PAINONHALLINTA RASKAUSAIKANA

Muistan lukeneeni joskus vuonna 2014 Fitfashionin aikoina postauksen raskauskiloista. Postaus oli miehen (pt vatanen) kirjoittama ja herätti aivan hurjasti negatiivisia reaktioita. Kirjoituksessa oli kyllä aika provosoivia lausahduksia, joten en ihmettele miksi tämä herätti paljon tunteita. Olen aikoinaan (2014) itsekin kirjoittanut postauksen raskauden jälkeisestä palautumisesta otsikolla: ”Tarkoittaako lapsen saaminen aina automaattisesti lihomista? haastattelussa timmi-mamma Kati”

Postauksessa haastattelin Katia, joka oli todella timmissä kunnossa vain 18 päivää synnytyksen jälkeen. Tuokin postaus keräsi paljon huomiota, mutta myös paljon positiivista palautetta. Hauska juttu on myös se, että Kati on myös tällä hetkellä raskaana ja laskettu aika samalla kuukaudella kuin minulla! PS. kolmas tulossa ja hän on edelleen timmissä kunnossa! :D

Painon muutokset raskauden aikana ovatkin tunteita herättävä asia vielä tänäkin päivänä. Olen huomannut, että monet vertailevat painonnousua keskenään, vaikka oleellisempaa on se paljonko paino on noussut omaan lähtöpainoon verrattuna. Keskimääräinen suositeltava painonnousu raskausaikana on 8-12 kg. Mikäli äidillä on ollut liikapainoa ennen raskautta, on 6-8 kg:n painonousu riittävä. Reilussa liikapainossa painon ei tarvitse nousta lainkaan. Normaalipainoisen ja ylipainoisen on siis mielestäni turhaa verrata keskenään montako kiloa paino on noussut.

Kuten olen monesti kirjoittanut, painon nouseminen on luonnollista raskauden aikana. Tässä tilanteessa on aika olennaista erottaa lihominen ja painonnousu, sillä kasvava lapsi nostaa painoa, ilman että nainen välttämättä keräisi hurjasti rasvavarastoja.

Silti tällainen ”väistämätön” painon nouseminen saa joskus aikaan ajatusmallin, jossa ikään kuin heitetään hanksat tiskiin syömisten ja liikkumisten suhteen, koska tullaan lihomaan kuitenkin. On totta, että raskaus on siinä mielessä ”helppo” ajankohta nimenomaan heittää hanskat tiskiin, koska liikunnan harrastaminen hankaloituu ja mieliteot tai huono olo saattavat vaikeuttaa ruokavalion suhteen tehtyjä valintoja. Monesti ajatellaankin, että no skarppataan sitten raskauden jälkeen taas..

Somessa oon törmännyt tosi usein juuri siihen, että puhutaan ja hehkutetaan kuinka ei jaksa odottaa että saa aloittaa taas jonkun haasteen tai dieetin jonka avulla pääsee vanhaan kuntoon raskauden jälkeen. Mielestäni ajatustyyli jossa ensin heitetään ne hanskat tiskiin terveellisten elämäntapojen suhteen ja sitten otetaan joku super dieetti kilojen karistamiseksi aiheuttaa juuri sitä kuuluisaa jojoilua ja vääristyneitä ajatusmalleja liikunnan ja ravinnon suhteen. Aina pitää olla joku vaihe ja sitten taas kun otetaan itseä niskasta kiinni niin vedetään kilot pois ja käydään salilla kuudesti viikossa. Kunnes se vaihe taas loppuu ja annetaan lupa löysätä, koska aina voi palata taas ruotuun.

Raskausviikko 33 – 80% hoidettu! :)

Joskus tietotaito voi olla niin hakusessa, että elämäntapojen muutokseen tarvitaan se ohjeistettu ruokavalio ja treenisuunnitelma, mutta sen pitäisi olla kertaluontoinen juttu, jossa opitaan uudet tavat. joita sitten ylläpidetään kun homma alkaa pelittää.

