HERKISTELYVIIKOT & VALMISTAUTUMINEN ALKAKOOT! (RV40)

16.06.2020
3

Piikkaaminen eli herkistely on prosessi, jossa harjoittelua keventämällä pyritään optimoimaan urheilijan suorituskyky tiettyyn kilpailuun tai testisuoritukseen. Jos luulit, että pääset parhaaseen kondikseen vetämällä kovaa jatkuvasti, olet väärässä. Useille onkin tyypillistä harjoitella liikaa esimerkiksi ennen tärkeää suoritusta, jolloin kovin kondis a.k.a kunto jää kokematta.

Itsehän olen vedellyt melko pitkää treenijaksoa kohti elämäni kovinta suoritusta tässä yhdeksän kuukauden ajan ja valmistautunut suoritukseen, jota verrataan mm. maratonin juoksuun. Maratonia en ole aiemmin juossut, mutta väitän että samanveroisia suorituksia on kuitenkin takana noiden jumppavetojen muodossa! 😀

Koko raskauden ajan oon systemaattisesti pitänyt huolen siitä, että kunto pysyy yllä ja ykkösprioriteetti on ollut kestävyyskunnon, eli hapenottokyvyn ylläpito mahdollisimman hyvänä. Kakkosena on tullut voimatasojen ja kestovoiman ylläpito ja näin loppusuoralla täytyy sanoa, että olen onnistunut tavoitteessani ja olen ylpeä itsestäni, sillä ihan yhtä helppoa tämä harjoittelu ei ole ollut normaaliin verrattuna.

Laskettuun aikaan alkaa olla viikko aikaa, joten tässä vaiheessa ei kehitetä enää mitään, vaan nyt alan valmistamaan kehoa suoritusta varten. Synnytyksestä en tiedä hölkäsen pöläystä, mutta sen tiedän miten kehon saa ajoitettua tilaan, jossa se on parhaassa mahdollisessa kunnossa kovaa rutistusta varten! 😀

Urheilun ja synnyttämisen ero on toki se, että urheilusuorituksen ajankohdan tietää tarkalleen, nyt mennään kuitenkin aikataululla jonka ajankohdan tietää suunnilleen. Valmistautumisen voi kuitenkin aloittaa priorisoimalla lepoon, ravintoon, nesteytykseen ja vielä kerran lepoon. Liikkumista ei tarvitse eikä kannata lopettaa, mutta nyt kuntoa aletaan piikata kohti suoritusta vähentämällä ja keventämällä varsinaista treeniä. Optimaalinen herkistelyjakso kestää noin puolitoista viikkoa ja jakson aikana harjoittelun volyymi eli määrä tippuu. Suorituksen (= synnytyksen) jälkeen pidetään ylimeno/palautumiskausi (urheilusta), josta aletaan rakentaa kehoa ja kuntoa uudelleen vahvaksi!

Näin pilke silmäkulmassa ja pienellä ripauksella huumoria alan siis oikeasti odottaa jo vauvelia tulevaksi. Toivon, että hommat ei menisi yli lasketun ajan, mutta jos menee niin sitten vaan pakko jaksaa asennoitua siihen, että heilun tämän vatsan kanssa vielä pari ylimääräistä viikkoa. Odottavan aika kun on pitkä ja kun on fokusoitunut tiettyyn päivämäärään ja se ei toteudukkaan, on se psyykkiseltä kannalta kaikista rankinta. Fyysisestä näkökulmasta mulla on edelleen aika helppoa, mitä nyt joutuu ravata vessassa jatkuvasti ja muita pikkuvaivoja häritsemässä. Olishan se kiva alkaa pukea jo muutakin kun näitä samoja rättejä päivästä toiseen ja liikkua ihmisten ilmoilla ilman, että kiinnittää aina tavallista enemmän huomiota ulkomuotonsa vuoksi. 😀

Kuvat: Seppälän valokuvaamo / Heidi Järvi

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


TÄLTÄ NÄYTTÄÄ MUN TREENIVIIKKO

08.06.2020
2

Treenirintamalla on tapahtunut aika isoja muutoksia sitten ties kuinka pitkään aikaan. Mullahan ohjaukset ovat aina rytmittäneet treeniviikkoa ja tää kevät onkin mennyt ihan eri tavalla kuin yleensä. Koronarajoitukset tekivät oman osuutensa ja sitten tietenkin tämä raskaus, sekä päivätöiden tauolle jääminen on vaikuttanut asiaan!

