ALKURASKAUS – OIREET & FIILIKSET

Kiitos, kiitos, kiitos! Ette ymmärräkkään miten lämmin fiilis on tullut kaikista onnitteluista eilisen paljastuksen jälkeen! Oon vaan lukenut kommentteja ja yhteydenottoja hymyssä suin ja ajatellut kuinka ihania ihmisiä olette. <3

Sain tietää olevani raskaana lokakuun loppupuolella ja vaikka tiesin sen olevan mahdollista, oli tuo melkoisen iloinen yllätys ja tietynlainen shokki. Monen muun tavoin, piti tehdä useampi testi ja lopulta uskoa sen olevan totta. Ensimmäiset viikot menivät pienessä epäuskon tilassa. Sanoinkin kaverille, että alkuraskaus on ollut yhtä murehtimista, sillä ensin sitä murehtii onko ylipäätään oikeasti raskaana, sen jälkeen sitä pelkää, että onko pikkutyypillä kaikki hyvin. Halusinkin käydä alkuraskauden ultrassa, että saisin jonkinlaisen mielenrauhan, sillä viikolle 12 odottaminen tuntui aivan liian pitkältä ajalta. Kävimme ultrassa viikolla 7 ja siellä löytyi sydänäänet ja näkyi pieni ihmisen alku.

RV 12+2

Mulla on ollut aika tavanomaisia oireita, nimittäin ensimmäisenä kipeytyi rinnat, sitten alkoi yöheräilyt ja sen jälkeen tuli pahoinvointi ja etova fiilis. Itse asiassa nuo yöheräämiset alkoivat jo ennen kuin tiesin olevani raskaana ja ihmettelinkin, kun olin yhtäkkiä viikon aikana hereillä joka yö, eikä tätä ollut tapahtunut pitkiin aikoihin. Täytyy sanoa, että nukkuminen on ollut koko 12 viikkoa vähän sellaista haipakkaa, että ei kehumista sen osalta.

Herään siis kello 3-5 välillä, olen täysin virkeänä 2-3 tuntia ja sitten yleensä nukahdan uudelleen 7 aikoihin aamusta. Välillä tätä on joka ikinen yö, välillä on ollut hieman parempia viikkoja. Onneksi saan vedellä sikeitä 9-10 saakka aamulla, niin on saanut hieman univajetta karsittua. Lisäksi päiväunet aina silloin tällöin niin jaksaa!

Pahoinvointi alkoi viikolla 6 ja on alkanut helpottaa nyt viime aikoina. Kyseessä ei ollut aamupahoinvointi, vaan jatkuva koko päivän kestävä, iltaa kohti pahentuva etova ja kamala fiilis. :D Itse asiassa aamut olivat parasta aikaa, kun taas illalla olo oli aivan karsea. Nuo pahimmat viikot olivat kuin selvitymistaistelua päivä kerrallaan, yritin vain keksiä jotain mitä pystyn syödä, sillä jos en syönyt, se kostautui pahempana olona. Jumppien jälkeen mulla oli omenamehua laukussa, että sain vain nopeasti verensokerin ylös! :D Pahimman vaiheen jälkeen, pahoinvointi alkoi vasta iltapäivällä ja jatkui iltaan saakka.

Ainoa hetki päivässä kun en voinut pahoin, oli silloin kun treenasin. Olo saattoi olla aivan hiton paska ja mietin vaan ennen ohjauksia, että miten ikinä selviän näistä. Kun treeni alkoi, olot katosivat ja treenit ovatkin kulkeneet ihan älyttömän kevyesti ja hyvin. Tuntuu, että kuntotasoni ja jaksaminen on ollut jopa parempaa kuin normaalisti, siis itse treenin aikana. Kun opin tähän, että olot katoaa treenatessa, oli helpompaa lähteä töihin ja olenkin ohjannut jokaisen tuntini ja jopa muutaman tuurauksen tässä alkuraskauden aikana.