Mielestäni sama ajatus pätee myös raskausaikana. Painonhallinta niin epämuodikkaalta kuin se kuulostaakin, tarkoittaa itselleni sitä, että elämäntavat ovat sellaiset ettei enää ikinä (edes raskauden jälkeen) tarvitse alkaa millekkään kuurille tai laihduttaa. Oon itse sataprosenttisen varma, että tekemättä mitään muutoksia, painoni tulee laskemaan itsestään samoille urille kuin ennen raskautta. En ole tehnyt elämäntapoihini muita muutoksia kuin soveltanut liikuntaa raskauden kulun mukaan. Ruokavalioni on pysynyt muuten samanlaisena, ehkä hieman monipuolistunut tässä raskauden aikana. Paino on noussut maltillisesti lähtöpainooni verrattuna, enkä ole muutenkaan siitä ottanut paineita. En yritä nostaa itseäni millekkään jalustalle, vaan haluan painottaa että ilman ääripäitä mihinkään suuntaan, hommat menee yleensä just hyvin! :D

Kuten niin monessa muussakin asiassa, myös tässä kannattaa ajatella pidemmällä tähtäimellä. Ne valinnat, joita tekee raskauden aikana oman (ja beben) hyvinvoinnin suhteen, näkyvät ja tuntuvat olossa helpottaen raskausaikaa sekä palautumista raskauden jälkeen. Ja kyllä, ymmärrän ja tiedän että jokainen raskaus on erilainen, mutta aina on valintoja tehtävänä. En todellakaan halua syyllistää tai luoda mitään paineita kenellekkään. Haluan vain kertoa omakohtaisia ajatuksia ja kokemuksia, sillä hyvinvointi ja terveys ovat monella elämässä kuitenkin aika korkealla prioriteeteissä. Raskaus ei eroa muusta ajasta millään tavoin, vaan jo raskausaikana kannattaa keskittyä myös siihen painonhallintaan. Painonhallinta ei missään nimessä tarkoita tarkkaa kalorien seuraamista tai laihduttamista, vaan sitä että haluaa pitää huolta itsestään.

Monesti kuulee, kuinka paino nousee (liikaa) vaikka syö kuten ennen. Tässä on useimmiten kyseessä se, että raskauden vuoksi aktiivisuus vähenee. Mun vinkki onkin panostaa hyötyliikuntaan ja arkiliikuntaan raskausaikana. Kävelylenkit onnistuvat monilta ja jos ei kävely niin esim. pyöräily on usein aika toimiva liikuntamuoto. Siivoilu, puuhastelu ja yleinen aktiivisuus pitävät jo itsessään kulutuksen sillä tasolla, että paino ei lähde holtittomasti nousuun, vaikka ei varsinaisesti treenaisikaan! Raskaana turvotukset nostavat myös painoa ja nämä ovat toki väliaikaista lihomista, mutta myös turvotusta pystyy estää riittävällä veden juonnilla ja liikkeessä pysymisellä.

Hyvää vappua!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


MITÄ TARKOITTAA TEHOKAS TREENI?

Verta, hikeä ja kyyneleitä? No pain no gain? Yleisesti ottaen tehokasta treeniä kuvaillaan usein raskaalla, voimia vievällä harjoituksella. Mitä korkeampi syke, sen parempi treeni. Salilla jokainen sarja vedetään failureen, joka ikinen kerta….Vai?

Tärkeää on tietysti aina se, mitä treeniltä haetaan, mutta moni ajattelee edelleen, että tehokas treeni on se kun treenin jälkeen tekee kuolemaa, hiki valuu ja naama helottaa punaisena. Esimerkiksi kovatehoisissa kestävyystreeneissä nuo edellä mainitut ovat yksi kyllä mittari onnistuneesta vedosta, mutta monissa muissa tavoitteissa nuo ovat taas epäolennaisia asioita.

On kuitenkin eri asia hakea tietynlaista tunnetta, kuten väsymystä, hapotusta tai sitä hikoilua, kuin hakea tuloksia tuovaa harjoitusta. Haetko siis tunnetta vai tuloksia? Oletko tyytyväinen vasta silloin, kun hädin tuskin pääset kävelemään jalkatreenin jälkeen tai kun jokainen hikipisara on vuodatettu päivän harjoituksessa. Esimerkiksi hien määrähän ei ole verrannollinen siihen miten tehokasta treeni on. No okei, onhan se siltä kannalta että kun syke on korkealla, myös lämmöntuotto toimii tehokkaammin. Se ei kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä, miten lihakset ovat tehneet työtä. 

