntejä sekä kalorivajeen, että tankkauksen suhteen, niin tämäkin hoideltiin melko iisisti. Myös tankkauksen voisi suorittaa ns. puhtaalla ravinnolla, mutta koska elämä (ainakin mun elämä) on nykyään muutakin kuin puhtaasti syömistä, niin käytin ruoka-aineita, joista saan myös samalla nautintoa. 🙂

Oma sääntöni tankkauksen suhteen on, että pyrin syömään hiilihydraatipitoisia ruokia, jotka eivät sisällä runsaasti rasvaa. Tankkauspäivän avulla saadaan treenitehojen kautta vaikutus aineenvaihduntaan ja  hiilihydraatteja syömällä on mahdollista nostaa esimerkiksi erilaisten aineenvaihduntaa säätelevien hormonien tasoja. Hetkittäinen kalorien nostaminen estää tehokkaasti myös säästöliekin syntymistä, mikä tarkoittaa siis suomeksi aineenvaihdunnan hidastumista, liian vähäisen syömisen tai liian kovaa treenaamisen johdosta. Aina ei tarvitse olla dieetillä, sillä kovat treenit ja määrällisesti kuormittava urheilu saattaa vetää kropan tilaan, jossa aineenvaihdunta jumahtaa paikoilleen.

Sanotaan kuitenkin, että tankkaus on hyödyllinen vasta glykogeenivarastojen ollessa alhaiset, tällöin syöty lisäenergia menee glykogeeniksi lihaksiin ja maksaan sekä varastoituu rasvaksi vasta viimeisenä vaihtoehtona, jos edellä mainitut ovat täynnä. 

Suuret rasvamäärät saattavat puolestaan varastoitua vyötärölle, koska rasva ei voi varastoitua samalla tavalla glykogeeniksi kuin hiilihydraatit. Tämän vuoksi rasvaa tulisi syödä tankkauspäivinä kohtuudella. Järkevänä tankkauspäivänä ei siis kannata vedellä mitä tahansa mättöä, sillä monet perinteiset herkut ovat juurikin hyvin rasvaisia, jolloin idea hieman kuin katoaa.

Valitettavasti sokeri, etenkin perinteiset herkut kuten karamellit, leivonnaiset jne eivät ole ihan parasta mahdollista tankkaustavaraa, sillä niiden sisältämä sokeri sisältää sekä glukoosia että fruktoosia. Fruktoosi taas on aine, jota elimistö käsittelee hieman eri tavalla kuin muita hiilareita. Siitäkin huolimatta, käytän itsekin osittain myös sokerisia ruokia, koska näkisin, että kokonaisuus on tärkempää kuin pienet yksityiskohdat! Eilen illalla nautiskelin jäätelöä noilla kastikkeilla höystettynä. Suolaisen virkaa toimitti mun ikuinen lemppari, eli itse valmistetut popcornit. Käytän luomulaatuisia maissinjyviä ja paistelen ne kookosöljyssä. Muuten päivän ruokailut menivät tutulla pohjalla, tosi hiilarit hieman koholla.

Kevytjäätelö toimii hyvin sen vähäisen rasvamäärän vuoksi, tosin nuo perusjäätelöt (kuten kuvassa näkyvä salmiakki) toimivat myös suhteellisen hyvin, koska rasvaa on vain 8-9 g/100 g. Kevytjäätelössä 4 g / 100 g. Itse tein kunnon annoksen miksaamalla vaniljaa, salmiakkia ja noita kastikkeita, nam nam! Harmi kun en tajunnut kuvata koko komeutta. 😀

Tankkauspäivinä syön myös riisi/maissikakkuja, reilummin puuroa, riisiä jne. Tällä hetkellä en laske tuollaisien päivien kaloreita tai makroja, sillä tiedän aika hyvin ilman laskemistakin, mitkä määrät ovat itselleni sopivia.