Kun sain tietää olevani raskaana, ajattelin että pyrin syömään hyvin samalla tavalla kuin muutenkin ja olen pitänyt tästä kiinni niin hyvin kuin olen pystynyt. Välillä on pitänyt vain keksiä joku ruoka minkä saa suusta alas, jotta saa energiaa, mutta muuten olen mielestäni syönyt suhteellisen monipuolisesti. Riittävä energiansaanti on ollut suurin haaste, sillä huono ruokahalu ja suuri kulutus ei ole ihan paras combo, sen vuoksi olen syönyt myös ns. huonompia ruokia, jotta saisin riittävästi energiaa. Herkkuja mun ei ole tehnyt juurikaan mieli ja esimerkiksi sipsit ällöttävät edelleen!

Itse asiassa noina pahimpina viikoina mua ällötti tosi paljon monet ruuat joita olin syönyt paljon lähiaikoina. En esimerkiksi pystynyt mennä Lidliin, koska mua ällötti melkein kaikki siellä myytävät tuotteet. :D Pahin kaikista on kanan jauheliha. Uskon, etten voi enää koskaan syödä sitä.

freesit salaatit maistuu!

Nyt kun pahoinvointi on alkanut helpottaa, välillä on iskenyt yhtäkkiä ihan jäätävä nälkä ja yhtenä lauantaina menin kotipizzaan hakemaan kotzonea. Kun pääsin tiskille, tilasin kotzonen ja monster pizzan. :D Ihan pikkusen mies repeili, kun istuin keittiönpöydän ääressä safkat edessä. Lopulta söin vain sen kotzonen ja palan pizzaa, mutta se nälkäfiilis on jotenkin ihan erilainen ja todella voimakas, tuntui ettei yksi kotzone riitä mihinkään. Haha!

Muita oireita on ollut voimakas liman eritys kurkussa, nenän tukkoisuus sekä vessassa ramppaaminen yöaikaan, joten aika normaaleilla seteillä on menty. Tällä hetkellä käyn yön aikana vessassa noin 5 kertaa, joten sen lisäksi että valvon useimpina öinä, on uni aika katkonaista tuonkin osalta. En tajua mistä sitä nestettä edes riittää noin paljon! :D

Vaikka olen nukkunut huonosti, olen jaksanut yllättävän hyvin. Ajoittain on kyllä väsy painanut, mutta uskon tässäkin liikunnan olevan se asia, jonka avulla olen jaksanut ja saanut energiaa. Keho ei ole toistaiseksi muuttunut kovin paljoa, vatsa alkaa hieman pullottaa, paremmin sen huomaa iltaisin. Paino mulla on pyörinyt tutuissa lukemissa, eiköhän sekin ala pian nousta. Mitään turvotuksia (rintoja lukuunottamatta, auts!) ei ole ainakaan vielä ollut, olisko se se liikunta tässäkin ollut apuna.

Tällä kertaa ei etsitäkkään vatsalihaksia :D Ei siellä vielä juuri mitään näy! RV 11+4.

Nyt kuitenki tosi hyvillä fiiliksillä eteenpäin, kuuntelen kroppaa ja toimin sen mukaan. Liikunnoista kirjoittelen vielä erikseen, mutta tähän mennessä ne ovat menneet normaaliin tapaan, mitä nyt oon jättänyt sellaiset ääripää rutistukset tekemättä treeneissä. Hyvän kunnon ansiosta sykkeet pysyy kuitenkin hyvin aisoissa ja mikään ei ole tuntunut vielä huonolta!

Tsemppiä uuteen viikkoon ruudun sinne puolen, pian se joulu on jo täällä!