Tähän väliin haluan painottaa, että mikään liikuntasuoritus ei ole väärä. Kaikki urheilu on mun mielestä kotiinpäin niin kauan kun ei puhuta mistään pakonomaisesta treenaamisesta. Mua joskus vähän ärsyttää, kun vaikka kuminauhan avulla treenaamisesta puhutaan (yleensä miesten suusta) höpö höpö – satujumppana. Ja jep, varmasti se sitä onkin voimaharjoittelun näkökulmasta, mutta mitä jos halutaan kehittää kestävyyttä tai vaikka opetella liiketekniikoita kuminauhan avulla? Mistä kukaan voi tietää miksi joku toinen treenaa kuin treenaa, joten on myös typerää arvostella mikä on oikein ja mikä väärin.

FUN FACT: vastuskumeja voi hyödyntää todella tehokkaasti myös voima- ja lihasmassaharjoittelussa.

Vääryyttä on mun mielestä kuitenkin se jos ammattilainen tai liikuntapalvelun tarjoaja (esim. valmentaja) myy jotain tuotetta tai treeniä väärillä argumenteillä. Kehonpainotreenit, jossa jumpataan pitkiä sarjoja eivät kuitenkaan tuo ”pyöreää pakaraa”, tai ”muotoa kehoon” koska ne eivät kasvata lihasmassaa. Pyöreys sekä muoto tehdään lihasmassaharjoittelulla, jota taas ei mitata poltteella, kaloreilla tai sillä hikoilulla.

HUOM. on myös olemassa kehonpainoharjoitteita (lihas väsytetään 6-12 toiston aikana) joilla saadaan paras yhdistelmä mekaanisen kuormituksen intensiteetistä ja volyymista, lihaskasvun näkökulmasta. Tässä edellisessä kappaleessa viittaan kuitenkin tyypillisiin kestovoimatyyppisiin kehonpainoharjotteisiin.

LUE MYÖS: VOIKO KOTITREENILLÄ KASVATTAA LIHASTA? LIHASMASSAHARJOITTELU PÄHKINÄNKUORESSA

Usein tällaiset kehonpainojumpat parantavat kuntoa, kestävyyttä (kestovoima), auttavat painonhallinnassa tai painon pudotuksessa sekä tuovat hyvää oloa ja jaksamista arkeen. Ihan supertärkeitä juttuja, eikä mitään väärää!

Siltikin, etenkin tällä hetkellä kun joka puolella on tarjolla erilaisia liikuntapalveluita sekä ruokavaliota, mun korvaan särähtää nämä ”perättömät lupaukset”. Rasvanpolttoruokavaliot menevät samaan kastiin, sillä ei ole olemassa ruoka-aineita jotka polttavat rasvaa, sillä rasva poltetaan kalorivajeella, ei ruoka-aineilla.

Nosteessa olevat sykemittarit ovat oivia apureita kertomaan sykkeistä, aktiivisuudesta ja kulutuksesta. Voimaharjoittelussa treenien tehokkuutta ei kuitenkaan mitata sykkeen perusteella, kulutetuilla kaloreilla tai sillä hikoilun määrällä. Edes jäätävät lihaskivut eivät ole merkki siitä että treeni oli tehokas. Toki domssit kertovat siitä, että on treenattu kovaa, mutta kehitystä tulee myös ilman kipuja.

Lihaskivut tulevat usein silloin, kun tehdään jotain uutta ja jos tekee voimaharjoittelua säännöllisesti, on ihan normaalia että joka treenin jälkeen ei ole paikat kipeänä. Liian kovaa sykkiminen voi jopa vähentää voimatreenin tehokkuutta, jos ei palauduta riittävästi sarjojen välissä –> vähentää tehoja seuraavasta sarjasta. Kyseessä kun on juuri lihaksen väsyttäminen, ei se sykkeen nostaminen.

kestävyystreenä tekemällä keho pysyy yleensä vähärasvaisessa kunnossa automaattisesti, ihan yrittämättäkin. :D

Kun taas tehdään intervalleja tai hapenottokykyä kehittäviä treenejä, on sykkeen seuraaminen ja hengästyminen olennaista. Esimerkiksi lyhyet hiit-treenit ovat kovatehoisia treenejä hyötyineen, vasta kun päästään sinne äärirajoille. 