Oon aina miettinyt, miten motivaatio pysyisi yllä, jos en ohjaisi jumppia. Jumpat kun on aina tiettyyn aikaan ja sinne mennään, huvitti tai ei! Treenimäärät ovat luonnollisesti vähentyneet, mutta olen yllättynyt kuinka luonnostaan liikunta ja treenit ovat säilyneet silti mukana. Motivaatiota ja halua urheilla olisi melkein enemmän, kuin mitä mun tässä raskauden vaiheessa tarvisi (ainakin miehen mielestä 😀) enää tehdä, heh!

Oonkin monesti maininnut, että oon treenaillut kolmesta kuuteen kertaan viikossa ja nyt ajattelin jakaa viime viikon treenit pitkästä aikaa, kuten vanhan ajan treeniblogeissa oli tapana! Mun tämän hetkinen treenifilosofia on liikkua hyvän olon vuoksi. Saan treenistä energiaa ja se pitää pään kasassa. Se olo mitä saa hyvän treenin jälkeen on jotain mitä on vaikea päihittää.

Oon kuitenkin huomannut, että nyt kun on liikkunut harvemmin ja eri tavalla, on oppinut arvostamaan liikuntaa myös enemmän. Se ei ole enää pelkkää suorittamista, vaan etuoikeus. Mulla vaihtuu kohta raskausviikko 39 ja edelleen pystyn treenata lähestulkoon samoin kuten ennen raskautta. En olisi ikinä uskonut, että liikunta tuntuisi näin hyvältä ja helpolta enää tässä vaiheessa, mutta mun kohdalla kasvanut vatsa ei ole vaikuttanut oikeastaan muuten kuin tiettyihin liikevalintoihin ja kovimman intensiteetin keventämiseen.

TREENIVIIKKO:

Maanantai: Kehonpainotreeni alavartalolle ulkona, kesto: 45 minuuttia. Välineenä oma keho sekä minikumppari. Treeni sisälsi 4 x 5-6 minuutin kiertoharjottelun, jossa sekä lihakset että syke sai kyytiä. Oli ihanaa treenata auringonpaisteessa, kun lämpömittari paukutti 25 astetta rikki.

Tiistai: Voimaharjoittelu koko vartalolle kuntosalilla, kesto 1h 15 min. Oon käynyt salilla nyt muutamia kertoja viikossa ja todennut, että on parempi treenata koko kroppa läpi ja käyttää monipuolisia, isoja liikkeitä. Maastavedot, kyykyt, soudut yms sujuu edelleen kuten ennen, joten oon tehnyt treenin käyttäen pääosin moninivel-liikkeitä ja pidempiä 12-15 toiston sarjoja. Nostin tuossa taannoin maasta 80 kg 15 kertaa, eikä ottanut edes koville, joten ei ole voimatasoissa hirveästi tapahtunut pudotusta toistaiseksi.

Keskiviikko: Lepopäivä treenistä

Torstai: Lepopäivä treenistä

Perjantai: Bodyattack- ohjaus, kesto noin 60 min. Kyseessä oli 45 minuutin tunti, mutta loppuun tuli pieni ylläri ja vedettiin vähän ylimääräistä! 😀 Pääsin siis pitkästä aikaa ohjaamaan rakasta lajia asiakkaille. Hieman jännitti että miten jaksan ja pystyn, mutta yllätyin kuinka helposti tunti sujui ja tuli ihan fiilis, että miksi sitä nyt vielä edes lopettaa ohjauksia, kun ei ole mitään ongelmia jaksamisen suhteen. Mulla ei kuitenkaan äippäloman vuoksi ole omia tunteja lukkarissa, joten taitaa jäädä haaveiluksi lisäohjaukset!

