Se on aika jännä, kuinka aina syksyllä ja keväällä aletaan pohtia enemmän ulkonäkökeskeisyyttä, diettaamista ja kaikkea siihen liittyvää. Lieneekö syynä someen virtaavat ”kuntokuvat”, sillä tunnetustihan fitnesskilpailut ajoittuvat keväälle ja syksylle. En itse seuraa kovinkaan montaa alan urheilijaa, mutta välillä tulee plärättyä instagramia vähän syvemmin ja tsiikailtua tyyppien kuntoja. En kuitenkaan ajatellut kirjoittaa tästä lajista, vaan ylipäätään ulkonäkökeskeisestä treenaamisesta.’

Uskon, että kaikkia ihmisiä kiinnostaa jollain tasolla oma ulkonäkö. Toisia sitten hieman enemmän kuin toisia. Yleensä ulkonäköön satsaavia kutsutaankin ulkonäkökeskeisiksi tai pinnallisiksi tyypeiksi. Saan ajoittain itsekin kommentteja siitä, että olen pinnallinen tai mitä lie.. 😀 Ajattelin summailla asiaa ja kertoa, miten itse koen tämän asian.

Mitä ulkonäköön tulee, vaikuttaa se itselläni yleisesti ottaen olotilaan. Jos olo on väsähtänyt tai turvonnut, vie se toki fiiliksiä alas ylipäätään. En kuitenkaan ole kovin tarkka ulkoisesta habituksestani, kuljen useimmat päivät rennoissa vaatteissa, sillä mulle mukavuus on tärkeämpää kuin ulkonäkö. En juurikaan meikkaa, saatan itseasiassa olla meikkaamatta sen takia, etten jaksa pestä meikkejä illalla pois. 😀 Useimmiten pärjään ripsivärillä ja ne onkin helppo pestä samalla kun käy suihkussa treenin jälkeen. Mukavuus taitaa mennä sen ulkonäön edelle näissä asioissa.

Mitä kroppaan tulee, haluan toki näyttää siltä että harrastan paljon urheilua ja syön miten syön. Olisihan se hieman turhauttavaa treenata tunteja päivässä huomaamatta asiaa millään tavoin. Tämä on kuitenkin treenin tuoma lisäbonus, sillä mulle kaikista tärkein asia on se, minkälainen olo treenistä tulee. Se, millainen olo itsellä on sisäisesti vaikuttaa niin paljon kaikkeen muuhunkin. Joskus aikoinaan luulin, että mahdollisimman tiukka bodi on avain onneen, mutta pieleen meni!

Toki on mahtavaa huomata treenin ja ruokavalio tuomia tuloksia, en kiellä. En kuitenkaan itse olisi enää valmis elämään kuukausia tiukalla dieetillä vain sen takia, että rasvaprosentti pienenee. Rakastan ruokaa niin paljon, että haluan pitää sen tuoman ilon itselläni.

Tiedän, että moni kuvittelee mun elävän hyvin kurinalaisesti, mutta fakta on se, että työni vuoksi mun on itseasiassa aika helppo olla tiukassa kunnossa. En punnitse ruokia, enkä noudata mitään ruokavaliota. Jos lopettaisin tai vähentäisin treenimääriä, olisi selvää, että myös kroppa muuttuisi hieman.

Miksi sitten syön terveellisesti, enkä juurikaan herkuttele? Tähän pätee taas se sama vastaus kuin yllä, eli puhtaasti olotilan vuoksi. Tässä vaiheessa joku yleensä kommentoi, että kyllä sitä pitää joskus herkutella ja nauttia elämästä. Yleensä nämä tyypit eivät vain ymmärrä sitä, että kaikki eivät saa nautinnolista oloa samoista asioista. Jos mun tekee mieli kakkua, silloin syön sitä, mutta useimmiten teen mielummin vaikka raakasuklaata tai itsetehtyä jäätelöä ja nautiskelen niiden voimin. Oon huomannut, että yleensä ihmisiä jotka syövät niitä tavanomaisia herkkuja, pidetään usein rentoina ja hyvinä esikuvina. Näytetään, että elämästä voi ja pitää myös nauttia. En vaan aina ymmärrä sitä, että miksi kaikkien pitäisi olla samanlaisia. Tapoja tehdä asioita on niin paljon erilaisia, ihmisestä riippuen. 🙂

Mitä kroppaan ja tiukkuuteen tulee, en koe olevani nyt mitenkään äärimmäisen kireässä kunnossa kiitos kesäloman, mutta jo kolmessa viikossa huomaa, kuinka ylimääräiset pöhöt lähtee liikkeelle pikkuhiljaa. En ole tehnyt mitään muuta muutosta, kuin palannut töihin ja rutiineihin kiinni. Kuva otettu tänä aamuna. Näissä kuvissa täytyy huomioida aina myös asento ja se, että jännitän vatsalihaksia. 😉

Tämä oli itseasiassa ensimmäinen kerta kun pitkään aikaan edes tsiikasin miltä pötsi näyttää. En siis vietä päiviäni peilin edessä spennaillen lihaksia, mutta välillä on ihan kiva kurkistaa, että joko kroppa alkaa muokkautua takaisin ruotuun!

Motivaatio urheiluun ja ravintoon tulevat siis pitkälti muualta kuin ulkonäöllisistä jutuista, vaikka nekin vaikuttavat toki jollain tavoin. Parasta on kuitenkin treenin tuoma fiilis, energia ja se kun pystyy tehdä kropalla asioita mihin kaikki eivät pysty! 🙂 Hauskinta tässä on se, että kun lopetin ainaisen kropanmuokkaamisen ja kalorien kyttäämisen ja keskityin enemmänkin siäsiseen hyvinvointiin, alkoi myös ulkoisia tuloksia näkyä.

Liikunnan iloa ystävät! 🙂