Itsehän liputan kestävyystreeneille ja etenkin intervalliharjoittelulle. Mulla ei ole mielenkiintoa esimerkiksi lihaksen kasvatukselle tällä hetkellä, joten teen sellaisia harjoituksia joista pidän ja joista koen saavani parasta hyötyä. Hyvä kestävyyskunto ja suorituskyky on mielestäni makeinta mitä voi olla ja mun fokus onkin niiden kehittämisessä. Tykkään tehdä lihaskuntojumppia enemmänkin kestävyyden näkökannalta ja erilaiset loikat, plyometriset treenit ja intervallijumpat kuminauhoineen maistuu parhaiten tällä hetkellä! :D

Saan usein palautetta siitä että mun ohjaamat treenit ovat tehokkaita – tehoa mittaan itse tässä harjoittelutavassa siltä kannalta, että saan asiakkaan/jumpparin tekemään omalla kapasiteetilla kovan suorituksen. Kuka tahansa osaa suunnitella treenin, joka on super raskas, mutta kuinka saat muut tekemään sen niin, että se tuntuu mielekkäältä ja niin, että tehoa riittää loppuun saakka?

Kysynkin usein itseltäni että: Miten saat toisen tekemään treenin tehokkaasti niin, että hän kokee onnistuvansa, saa silti tehot irti ja haluaa tehdä treenin uudelleen ja vielä uudelleen? Esimerkiksi ryhmäliikunnassa ohjaaja onnistuu mielestäni silloin, kun hän onnistuu sitouttamaan asiakkaan.

Train hard but smart. Tehokkaasti treenaaminen kestävyystyyppisessäkään liikunnassa ei tarkoita kuitenkaan sitä, että ensimmäisestä sekunnista lähtien painetaan kaasu pohjaan, vaan nimenomaan sitä, että tehoja säädellään koko treenin ajan niin, että koviin paukkuihin riittää virtaa.

Itse pelaan paljon musiikilla ja rytmillä (bpm=beats per minute). Mun mielestä musiikkiin suunniteltu treeni on vaan parasta, koska siitä saa ensinnäkin mielettömästi energiaa, sen avulla tehoja pystyy säädellä hurjasti (nopea tempo / hidas tempo). Kun esimerkiksi suoritat kovatehoista liikesarjaa ilman musiikkia, melkein väistämättä tahti hidastuu ja hyytyy loppua kohden. Kun taas teet saman musiikkiin rytmissä pysyen, teet koko liikesarjan samalla teholla. Pieniä juttuja, joilla on suuri vaikutus.

Alla tämän viikon live-treenit, joita kuvailisin itse näin! :D

Parantaa kuntoa, kestävyyttä ja hapenottokykyä. Antaa energiaa arkeen ja hyvän fiiliksen! Haastavia, mutta palkitsevia treenejä. Auttaa painonhallinnassa sekä painon pudottamisessa = nostaa kulutusta. Parantaa liikkuvuutta ja avaa kehon liikeratoja. Sopii sporttisesta olosta (niin sisäisesti kuin ulkoisesti) diggaaville!  Tervetuloa joka iikka <3

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


32. RASKAUSVIIKKO: Q & A

Viimeinen raskauskolmannes jo hyvässä vauhdissa ja muutenkin raskauden loppusuoralla mennään. Arki on ollut hyvin erilaista kuin olin sen ajatellut olevan, mutta toisaalta hyvä puoli on se, että olen pystynyt ottamaan iisimmin kuin ilman lomautusta.

Olisin mieluusti ollut töissä ”loppuun asti”, mutta toki on tullut mietittyä, että 13 kovan ryhmäliikuntatunnin ohjaus viikkoon olisi voinut ottaa koville, tai sitten ei. Sitä en saa koskaan tietää, mutta olen kyllä huomannut, että vaikka jaksan edelleen hyvin niin kyllä nuo treenit kuormittaa normaalia enemmän, joten tuollaiset kovat määrät olisivat voineet olla palautumiskapasiteetille liikaa.