Lauantai: Tabata-treeni koko keholle mökkilaiturilla, kesto 45 min. Välineenä minikuminauha ja oma keho. Mun mielestä tabatatreenit ovat ihan parhaita ”missä tahansa” – treenejä ja vetäisin siinä meren äärellä lämppärin ja tiukan treenin, painuin saunaan ja sen jälkeen mereen uimaan. Ihan mahtava fiilis oli jälkeen päin ja siitä oli kiva alkaa grillata kesäsafkaa!

Sunnuntai: Voimaharjoittelu koko vartalolle kuntosalilla, kesto 2 h. Eilen mentiin pitkän kaavan kautta, kun tein lämmittelyn yhteydessä hieman liikkuvuustreeniä kropalle. Treeni sisälsi: Sumo maastavedon, takakyykyn leveällä asennolla, askelkyykyt tangolla, kulmasoudun tangolla, ylätaljan leveällä otteella, vinkopenkkipunnerruksen käsipainoilla, pystypunnerruksen käsipainoilla ja loppuun gianttina hauista, olkapäätä ja ojentajia!

Treenien lisäksi käyn päivittäin kävelyllä ja/tai pyörälenkillä. Koiran kanssa tulee tietysti automaattisesti käytyä lenkillä useamman kerran päivään ja sitten tuo pyöräily on tuntunut kivalta puuhalta, vaikka vatsa jo hieman polviin osuukin polkiessa! Mikäs tässä kesäkelissä on viettää aikaa ulkona liikkuen!

Mielestäni tosi hyvä ja onnistunut treeniviikko! Oon saanut neuvolasta ja myös lääkäriltä positiivista tsemppiä tähän liikkumiseen ja sieltäkin kehotettiin treenaamaan vaan niin kauan kun se hyvälle tuntuu ja sehän tuntuu!

Jos jotain oon tämän kevään aikana oppinut on se, että liikuntaa voi harrastaa missä tahansa, eikä aina tarvitse olla se optimaalisin tila tai suunnitelma. Tärkeintä on lähteä liikkeelle, oli se sitten vartin pikatreeni, kävelylenkki tai pitkä puristus salilla!

Energistä viikon alkua!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


POLAR IGNITE – VALMENTAJA RANTEESSA

25.05.2020
14

mainos: Keskisen kello

Monien ranteesta löytyy nykyään multisportkello, jonka avulla saa kätevästi dataa niin omasta päivittäisestä aktiivisuudesta kuin unen laadustakin. Aktiivisena treenaajana mulla on ollut erilaisia syke- ja aktiivisuuskelloja käytössä jo yli kymmenen vuoden ajan, välillä harvemmin ja välillä tiivimmin.

Viimeiset puolitoista vuotta oon pitänyt 24/7 ranteessa Polarin Vantage M multiportkelloa ja nyt hieman alle kuukausi takaperin vaihdoin tämän yhteistyön tiimoilta Vantagen hieman uudempaan Ignite – malliin ja ihan ensimmäisenä ihastuin sen siroon ja todella nättiin ulkomuotoon.

Aktiivisuuskelloista on ollut puhetta paljon myös siitä näkökulmasta, että ne aiheuttaisivat paineita päästä tiettyyn askelmäärään tai kalorien kulutuksiin, mutta pakko sanoa, että omalla kohdalla multisportkellon käyttö on tässä puolentoistavuoden aikana auttanut ymmärtämään paremmin kokonaisuutta; kulutusta, unen määrää ja ennen kaikkea arki- ja hyötyliikunnan merkitystä niin painonhallinnassa kuin kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa.

Toki täytyy aina muistaa, että laitteet ovat vain laitteita ja ihminen on monimutkaisempi kokonaisuus, mutta jos osaa tarkastella dataa niin, ettei pidä sitä ultimaattisena totuutena kaikkeen, niin mun mun mielestä tällainen kello on tosi kätevä apuri ymmärtämään mainittua hyvinvoinnin kokonaisuutta!

Mennääs nyt kuitenkin itse asiaan eli kesällä 2019 julkaistuun uuden sukupolven Polar Igniteen, johon on viime aikoina ilmestynyt kaksi uutta väriä, joista toinen on älyttömän kaunis ja munkin ranteessa komeileva Pink rose. 