Instagram: ainorouhiainen 

Facebook


17 Responses to “ALKURASKAUS – OIREET & FIILIKSET”

  1. Avatar Veera sanoo:

    Aivan ihana uutinen Aino!! Onneks olkoon koko perheelle <3 mulls just tässö sylissä 3viikkoinen käärö, ja tää rakkaus tätä kääröä kohtaan on sanoinkuvaamatonta

  2. Avatar L sanoo:

    Ihana ihana Aino, onnea! Oon ite samassa tilanteessa (rv15 ja sama ala kuin sulla) ja on parasta päästä lukemaan sun kokemuksia! Muut kans yllätti et pahoinvointi on ollut aiii-van järkyttävää 24/7. Töissä selviää jotenkin (lääkkeetkin apuna) ihmeellisen hyvin tsempaten, en usko että kukaan on voinut huomata eroa, mut sit usein tuntien jälkeen saatoin marssia suoraan oksentamaan :D Ja ihan samat yöheräilyt ja vessareissut ja mulla myös öiset oksentamiset. Nyt alkaa vähitellen helpottaa oksentamisen osalta, vaikka pahoinvointi jatkuu edelleen, joskin loivempana.

    Mulla ei kyllä työssä tuu niin paljon omaa liikuntaa ja se onkin jäänyt, kun kaikki energia menee töihin. Kun tästä vähitellen toipuu, pitää alkaa koittaa palata liikunnan pariin vähitellen jos se kerran sullakin on tuonut apua! Mulla varmaan toi oksentaminen on verottanut voimia niin, että keho tuntuu olevan ihan finito jo esim. kävelylenkistä…

    Haluisin vielä kysyä, että miltä susta on tuntunut paljon tekemään tottuneena tyyppinä se, että ei välttämättä pysty enää ihan samaan tahtiin kuin ennen (vaikka en tosin tiedä olitko ees kokenut näin)? Ite oon kokenut sen yllättävän vaikeena henkisesti!

    • Oi, ompa kivaa! Kiitos ja onnea myös sulle! Huomannut itsekin kuinka tämä aihealue on alkanut kiinnostaa ja etenkin myös muiden kokemukset ja tuntemukset. Täältä saa ainakin vertaistukea nyt tulevaisuudessa! :) Suosittelen ehdottomasti liikuntaa omaa kehoa kuunnellen, kannattaa tehdä sellaista mitä on ennenkin tehnyt ja ne kävelytkin on ihan hyviä, jos vaan jaksaa!

      Aluksi koin hieman huono omaatuntoa kun en jaksanut/saanut tehtyä niin paljon kuin normaalisti. Iso osa päivästä meni siihen että valmistauduin vain ohjauksiin tai niistä palautumiseen sen olon vuoksi. Moni muu asia jäi tekemättä, mutta sitten päätin että tää on tämä vaihe ja nyt mennään vaan oman jaksamisen ehdoilla! :)

  3. Avatar L sanoo:

    Ja piti vielä sanoa, että sama yllätys ja shokki täälläkin, enkä myöskään usko et voin koskaan enää syödä valkosipulia :DD

  4. Avatar S sanoo:

    Siis mulla oli ihan toi sama homma pahoinvoinnin kans! Yleensä aamusta iltaan ällötti (ei oksentelua), mut treenin aikana ei mitään! 😁 Ja töis vähän samaa, et sen olon pääs unohtamaan. Mulla loppui noi sit joskus rv 9.

    • Mietin välillä että onko se olo osittain myös psyykkistä kun se helpotti heti kun sai muuta ajateltavaa. Sen takia opin, että parempi olla liikkeessä / tekemistä kuin maata sohvalla ja keskittyä vain siihen kurjaan oloon. :D

  5. Avatar Satu sanoo:

    Muistan, miten itse odotin että näkyispä maha jo. Olin hyvin hoikka ja oletin, että alkuraskaudessa jo hyvin näkyy. Mutta vasta rv 21 alkoi näkyä ulospäin jotain. Ja ne ekat liikkeet! Paljon tsemppiä teille ja ihanaa ihmettelyn aikaa. <3 Omat on jo teinejä, melkein aikuisia, mutta nää raskausjutut ei unohdu koskaan.