Tuttuun tapaan summaan tässä postauksessa kehon muutokset, treenin, ravintopuolen ja yleiset fiilikset läpi. Tänään lisäsin jokaiseen kategoriaan myös teidän lähettämiä kysymyksiä!

Kehon muutokset:

Viikko sitten tapahtui ihan yhdessä yössä suuri muutos, sillä vatsa tuntui jotenkin eri malliselta ja suuremmalta ihan yhtäkkiä. Vatsan koon on alkanut huomata myös pukeutumisessa, sillä oon tähän asti pystynyt käyttämään ihan normaaleja vaatteita, mutta nyt eivät kaikki paidat enää riitä peittämään vatsaa! Olen ostanut tasan yhden ”raskausvaatteen” ja ne ovat korkeat legginsit. Aika vähällä on siis pärjätty tähän mennessä.

Painoa mulla on tällä hetkellä noin + 8 kg lähtöpainoon verrattuna, joten kyllä sekin alkaa jo näkyä! En ole kärsinyt turvotuksista ja muutenkin kroppa on tuntunut hyvältä. Pystyn tehdä ihan samoja asioita kuin normaalisti, eikä vatsa tunnu rajoittavan jaksamista tai muitakaan meininkejä. Jos syön liian suuren annoksen, silloin olo on ärsyttävän pinkeä ja tuntuu että pötsi repeää kohta. Oon kuitenkin huomannut, että se mitä syön, vaikuttaa tosi paljon olotilaan. Kevyttä, terveellistä safkaa säännöllisesti on toiminut mulla kaikista parhaiten!

Olet ollut tosi tikissä, miten pääkoppa suhtautuu muuttuneeseen vartaloon?

Oonkin tästä maininnut ennenkin, mutta mulla ei ole ollut mitään ahdistuneisuutta tai huonoa fiilistä kehon muutoksista. Mun mielestä on maailman luonnollisin asia, että keho muuttuu raskauden aikana ja on jopa surullista, että monilla menee energiaa asiasta stressaamiseen.

Raskauden alusta asti olen valmistautunut siihen, että keho muuttuu hetkellisesti ja se on täysin ok. En epäile yhtään, ettenkö pääsisi haluamaani kuntoon raskauden jälkeen, millainen se kunto sitten ikinä tuleekaan olemaan. Oon elänyt koko raskauden omien arvojeni mukaan ja omalla mittakaavalla hyvin terveellisesti ja se on vaikuttanut paljon positiiviseen mielialaan ja suhtautumiseen kehon muutoksia koskien. Jos olisin maannut sohvan pohjalla karkkia syöden, uskon että olo omassa kehossa olisi paljon kurjempi tällä hetkellä.

Onko ollut henkisesti ahdistavaa kun kroppa ei pysty/jaksa tehdä niin kovia vetoja?

Ei ole ollut, koska mielestäni olen voinut tehdä kaiken olosuhteisiin nähden todella hyvin. Tietysti tietyt jutut ovat jääneet pois ja suorituskyky ei ole ihan siellä missä normaalisti, etenkään nyt kun vatsa alkaa oikeasti olla aika suuri. Oon ehkä enemmänkin ollut tyytyväinen ja jopa ylpeä itsestäni, että oon tsempannut tähänkin asti näin hyvin treenien suhteen, enkä lyönyt hanskoja tiskiin esim. silloin kun työt loppuivat.

torstai vs. sunnuntai

Treeni:

Treenejä on kertynyt nyt lomautuksen jälkeen noin 5 krt viikkoon + hyöytyliikunnat päälle. Oon ohjannut 3 x live ohjausta viikkoon ja tehnyt muutaman oman treenin siihen päälle. Porrastreenit ovat olleet raskausajan liikunnaksi tosi jees, lisäksi oon varinoinut erilaisia voimaharjoituksia ihan täällä kotona, noilla painoilla mitä meiltä löytyy. Tällä viikolla olisi tarkoitus ohjata vielä Bikini Body Bootcamp sekä Bodyattack, eli mitään satujumppaa ole nämä ohjaukset olleet edelleenkään.

Mietityttääkö palautuminen synnytyksen jälkeen? Ahdistaako jos kestää pitkään?

Toivottavasti en kuulosta ylimieliseltä, mutta rehellisesti sanottuna ei mietitytä saati ahdista. Tiedostan kyllä, että palautumiseen menee aikaa, mutta uskon että tulen palautumaan hyvin.