Tärkeimmät ominaisuudet:

  • Precision Prime™ edistyksellinen rannesykkeenmittaus.
  • Integroitu GPS ja GLONASS, A-GPS nopeaa paikannusta varten
  • Nightly Recharge™ palautumisen mittaus
  • FitSpark™ päivittäinen tuloksiisi räätälöity treeniopas
  • Sleep Plus Stages™ unen seuranta
  • Serene™- ohjattu hengitysharjoitus
  • Puhelut ja ilmoitukset
  • Aktiivisuuden seuranta 24/7
  • Askelmittari
  • Kalorin kulutus
  • Ohut muotoilu, optimoitu ympärivuorokautiseen käyttöön
  • Värillinen kosketusnäyttö (IPS TFT), resoluutio 240 x 240
  • 20 mm:n pikalukittava vakioranneke
  • Aika ja päivämäärä. Herätys ja torkkutoiminto. Sekuntikello ja alaspäin laskeva ajastin

Voisin nostaa näistä muutaman ominaisuuden esiin, sillä tiettyjä asioita kysellään aina eniten. Rannesykkeenmittaus on tässä tarkka, sillä olen testannut tehdä treenin niin, että mulla oli Polar Igniten rannemittaus ja samaan aikaan sykevyö, joka mittasi. Sykekäyrät, kulutukset ja sykkeet olivat treenissä lähes identtiset.

Mikäli kello on asetettu ranteeseen ohjeiden mukaan, se toimii erittäin tarkasti. Jos ranneke on liian kireällä/löysällä tai väärässä kohtaa, kärsii myös mittaustarkkuus. Ohjeet tulevat laitteen mukana.

H10 sykevyöllä mitattu vs. ignitellä mitattu. Sama treeni, samaan aikaan mitattuna.

Toinen mielenkiintoa herättävä asia on unta ja palautumista mittaava Nightly Recharge™ toiminto. Oon ennenkin kirjoitellut asiasta blogissa ja ite käytän tätä ehkä enemmän unimäärän ja palautumisen tarkasteluun kuin varsinaiseen unen laadun mittaamiseen. Sykevälivaihtelu on hyvä tapa mitata kehon palautumista ja etenkin yön aikana tapahtunut sykkeiden toiminta kertoo aika tiukkaa dataa siitä miten keho palautuu.

Omalla kohdalla kellon käyttö on opettanut ymmärtämään, että helposti sitä luulee nukkuvansa määrällisesti enemmän kuin sitten oikeasti nukkuu. Kello tunnistaa hyvin nukahtamisen ja heräämisen, joten pitkällä aikavälillä saa faktaa unen määrästä kokonaisuutena ja on helpompi tehdä muutoksia tarvittaessa. Itse menen nykyään jo 21.00 aikaan sänkyyn rauhottumaan ja uni tuleekin useimmiten 22-23 aikana.

Mielestäni mielenkiintoisin ja ehkä jopa tärkein ominaisuus on kuitenkin ollut Polar Igniten antama aktiivisuusseuranta. Oon tunnetusti arki- ja hyötyliikunnan puolesta puhuja ja mun mielestä olisi niin hienoa jos kaikki ihmiset ymmärtäisivät arkiliikunnan merkityksen. Arkiliikunnan avulla moni saisi avun ja tasapainon haastavan painonpudotuksen ja ennen kaikkea painonhallinnan suhteen. Usein kun ajatellaan että pelkät urheilusuoritukset ja treenit nostavat kulutusta ja auttavat vaikka painon pudottamisessa, kun taas oleellisempaa on se mitä tapahtuu heräämisen ja nukkumaan menon välillä. Kuten alussa mainitsin aktiivisuusseuranta on opettanut ymmärtämään omaa toimintaa ja niitä mahdollisia epäkohtia.

Itse suosittelen tarkkailemaan niin aktiivisuutta kuin kalorien kulutustakin viikko- tai jopa kuukausitasolla. Aina kun puhutaan hyvinvoinnista, on tärkeää ymmärtää kokonaisuuden merkitys. Helposti juututaan niihin yksittäisiin hyviin tai huonoihin päiviin ja pahimmassa tapauksessa annetaan motivaation lopahtaa muutaman huonomman valinnan vuoksi.