Tankkausruokia:

  • kaurahiutaleet
  • riisi, pasta, peruna, bataatti
  • riisikakut, leipä, murot
  • ketsuppi (esim. kastikkeena edellä mainituille)
  • maissinjyvät (itse valmistettu popcorn on oma lemppari)

Fruktoosia runsaammin sisältävät tankkausruuat (näitä kohtuudella, lisäksi rasvan määrää kontrolloimalla):

  • irtokarkit
  • kevyt jäätelö
  • hedelmät
  • piltit/hillot
  • jotkut leivonnaiset

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook: TÄÄLLÄ.


HERKUTTELUA & UUDEN VUODEN (TREENI)SUUNNITELMIA

Sain kuin sainkin avattua läppärin kolmen päivän tauon jäljiltä ja tuntuu, että siitä on ikuisuus kun oon käynyt blogissa viimeksi, haha! Täällä ollaan siis oltu joulun vietossa ja keskitytty oleellisimpaan, eli rentoutumiseen, syömiseen ja olemiseen. Mun on joskus vähän haastavaa päästä siihen tilaan, että oon vaan tekemättä mitään, mutta näköjään siihenkin oppii kun pääsee vaan rytmiin.

Nyt kun on just hyvä lomamoodi päällä, niin pitääkin alkaa heräillä takaisin arkeen. Tää joulu on ollut siitä hieman erilainen, että kaikesta syömisestä huolimatta, päiviin on mahtunut myös treenejä ja sunnuntai olikin ainoa päivä kun en urheillut mitään. Tuntuu itseasiassa vähän paremmalta tällainen balanssi kun syö paljon, että käy myös hieman hikoilemassa energioita ulos. Treenit ovat kulkeneet hyvin ja on ollut kiva tehdä pelkkää salia, kun jumpat on tauolla pari päivää!

Tästä päästäänkin aasinsiltana viime lauantaille ja aamun spinning-sessioon! Ohjasin siis poikkeuksellisesti 60 minuutin spinningin (normaalisti 45′) ja jouluaattoa edeltävänä aamuna, paikalle oli saapunut hurjasti porukkaa! Normaalisti mun spinning-tunti koostuu lämmittelystä, kahdesta työ-ouudesta sekä kahdesta palautuksesta, mutta nyt vedettiinki kolme työ jaksoa ja kun treeni on hyvin kovatehoista intervaltreeniä, oli tuo tunti ihan kunnon rutistus.

Alla olevassa listassa siis nuo kolme työ-osuutta ja ensimmäisessä myöskin pari lämmittely kappaletta mukana alussa. Jokaisen työ-osion väliin tuli 2-3 minuutin kevyempi palauttelu! 🙂 En viitsinyt luukuttaa koko tuntia joululauluja, joten pidin kaksi ensimmäistä settiä mun normaalilta tunnilta ja vasta kolmannessa lähti hou hou hout soimaan!

En taida muistaa koska viimeksi olisin syönyt näinkin monta päivää karkkia, tai tarkemmin sanottuna suklaata. Ollaan tuhottu aika monta konvehtirasiaa kaikkia muita herkkuja unohtamatta! 😀 Ajattelin tämän päivän ottaa vielä iisimmin ja huomenna olisi tarkoitus palata takaisin arkeen. Tammikuun alusta mulla onkin hieman suurempia ja tarkempia suunnitelmia luvassa. Oon ottanut koko syksyn iisisti ja nyt olis taas motivaatiota vetää kuntoa hieman siistimmäksi ja oloa kevyemmäksi. Mulla alkaa myös ihan uusi valmennus, johon lähden siis itsekin mukaan ja oon niin super innoissaan tästä, koska luvassa on sellainenkin setti että kevvään treenit on pelastettu 😀

Nyt kuitenkin vielä hetkeksi sohvalle loikoilemaan ja Netflix pyörimään!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


MITÄH? HERKKUVAAHTOA KUKKAKAALISTA!