En tiedä tarkoitettiinko tässä ulkoista habitusta vai suorituskykyä, mutta mun elämäntavat ovat niin tiukasti selkärangassa kiinni, että en epäile etteikö niiden avulla palautuisi molemmilla osa-aluilla ajan kanssa. Kiire mulla ei ole ja ymmärrän että ajan käyttö tulee muuttumaan radikaalisti. Siltikin olen sitä mieltä että oli tilanne mikä tahansa, aina voi tehdä hyviä valintoja oman hyvinvoinnin eteen.

Aika näyttää kauanko palautumiseen menee ja se on ihan fine!

Ahdistaako mahdollinen tauko treeneistä synnytyksen jälkeen?

Ei ahdista. Vaikka rakastan urheilemista ja olen hyvin aktiivinen persoona, mulla ei ole ongelmia olla treenaamatta mikäli tilanne sitä vaatii. Oon ajatellut, että alan liikkua sitten sen mukaan miten keho palautuu ja miten jaksan. Siinä vaiheessa ykkösprioriteetti ei ole mun treenit, vaan vauva ja muut asiat sitten tulee sen ehdoilla! :)

Pystytkö vielä tekemään hyppyjä sun muuta treeneissä?

Pystyn kyllä, itse asiassa oon tehnyt kaikkea muuta paitsi vatsarutistuksia ja kovia kerähyppyjä yms. Mielestäni liikeäly ja kehonhallinta on todella suuressa roolissa ja esimerkiksi hyppiessä. Tekniikka ja alastulot täytyy hallita, koska niillä on merkitystä. En tokikaan ole mitään korkeita hyppyjä tai loikkia tehnyt, mutta jumpat oon vetänyt aika lailla normaalisti!

Milloin lopetit vatsalihasten tekemisen?

Viikolla 16 lopetin kokonaan vatsarutistuksien tekemisen. Staattisia pitoja oon tehnyt lyhyesti edelleenkin, mutta ihan vaan niin, että näytän liikkeen ohjattaville.

Mistä oot ottanut parhaat raskausajan vinkit liikuntaan vai ootko mennyt omilla tuntemuksilla?

Raskauden alussa luin paljon tutkimuksia ja artikkeleita raskausajan liikuntaan liittyen. Totesin, että tietoa ja mielipiteitä on joka lähtöön. Oon aina ollut sitä mieltä, että mitä treenaamiseen tulee, tiedän itse kaikista parhaiten mikä sopii mulle. Halusin varmistaa tietyt asiat lukemalla, mutta pääosin oon kyllä mennyt omien tuntemuksien mukaan ja hyvin on mennyt.

Miten neuvolassa on kommentoitu sun huikeisiin liikunta määriin?

Ihan positiivisesti. Sain oikeastaan ainoan ohjeen tehdä tätä niin kauan kun se tuntuu hyvältä ja jaksan.

Millä viikolla on ollut hankalinta fyysisen jaksamisen kanssa? Ei ole välittynyt tänne sitä. :)

Hankalinta oli viikot 26-28 kun sairastin keuhkoputkentulehduksen. Tuo oli ihan kamalaa aikaa, sillä en pystynyt nukkua saati tehdä mitään järkyttävän yskän vuoksi. Noilla viikoilla koin myös ekat ja tähän mennessä ainoat kolotukset kehossa, johtuen siitä, että en pystynyt liikkua juurikaan. Selkä väsyi ja kipeytyi, joka onneksi kuitenkin loppui heti kun paranin ja pystyin alkaa taas urheilemaan!

Ravinto:

Eipä oikeastaan mitään uutta auringon alla. Syömingit ovat menneet rutiinilla edelleen. Ainoa asia mikä on muuttunut on makuaisti tiettyjen ruokien suhteen. Kaikki proteiinipatukat ja jäätelöt ovat no go.

Mun ei oikeastaan tee lainkaan mieli karkkia tai jäätelöä, saati sipsejä sun muuta. Olen syönyt kaikkia edellä mainittuja viikonloppuisin, mutta määrät ovat tosi vähäisiä, ei vaan maistu eikä uppoa. Normaalisti en välitä kakuista tai leivonnaisista, muuta niitä sen sijaan on välillä tehnyt jopa mieli. Hyvin erikoista. Pysyispä tämä ikuisesti! :D Ruoka maistuu ja nimenomaan ihan tavallinen ruoka!