Kun ymmärtää kokonaisuuden merkityksen, elämästä tulee helpompaa ja väitän että tasapaino syntyy juuri siitä, että osataan tehdä erilaisia valintoja. Tuohon alla olevaan viikkoon mahtuu päiviä kun olen ottanut rennosti ja ollut täysin ilman treeniä, silti kokonaisuus on hyvinkin aktiivinen. Itse asiassa tuolla viikolla treenasin varsinaisesti neljästi, mutta hyötyliikuntaa tulee kivasti pitkin viikkoa.

Vinkkinä voisin antaa vielä sen, että kun ottaa uuden Polarin kellon käyttöön, kannattaa laittaa mahdollisimman tarkat tiedot itsestään sekä tehdä kellossa oleva kuntotesti. Kuntotestin avulla kello ymmärtää paremmin käyttäjäänsä ja saat tarkempaa dataa kaikesta. Kuntotesti ei vaadi muuta kuin 5 minuutin paikalla makaamista rauhassa!

Igniten kuntotestiominaisuus antaa siis käyttäjälleen VO2max luvun jota pidetään parhaana aerobisen eli kestävyyskunnon mittarina.  Mitä suurempi VO2max, sitä enemmän happea elimistö pystyy käyttämään hyväkseen, ja sitä paremmassa kunnossa ihminen on. Maksimaalinen hapenottokyky kehittyy luonnollisesti treenaamalla itseään tilaan, jossa hengästyy. Aerobinen harjoittelu onkin hyvä keino kehittää hapenottokykyä ja esimerkiksi intervallityyppinen harjoittelu loistava ja melko nopeakin tapa parantaa Vo2max-lukua. Testin avulla voi siis seurata myös kehittymistään ja hapenottokyvyn paranemista!

Olen itse tehnyt testin ihan fyysisesti mittaamalla ja myös kellon avulla, eikä heitto näiden välillä ollut suuri. Kuten kaikkea testausta, myös tätä kannattaa käyttää oman kehityksen seurantaan.

Kuten tekstistä ehkä jo huomaa, itse olen ollut todella tyytyväinen laitteeseeni ja otan sen pois ainoastaan silloin kun lataan akun, johon menee muuten suunnilleen 30 min.

Saatte myös 5 euron alennuskoodin AINO5, joka on voimassa kaikkiin Polari-sykemittareihin 31.10.2020 asti. Alennuskoodia voi käyttää täällä!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


36. RASKAUSVIIKKO

21.05.2020
0

Jälleen mennyt neljä viikkoa edellisestä rv-koonnista ja tällä hetkellä oon tosiaan jo 36. raskausviikolla! Loppusuora häämöttää, mutta edelleenkään ei jännitä tai stressaa synnytys tai muutkaan jutut. Oon välillä kokenut, että mun jopa pitäisi kokea enemmän jännitystä ja pelkoa, sillä törmään aika usein kysymyksiin joko jännittää tai miten oot valmistautunut synnytykseen. 

Olkoon sitten epäsuosittu mielipide, mutta mun mielestä olisi jotenkin hölmöä keskittää elämänsä vain sille, että kohta synnytetään. Uskon, että asiat menee sitten omalla painollaan ja vaikka niitä kuinka suunnittelisi ja murehtisi etukäteen niin tuskinpa toteutuu kuitenkaan täysin suunnitelmien mukaan. Aika rennosti tässä on siis menty edelleen ja aika pitkälti normaalia elämää elelty muutenkin!