Yksinkertaisimmat reseptit ja vinkit ovat usein olleet tykätyimpiä juttuja täällä blogissa, joten pistetään jakoon yksi tipsi, jota kokeilin itse ensimmäistä kertaa! Ne, jotka seuraa mun somea, tietää että meikäläisen keittiössä valmistuu usein proteinfluffia, eli proteiinivaahtoa, joka on siis kermajäätelömäistä ihanaa herkkua. Olen kokeillut tehdä fluffia useilla eri raaka-aineilla, mutta nyt tosiaan kokeilin ensimmäisen kerran tehdä tätä kukkakaalista. Kyllä vain, saattaa kuulostaa hieman oudolta, mutta jos tarkemmin miettii, niin kukkakaalihan on aika mauton raaka-aine ja sen koostumus on mitä loistavin tähän tarkoitukseen.

Tähän reseptiin tarvitaan ainoastaan kaksi asiaa, eli ne jäiset kukkakaalit sekä hera- tai kaseiiniproteiinia jauheena. Koko proteinfluffin syvin idea on se, että siihen käytetään jotain jäässä olevaa elementtiä, joka yhdessä proteiinijauheen kanssa saa aikaseksi ilmavan, kermaisen koostumuksen.

Saan jonkun verran kyselyjä tästä aiheesta, sillä syystä tai toisesta fluffin teko on epäonnistunut, joten kannattaa huomioida nämä asiat:

  1. Jäinen elementti, esim. banaani, marjat tai tämä kukkakaali. Kovin vetisiä hedelmiä ei kannata tähän käyttää.
  2. Hera tai kaseiiniproreiini. Kaseiini on vielä varmempi, sillä sen koostumus on luonnostaan hieman vanukasmainen! Hyvä maku on äärettömän tärkeä, sillä koko lopputulos on siitä kiinni.
  3. Pieni (huom! pieni!) määrä nestettä, esim vettä, jotta blenderi saa homman alkuun. Itse avustan blenderiä siihen kuuluvalla sekoitussauvalla alkuun tarvittaessa.
  4. Riittävän maltillinen blendausteho, eli niin että homma pyörii, mutta täysillä vatkatessa homma menee kirjaimellisesti plörinäksi ja koostumuksesta tulee vetistä.
  5. Riittävän pitkä blendausaika, vasta 2-3 minuutin tienoilla alkaa muodostua fluffia, eli sitä ilmavaa vaahtoa. Koko massan koostumus siis ainakin kolminkertaistuu blendauksen aikana. Omalla blenderillä 5 minsaa on aika soppeli aika valmiiseen fluffiin, liian pitkä aika voi vetää homman liian nestemäiseksi.
  6. Fluffi on valmista kun se on niin ilmavaa, että kannua kääntämällä vaahto pysyy blenderin sisällä.

Tämän kukkakaali-version lopputulokseen voi valita ihan minkä maun tahtoo, sillä heran maku määrittelee myös fluffin maun. Itse kokeilin suklaista settiä ja oli muuten todella hyvää. Ripottelin sekaan vielä hieman raakakaakaojauhetta, ai että, niinkuin suklaapehmistä olisi vedellyt, mutta aika paljon kevyempi oli tämä annos!

  • 200 g pakaste kukkakaalia
  • 30-40 g proteiinijauhetta
  • tilkka vettä (lisää tarvittaessa, jos homma ei meinaa lähteä pyörimään)

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


KUN TERVEYSBLOGGAAJA SYÖ MITEN SATTUU

Ei mee aina ihan putkeen täälläkään ja välillä menee kyllä niin riman alta kuin mahdollista! 😀 Harvemmin tulee jaettua näitä hommia kun ruokailut ja treenit menee penkin alle, joten raotetaas hieman näitä oikeen elämän realiteetteja, johon kuuluu myös se, että välillä se tasapaino vähän heittää meikäläiselläkin. Harmittaa, että en koskaan tajua ottaa mitään kuvia näistä mun mättösafkoista, sillä niitä ei jostain syystä ole yhtä kiva kuvailla kuin kauniita terveysannoksia. Annetaas siis teidän mielikuvitukselle tilaa ja kuvitellaan postaus vähän eri tavoin.