    • No joo! Lueskelin myös että saattaa mennä tuonne 20 viikolle ennen kuin alkaa näkyä. Mulla on tosi vahva tuo korstetti alue että sekin varmaan osaltaan himmailee vastan pullahtamista. No kyllä se sieltä tulee kun tulee! :)

  6. Avatar Hannah-Tuulia sanoo:

    Paljon onnea vauva-uutisesta 😊❤️ ja paljon tsemppiä raskausaikaan 😊

    Itellä ollut usean vuoden vauvahaave muttei elämäntilanne eikä muukaan ole antanut myöden. Ehkä joku kaunis päivä.. 🙂

  7. Avatar Sue sanoo:

    Miten ihana uutinen, suuret ja lämpöiset onnittelut! <3
    Minulla on 3 lasta ja kaikilta pahoinvointi on ollut samantyyppistä kuin sinulla. Kaikki mitä normaalisti söin paljon (pakaste vihannekset ja ruokaisat salaatit) ällötti enkä saattanut syödä välillä mitään mitä omasta jääkaapista löytyi🙈 yö heräily ja pissalle käynti on alkanut vasta loppu raskaudesta, mutta silti alkuraskauden väsy on ollut ihan jäätävää! Toivotaan että sinullakin unet vielä paranee alkuraskauden jälkeen, ihanaa odotusaikaa!! ❤️

    • Kiitos! :) <3

      No sama täällä! Lisäksi normaalisti syön tyyliin päivittäin samoja ruokia, nyt samat safkat alkaa ällöttää nopeasti, joten saanut miettiä pään puhki joka päivä että mitäs sitä tänään söis. :)

      Toivotaan että unet tästä helpottaa, nyt takana on 2 yötä ilman tuntien valvomista, jes! :D

  8. Avatar Mara sanoo:

    Paljon onnea Aino!! Olen muutaman vuoden selannut blogiasi ja tuli niin hyvä mieli ja onnellinen fiilis puolestasi, kun luin vauvauutisista. Haluttaisiin kovasti myös mieheni kanssa plussata, joten toivottavasti meilläkin olisi pian yhtä onnellisia uutisia… :)
    Oikein ihanaa odotusaikaa, nauttikaa! ♥️

  9. Avatar Mari sanoo:

    Paljon onnea!! Itse sain esikoiseni juuri nyt lokakuussa ja kyllä se raskausaika oli koko ajan pelkkää odottamista ja tuskailua että onko pikkuisella kaikki hyvin. Terve ja reipas tyttö saatiin lopulta maailmaan. ❤️ Kannattaa nyt vielä tehdä paljon kaikkea miehen kanssa kahdestaan ja ihan yksinkin! Sitä ei edes osaa kuvitella kuinka kiinni vauva onkaan äidissään syntymän jälkeen. 😊

  10. Avatar Vilma sanoo:

    Onnea ihanan uutisen johdosta sinulle ja miehelle! ❤️ Oireilut kuulostaa tutulta, itse kävin myös vuosi sitten melkoisen 24/7 pahoinvointiruljanssin läpi ja välillä meinasi epätoivo iskeä. Onneksi liikunta ja ulkoilu helpotti oloa😊 joihinkin ruoka-aineisiin jäi pitkäksi aikaa ällötys päälle, kuten punainen liha😩 kun alun oireilut helpotti niin oli ihana laskeutua vauvakuplaan ja alkaa pikkuhiljaa valmistelemaan pienen tuloa..hankittavaa on yllättävän paljon! 😂 parasta ja ajankohtaisinta vertaistukea sain Facebookin (heinäkuiset vauvat 2019) ryhmästä josta ollut huippu tuki myös vauvan syntymän jälkeen! Raskausajan liikuntasuosituksista oli vaikea löytää kattavasti tietoa. Muutamia blogeja, yleisiä suosituksia ja omaa oloa kuunnellen mentiin liikkumiset raskauden puolivälin jälkeen.. Sanonta ”Odottavan aika on pitkä” käy kyllä kirjaimellisesti toteen 😂 mutta tämän pikkuisen kanssa aika suorastaan kiitää! Tsemppiä uuteen ja jännittäväänkin elämänvaiheeseen sinulle sekä kumppanille!😍

Kommentoi