Toki lähestyvää synnytystä ja vauvan näkemistä odottaa jo kovasti, mutta toisaalta taas, tämä saattaa olla ainoa kerta kun koen raskauden, joten nautiskelen tästä nyt loppuun saakka. Nautiskelen myös siitä, että voin vielä tehdä asioita silloin kun tahdon ja voin esimerkiksi nukkua niin paljon kuin jaksan! 😀

Kehon muutokset:

Vatsa kasvaa! Nyt alkaa olemaan jo ihan sen näköinen, että on oikeesti raskaana. Vyötärön ympärys on 90 cm luokkaa, eli ihan kivan kokoinen pallo tuossa pullottaa. Painoa on kerääntyny nyt + 10 kg, eli aivan sopiva määrä kun miettii, että lähtöpaino oli normaalipainon sisällä. Tässä painoasiassa haluan tosiaan muistuttaa, että on ihan turha verrata paljonko raskauskiloja kenellekkin siunaantuu, se kun riippuu pitkälti lähtöpainosta, tai sanotaanko lähtökunnosta. Turvotuksesta en ole kärsinyt ja huomaan, että treeni on ihan supertärkeä asia juuri olon kannalta. Treenaaminen on pitänyt liiat nesteet poissa ja olon jopa suhteellisen kevyenä kymmenestä lisäkilosta huolimatta. 😀 Toivotaan että viimeiset viikot menisivät yhtä hienosti!

Treeni:

Edellisestä lauseesta onkin hyvä siirtyä aiheeseen treeni ja liikunta. Treenejä on kertynyt 4-6 krt/vko, joista kolme on ollut ryhmäliikuntaa ja loput omia treenejä. Viime viikolla uskaltauduin salille ensimmäistä kertaa aikoihin ja nyt on tullut tehtyä pari salitreeniä ylävartalolle. Kaikki ylävartalon liikkeet sujuvat vielä hyvin ja painotkin ovat pitkälti samaa luokkaa kuin aiemminkin. Mitään repiviä maksimisuorituksia en toki ole tehnyt, mutta kyllä näin loppuraskaudessakin pystyy tehdä laadukkaita voimatreenejä halutessaan. Muutaman kerran viikossa on ollut tapana tehdä ulkona jokin treeni portaissa tai kuntopiirityyppisesti. Ihan kivan monipuolisesti oon pystynyt liikkumaan! Toki välillä oon harmitellut kun kroppa ei toimi samoin kun normaalisti ja en ole voinut toteuttaa kaikkia hienoja ideoitani jumppia koskien, mutta kerkee niitä myöhemminkin!

Ensi viikolla tulee tasan 2kk täyteen virtuaalisia jumppaohjauksia ja ajatuksena olisi siis lopettaa ne nyt kesäkuun alkuun, kun monella salilla alkaa ryhmäliikunnat pyöriä ja ihmiset siirtynevät enemmän salille. Lisäksi mulla alkaa olla takki tyhjä ideoiden osalta, sillä oon nyt kahden kuukauden ajan varioinut joka viikko erilaisia tunteja ja treenejä.

Jos normaalisti jotain jumppaa vedetään 2-3 kk putkeen niin nyt oon tosiaan suunnitellut uutta joka ikinen viikko. Vaikka ohjauksia on ollut suhteessa vähän, niin kyllä mulla on mennyt paljon aikaa ja panostusta näihin. Tämänkin vuoksi tämä blogi on ollut hieman hiljaisempi, sillä mun luovuus ei ole riittänyt luomaan sisältöä vielä tännekin yhtä tiiviisti! Todella kivaa ja palkitsevaa on ollut näiden ohjauksien parissa ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

Ravinto:

Raskausajan ruokahimot jäänee mun kohdalla kokonaan kokematta, sillä edelleenkään ei ole tullut mitään erityisiä mielitekoja ruokien suhteen. Kuukausi sitten aloin huomata kuinka alkuraskaudesta tuttu huono olo alkoi palata, mikäli ruokavälit venyivät liiaksi. Jotenkin jännä tunne, kun saattaa olla niin että ei ole nälän tunnetta, mutta huono olo kertoo että nyt on aika syödä. Sitten kun syö, huomaakin että kyllähän tuota ruokaa uppoo!

Yritin taas tänään antaa proteiinipatukalle mahdollisuuden, mutta ei hitto. Noista tulee joku karsee sivu/jälkimaku ja mietin vaan, miten joku patukka on voinut olla aiemmin mun mielestä aivan todella hyvää, jopa suklaan veroista. 😀 Parhaiten mulla siis uppooaa ihan vaan perus ruoka ja hyvä niin!