Kuten täälläkin kerroin, olin viime viikon kipeänä ja pahimmillaan mulla oli 39 astetta kuumetta. Noina päivinä olin sen verran kaput, että en liikkunut juurikaan sängystä ylös, eikä myöskään ruoka maistunut. Tuo on itseasiassa tosi huono tekosyy, että ruoka ei maistu. Ihan sama maistuuko vai ei, mutta kroppa tarvii myös sitä energiaa ja olisin tietysti voinut ruokkia itseäni esimerkiksi energiapitoisilla smoothieilla, mutta kun ei vaan napannut, niin 3-4 päivään en syönyt muutamaa leipää enempää. Kun sitten viikonloppuna olo alkoi olla jo terveempi, niin ruokahaluhan halusi kostaa mulle tuon kituuttelun ja homma lähtikin kevyesti käsistä. Juuri kun olin kirjoittanut, että en koskaan syö herkkuja kipeänä, koska se pahimmillaan pidentää sairastamista. Haha. In you face… 😀

Perjantaina käytiin tsekkaamassa Vaasaan avattu uusi yökerho ja sitä ennen tuli hörpittyä hieman viiniä, eli käytännössä alkoholia tyhjään vatsaan, koska en ollut tosiaan syönyt kunnolla muutamaan päivään. Hommahan meni niinkin hienosti, että oltiin tunti tuolla yökerhossa ja sieltä sitten kotiin nukkumaan. Vaikka menin suhteellisen ajoissa nukkumaan niin lauantai oli sellainenkin flegupäivä ettei toista hetkeen. Käytiin heti aamusta kaupassa ja mukaan tarttui mm. 4 kpl mehujäitä, 1 litran aino suklaajäätelö, 1 puolen litran salmiakkijäätelö, sipsipussi, pepsiä, megalomaaninen karkkisäkki, megalomaaninen suklaalevy, lakritsipussi ja toki hieman oikeeta ruokaakin. Tein itseasiassa lauantaina ensimmäistä kertaa uuniburritoja ja niitä tulikin esiteltyä snäpissä. Oli tosi hyvä setti, kannattaa testata jos perus tortillameininki alkaa puuduttaa joskus! 😀

Onneksi mulla oli tietysti partner in crime, joten ihan yksin en tuhonnut tuota ylläolevaa listaa, mutta voin kertoa, että maanantaiaamuna ei kyllä ollut enää mitään jäljellä. Heti herätessäni, tyhjä jäätelöpurkki odotti siinä silmien alla muistuttamassa, että meni muuten ”pari” tuhatta kaloria yli kulutuksen parin päivän sisään. Periaatteessa mulle on ihan sama vaikka kalorit on plussalla välillä, mutta en voi kyllä kehaista sitä oloa, minkä tuo koko viikko kokonaisuudessaan toi. 😀

Lievästi sanottuna, oli pienimuotoisia käynnistymisvaikeuksia eilen, mutta onneksi mulla oli illalla kunnon jumppageimit, joiden jälkeen olo alkoi muistuttaa taas suhteellisen normaalia olotilaa! Oli muuten ihanaa päästä treenamaan noinkin lyhyen tauon jälkeen. Nyt kun oon päässyt takaisin arkeen niin ainakin on motivaatio kohdillaan syödä kunnolla, oikeeta ruokaa ja säännöllisesti. Sitä se tasapaino on, välillä heiluu sinne vääräänkin suuntaan.

PS. onko mulla lukijoita kuopiossa?! Oon tulossa viikonloppuna sinne ja pidetään tulevana lauantaina 90 minuutin BODYATTACK-tunti mun kaverin Jennin kanssa. Paikkana Fressi! Kai tuutte messiin ja moikkaamaan?!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.