..Ja enemmän fiiliksen mukaan elämistä.

Viime aikoina oon oivaltanut paljon stressiin, lepoon ja palautumiseen liittyviä asioita. Paljon mietitään ulkonäköä ja sitä kuinka voisi muokata kroppaansa tiettyyn malliin. Liian usein kuitenkin unohdetaan, kuinka iso rooli on psyykkisellä puolella. Kirjoitin joskus aiheesta ”stressin lihottama” ja totesin tekstissä, että sana stressi ei aiheuta nykypäivänä enää reaktioita. Stressi on vakioitunut meidän elämään, sehän oikeastaan kuuluu arkeen. Stressiä ei myöskään oteta vakavasti, lähinnä kilpaillaan siitä kenellä on kiireisin, hektisin ja stressaavin elämä. 

Kaiken muun häsläyksen keskellä pitäisi kuitenkin ehtiä panostaa hyvinvointiin, treeniin ja ravintoon. Oikealla tavalla tehtynä nämä edellä mainitut auttavat toki jaksamaan kiireisimmänkin ajanjakson, mutta kun nykyään ajatellaan kovin ulkonäkökeskeisesti, menee homma enemmänkin suorittamiseksi. Dieetit, eli liian vähäisillä energioilla eläminen, suuret liikuntamäärät ja stressi yhdessä ovat melkoinen pommi terveydelle. Tällaisella meiningillä voi aiheuttaa sen, että keho menee tukkoon, aineenvaihdunta hidastuu ja olo on jatkuvasti väsynyt. Kannattaa miettiä kuinka järkevää on esimerkiksi laihduttaa tai treenata tavoitteellisesti, jos elämäntilanne on muutenkin haastava. Tietysti painonpudottaminen on hyvästä, jos on ylipainoa, mutta sekin kannattaa tehdä järkevällä tavalla. 🙂

Voisin luetella liudan asioita, joista olen hyvinkin eriävää mieltä kuin monet muut valmentajat. Esimerkiksi nämä paljon palvotut aamuaerobiset vievät usein siivun siitä kaikkein tärkeimmästä terveyden ja hyvinvoinnin kulmakivestä, eli unesta. Liian rajoitetut ruokavaliot voivat tuoda tuloksia hetkellisesti, mutta eikö olisi tärkeämpää opetella heti syömään niin, että sitä voi jatkaa myös tuloksien jälkeen? Nämä ovat näitä, mistä olen ennenkin kirjoittanut, mutta haluaisin kannustaa ihmisiä ajattelemaan myös sitä psyykkistä puolta.

Toinen ääripää on myös liiallinen yrittäminen. Ylikorostetaan rentoutumista, miettimällä jatkuvasti miten voisi edesauttaa palautumista ja hyvinvointia. Kun palautumisesta ja rentoutumisesta tuleekin suorittamista niin eikö koko pointti katoa tuolloin? On hyvä ottaa omaa aikaa ja tehdä asioita jotka antavat pään levätä, mutta mielestäni liika suunnittelu ja stressaaminen asiasta kääntävät hyödyn haitaksi. Monet terveellisesti elävät ovat ehkä liian tietoisia itsestään ja miettivät liikaa mikä tekee keholle hyvää ja mikä huonoa. Nyt en voi tehdä niin tai näin, koska pitää palautua, pitää tehdä sitä ja tätä ja pitäis rentoutua. Mitä jos vapaa-ajalla antais kaikkien ajatusten olla ja tekis just mitä huvittaa? Jos huvittaa lähteä radalle niin menee. Jos kokkaaminen tai leipominen on se juttu, niin sitten tekee niin.

Viime sunnuntaina tuli yhtäkkiä fiilis, että olispa ihanaa mennä hierontaan. Mulla oli niskat hieman jumissa ja koko päivän oli tuntunut kevyttä pääkipua. Pistin viestiä kaverille, joka tekee intialaista päähierontaa meidän salilla. Ilokseni kaverilta löytyi aikaa ja pääsin parin tunnin varoitusajalla käsittelyyn. Hoidon jälkeen muistin taas miten tärkeää on hoitaa myös sitä psyykkistä puolta. Vaikka hoito on tosiaan ns. fyysistä hoitoa, eli hierontaa, on suurin vaikutus sen tuoma rentoutuminen. Mieli tyhjeni totaalisesti ja tuntui kuin jokin sisäinen lukko olisi auennut. Olo oli mahtava koko loppuillan. Seuraavana päivänä tuntui kuin kroppa olisi keventynyt viidellä kilolla ja olo oli todella inspiroitunut ja energinen. Tämän innoittama kävin hoidossa myös tänään ja suosittelen muillekin. 🙂 Psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa paljon kehon toimintaan, joten jos mielii ulkoisia muutoksia, tulisi ensisijaisesti keskittyä perusasioihin, joita on esimerkiksi sosiaalinen elämä, uni, ravitseva ruoka ja omaan elämäntilanteeseen sopiva liikunta.

Hetkellinen stressireaktio antaa voimaa, sillä sen ansiosta syke kiihtyy, verenpaine nousee, verensokeri nousee, ruoansulatus pysähtyy, sukuhormonien tuotanto lakkaa ja hetkellisesti rasvaa puretaan energiaksi. Valitettavasti nykyään stressi ei tosiaan ole vain hetkellinen reaktio, vaan siitä on tullut monille jopa vuosia kestävä ongelma, jolloin korkea kortisoli pitää yllä korkeaa verensokeria. Verensokerin noustessa myös insuliinin eritys kasvaa. Näiden kaikkien summana, ongelmaksi muodostuu kuitenkin insuliiniresistenssi, jota stressi ja pitkään koholla olevan insuliini aiheuttavat. Lyhyesti sanottuna insuliiniresistenssi on tila, joka lihottaa ja kerää rasvaa, etenkin keskivartaloon ja yläselkään.

Rentouttavaa viikonloppua ystävät. Tehkää kaikkea mukavaa! 🙂

housut, paita, pipo ja kaulahuivi – Superdry (Intersport Vaasa)

kengät- nike

kuvat: Riikka