Yleiset:

Mainitsin tuolla edellisessä tekstissä, että kävimme viikko takaperin yksityisellä ultrassa ja siellä saatiin nähdä vauva pitkästä aikaa ja kuulla, että kaikki näyttäisi olevan hyvin. Vauva oli pää alaspäin ja kuulemma todella alhaalla. Ensi viikolla neuvola+lääkäri, jossa selvinnee taas hieman enemmän infoa missä vaiheessa koko homma on.

Mun ihanat ystävät järjestivät mulle myös baby showerit etänä, eli muutama kamu toimitti vaippakakun, kakun ja lahjan meille kotiin ja tuli muuten aivan puskista koko homma, en siis aavistanut yhtään. Tästä tuli kuitenkin todella hyvä mieli ja piristi kummasti! <3

Lue myös:

ALKURASKAUS – OIREET & FIILIKSET

RASKAUS – KYSYMYKSET & VASTAUKSET

RAVINTO, RASKAUSKILOT & KEHON MUUTTUMINEN

RASKAUS & LIIKUNTA

RANDOM FACTS – RASKAUS EDITION

16. RASKAUSVIIKKO

20. RASKAUSVIIKKO

24. RASKAUSVIIKKO

28. RASKAUSVIIKKO

32. RASKAUSVIIKKO

TREENI RASKAUDEN VIIMEISELLÄ KOLMANNEKSELLA

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


TREENI RASKAUDEN VIIMEISELLÄ KOLMANNEKSELLA

15.05.2020
2

Raskausviikko 35 ja loppusuora häämöttää! Viime viikon perjantaina kävimme yksityisellä ultrassa, koska rakenneultrasta tuntui olevan jo ikuisuus ja halusin tsekata että kaikki on hyvin. Vauva oli hyvin aktiivinen, jopa niin että mittoja oli hyvin vaikea saada, mutta saatiin silti hieman painoarviota ja myös tieto, että kaikki olisi oikeen hienosti! Lääkärin tutkimuksen jälkeen oli hän myös sitä mieltä, että esimerkiksi ennenaikaiselle syntymälle ei olisi viitteitä. Mulla on itsellä ollut koko ajan sellainen fiilis, että tämä ei tule ulos ennen aikojaan, saa nähdä miten käy!

Huom! Tämä teksti ei ole mikään ohje, miten tulisi treenata raskausaikana, vaan omakohtainen kokemukseni loppuraskauden treenistä ja fiiliksistä sekä miten toivon loppuajan sujuvan.

Viimeisen kolmanneksen aikana vatsa on kasvanut paljon aiempaan verrattuna. Mullahan on ollut suhteellisen pieni vatsa ja varmasti jonkun mielestä on edelleenkin, mutta nopean kasvun tuntee omassa menossa. Sanotaanko ettei ole niin kovin ketterä fiilis enää ja etenkin iltaisin vatsa saattaa tuntua todella pinkeälle ja suurelle. Olen todennut, että raskas olo tulee helpommin myös jos syö liian suuria annoksia/ tai juo kerralla paljon (luonnollisesti). Myös liikunta keventää oloa tehokkaasti ja tämän olen pitänyt mielessä silloin kun liikkumaan lähteminen on tuntunut vaivalloiselle.

Treenejä olen jatkanut samaan malliin edelleen, eli vedän 3 jumppaa viikkoon ja siihen 1-2 omaa treeniä päälle. Näiden lisänä harrastan paljon kevyttä liikuntaa, kuten kävelyä ja pyöräilyä. Käyn siis joka päivä vähintään kävelyllä. Mulla onkin ollut tässä loppuraskauden aikana muutama selkeä tavoite, joista pyrin pitämään kiinni loppuun saakka. Ensimmäinen on se, että pyrin pitämään itseni liikkeessä ja aktiivisena, koska tiedän että se auttaa oloon ja jaksamiseen mitä pidemmälle raskaus etenee.

Toinen selkeä tavoitteeni on pitää hapenottokykyni mahdollisimman hyvänä raskauden loppuun saakka. Uskon, että tästä tulee olemaan suuresti apua mm. palautumisen suhteen ja en halua kokea fiilistä, jossa esimerkiksi käveleminen aiheuttaa hengästymistä. Näiden tavoitteiden pohjalta olen siis tehnyt pääosin peruskuntoharjoittelua ja vauhtikestävyysharjoittelua (intervallitreeniä).