Onko viimeisellä kolmanneksella ollut enemmän nälkä tai mielitekoja?

Nälkä on ollut kyllä kovempi ja olen syönytkin sen mukaan. Kuten mainitsin aiemmin, en pysty syödä kovin suurta määrää kerralla, mutta syön tiheämmin nyt. Mielitekoja ei ole ollut, mutta edelleen erilaiset salaatit maistuvat hyvin. Leipä on maistunut koko raskauden ajan hyvin, kuten myös hedelmät ja marjat. Normaalisti en niin hedelmistä välitä, mutta nyt ne ovat lisääntyneet ruokavaliossani.

Yleiset:

Tänään meillä oli neuvolakäynti, jossa todettiin että vauva oli pää alaspäin. Hän voi kai vielä kääntyä miten päin tahansa, mutta seuraavalla kerralla on tästä vielä uusi tsekkaus. Sf-mitta on mulla ollut hieman käyrän alapuolella nyt kahdella mittauskerralla, mutta en ole ottanut siitäkään stressiä. Mulla on tästä kontrolli kahden viikon kuluttua ja sen mukaan mennään!

Jännittääkö synnytys? Toivotko alatiesynnystä vai elektiivistä sektiota?

Oonko ihan hullu jos sanon, että ei jännitä? Mä en oikeen ole koskaan osannut stressata asioista hirveästi etukäteen. Toivon alatiesynnytystä ja tänään olikin neuvolassa ”synnytysvalmennusta”, sillä koronatilanteen vuoksi kaikki valmennukset on peruttu. Olen kyllä ajatellut perehtyä aiheeseen vielä internetin syövereissä niin, että tiedän suunnilleen mitä tulee (oletetusti) tapahtumaan. Luotan siihen että asiat menee omalla painollaan!

Millä tavalla olet valmistautunut synnytykseen?

Vastaus tulikin tuossa edellä jo, mutta ajatuksena olisi katsella videoita ja lukea infoa netistä. Sain neuvolasta vinon pinon materiaalia johon tutustua.

Mistä olet yllättynyt eniten tähän mennessä?

Ehkä siitä miten normaalia elämää olen voinut elää raskaudesta huolimatta. Olin jotenkin valmistautunut siihen, että elämä muuttuisi ja vaikeutuisi jotenkin. Lisäksi olen yllättynyt siitä miten paljon olen nauttinut raskaudesta ja viihtynyt! Kuten oon monesti sanonut, en odota mitenkään kuumeisesti laskettua aikaa, vaan tämä saa mennä omalla painollaan ja nautin nyt tästä elämäntilanteesta kun vielä voin (toki odotan vauvan tapaamista, mutta sekin tulee kyllä!). Tämä on kuitenkin harvinaislaatuista aikaa ja kokemus joka jää mieleen ikuisesti.

Onko vika kolmannes eronnut toisesta kolmannesta jotenkin esim. henkisesti tai fyysisesti?

Fyysisesti ainoastaan siten, että vatsa on kasvanut nyt aika oleellisesti ja oma peilikuva ja vatsan katsominen saattaa välillä jopa huvittaa, että mistä tuo tuohon putkahti! :D En nouse sängystä enää kovin ripeästi, enkä varsinkaan steppilaudan päältä kun tehtiin siinä penkkipunnerruksia viime sunnuntaina..haha!

Henkisellä tasolla oon ollut koko raskauden ajan ihan samanlainen kuin normaalisti, ehkä aavistuksen tunteellisempi, etenkin viime aikoina. Vanhasta asunnosta muutto ja vanhojen tavaroiden läpikäynti meni vähän tunteisiin, mutta siitäkin on jo toivuttu.

Huh, tulipa pitkä teksti! Jos jaksoit tänne saakka, toivotan sulle ihanan rentoa loppuviikkoa! Mikäli jumppaaminen maistuu, tuu mukaan mun FB-liveen huomenna perjantaina tai sunnuntaina.

instagram: ainorouhiainen 

Facebook