Bodyattackin jatkareilta juuri ennen kun korona iski!

Liikkuminen ja treenaaminen tulee mulla aika pitkälti automaationa, eli en joudu hirveästi hakemaan motivaatiota, että saisin itseni treenille. Sen verran täytyy kuitenkin mainita, että koska olo ei ole tosiaan mikään ketterin ja liikunta ei ole yhtä sujuvaa kuin normaalisti, on tässä kyllä joutunut tsempata hieman normaalia enemmän! 😀 Jopa vaatteiden (super kireät treenitrikoot + sukat 😀 ) pukeminen on hidasta ja kömpelöä. Siihen päälle vielä pinkeä olo ja pullottava vatsa niin ensimmäisenä ei ole mielessä että pääsispä treenaamaan! 😀 On siis välillä pistänyt vastaan kun on pitänyt lähteä liikkumaan, mutta tähän asti olen mennyt ja hyvä niin.

Oon muuten todennut että intervallityyppiset treenit toimii edelleen parhaiten, bodyattack (joka sekin on tavallaan intervallia) alkaa olla jo hieman rajoilla liian kovatehoisena treeninä. Sen sijaan oon tykästynyt paljon 30-45 minuutin treeneihin, joita on tullut vedettyä face-liveissä nyt muutamia kertoja. Jännää, että nuo jumpat sujuu multa edelleen aika kivasti, mutta esim. juokseminen ulkona tuntuu aika epämukavalta jo tässä vaiheessa. Kertonee siitä, että se mitä on tehnyt koko raskausajan sujuu hyvin loppuun asti, mutta uudet jutut tuntuu epämiellyttävälle koska keho ei ole siihen tottunut. Tämän vuoksi mun vinkki on pitää itsensä liikkeessä alkuraskaudesta lähtien ja tehdä niitä lajeja joita haluaa tehdä loppuun saakka!

Alkuraskaudessa (vko 12) kun mielestäni en voinut käyttää enää kuin löysiä toppeja ettei vatsa näy! 😀

Jos voisin summata muutamia asioita, jotka ovat auttaneet siihen, että oon pystynyt liikkua ongelmitta tähän saakka niin tuon lisäksi että oon treenannut alusta saakka ilman pidempiä taukoja on myös muutama muu asia, jonka hyödyn olen huomannut.

Vahva korsetti, etenkin selkälihakset ovat olleet suuri apu, nimittäin etureppuun lisääntyvä paino ja painopisteen muuttuminen ei ole aiheuttanut minkäänlaista väsymystä tai kipua selkään tai muuallekkaan. Vahvat lantionpohjanlihakset taas vähentävät liitoskipuja, joista en ole onneksi kärsinyt yhtään.

Lantionpohjan lihaksien lisäksi tähän liittyy olennaisesti myös syvien lihasten aktivoiminen. Lantionpohjan harjoittelulla vahvistetaan lihaksia, jotta ne pystyvät kestämään venytystä paremmin. Kun lihakset toimivat oikein, on keskivartalon tuki helpompi löytää ja näin vähennetään myös lantion alueen kipua. (=liitoskipuja). Asia ei toki ole yksiselitteinen ja esim. urheilijoilla on tärkeää oppia myös rentouttamaan vahvoja lantionpohjan lihaksia. Tässä asiassa kannattaa kuitenkin aina kääntyä asiantuntijan puoleen (äityisfyssari), eli jätän tämän ihan vain lyhyesti tähän. 😀

Näihin asioihinhan voi halutessaan panostaa jo ennen raskautta, jos sellainen on suunnitelmissa. Eipä siitä nimittäin haittaakaan ole treenata vahvaa keskivartaloa ja vahvistaa esimerkiksi lantionpohjan lihaksistoa!

(ja kyllä, tiedän että aina ei auta vaikka tekisi mitä ja miten, jokainen raskaus on erilainen!)

Aktiivista viikonloppua tyypit!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


« Vanhemmat
Uudemmat »