PARHAITEN KEHITTÄÄ SE LAJI MISTÄ TYKKÄÄT ENITEN!

Mulla on käynnissä joku ihmeellinen kyseenalaistan kaiken – kausi. Kyseenalaistan siis lähes kaikkea tekemääni ja mietin todella tarkkaan, missä on järkeä ja missä ei. Käyn parhaillaan myös Voimavalmentaja – koulutusta, jossa on tullut sekä uutta oppia että myös muistutusta vanhasta, aiemmin opitusta. Tieto lisää tunnetusti tuskaa, myös tässä asiassa. Sitä alkaa oikeasti punnita, että mitä sitä omalta treeniltä ylipäätään hakee ja haluaa. Meidän tekemisiä kun määrää motivaatio.

Myös treeniin liittyen motivaatio ohjaa paljon tekemistä. Toisille motivaatiota tuo liikunnan tuoma fiilis, toiselle vaikka ne ulkoiset muutokset, kun taas kolmannella on urheilullisia tavoitteita, joita haluaa saavuttaa. Oon miettinyt omia motivaattoreitani ja alkanut tehdä sen pohjalta muutoksia myös tekemisiini. On nimittäin jopa hölmöä laittaa aikaa asioihin, jotka eivät loppujenlopuksi edes kovin merkityksellisiä itselle. Olen tehnyt niitä vain koska jonkun säännön mukaan pitäisi tehdä. Enpä tee enää!

Jos multa kysytään, liian usein mietitään ulkonäköön liittyviä motiiveja, eli kehon muokkaukseen liittyvää treenaamista. Kehon muokkaaminen voimaharjoittelulla on pop, eikä siinä mitään. Siltikin omaan tekemiseen kannattaa liittää vähän jotain muutakin, eikä mennä vain sen perässä mikä saa kropan näyttämään hyvältä. Luin nimittäin jotain keskustelua kestävyysliikunnasta/ryhmäliikunnasta, jossa aiheena oli se, ettei kestovoimaharjoittelulla voi kasvattaa lihaksia ja näin ollen Bodypump on täysin hyödytön laji harrastaa. Tämähän on täysin totta siinä mielessä, että esimerkiksi se Bodypump – tunti on ihan samaa aerobista harjoittelua, kuin muukin ryhmäliikunta, eikä näin ollen kasvata lihaksen kokoa, mutta asioita tulisi kuitenkin katsoa myös vähän muustakin kulmasta kuin siitä kulmasta mitä laji tekee ulkomuodolle.

Vaikka kestävyysharjoittelu tai esimerkiksi ryhmäliikunta ei ole täydellisin laji lihasmassan hankintaan, on sillä paljon muita positiivisia vaikutuksia. Yhtenä oleellisena asiana esimerkiksi hyvä suorituskyky elämässä näin yleisesti. On aika mukavaa, kun jaksaa kantaa ruokakassit itse kotiin, kävellä rappuset ylös puuskuttamatta tai jaksaa kipittää niiden omien muksujen perässä aamusta iltaan väsymättä. On aika siistiä, että tavallinen arki sujuu niin, ettei jatkuvasti väsytä ja kolota jostain. Jaksaa ihan ne normaalit asiat vaivatta läpi, eikä arjen askareet aiheuta päänvaivaa, koska keho sanoo vastaan.

Nimittäin ne huippukunnossa olevat tyypit ovat edelleen vain pieni prosentti kaikista ihmisistä. On todella paljon ihmisiä, joille nuo edellisessä kappaleessa mainitut asiat aiheuttavat vaivaa ja ongelmia. Mun mielestä silloin ei ole oleellista onko se treeni mitä he tekevät juuri täydellisesti oikeita lihaksia aktivoivaa hypertrofista harjoittelua. Silloin on tärkeää että ylipäätään liikutaan. Jos vielä löytyy liikuntamuoto josta nauttii, vielä parempi.

Kaikenlainen mustavalkoinen ajattelutyyli on mielestäni ärsyttävää, sillä asioissa on hyvin harvoin vain huonoja tai hyviä puolia. Kaikissa liikuntamuodoissa on jotain hyvää! Itse olen rakentanut oman kuntoni kehonpainotreenillä ja silti voin sanoa olevani myös suhteellisen vahva (huom. vahva ja lihaksikas eivät aina ole sama asia :D).

Monipuolinen liikkuminen parantaa myös liikkuvuutta, iso liikeradat avaavat kehon liikeratoja ja liikkuvuus kehittyy myös ilman varsinaista venyttelemistä. Ryhmäliikunnassa koordinaatio, tasapaino ja ketteryys kehittyvät huimasti ja näistä on todella paljon hyötyä ihan siinä normaalissa arjessa.

Ryhmässä liikkumisessa on jotain, mikä saa ihmiset ylittämään itsensä ja yrittämään enemmän. Musiikin voima, ohjaajan ja toisten tsemppi auttaa tekemään parhaansa myös silloin kun väsyttää ja huvittaisi luovuttaa. Puhumattakaan siitä mielettömästä fiiliksestä kun oot hikoillut vaatteet läpimäräksi ja menet raikkaaseen suihkuun kaikkesi antaneena! Ihan jo nämä asiat ovat mun mielestä merkki siitä että esimerkiksi ryhmäliikunta on mielettömän hieno laji harrastettavaksi!

Tee sitä mitä rakastat ja voit olla varma että tulokset ovat positiivisia! Olis kiva kuulla mikä on sulle se laji, mistä saat kaikista eniten kiksejä ja jota jaksat harrastaa säännöllisesti?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook

 


JUHLAVUOSI – 10 VUOTTA LES MILLS OHJAAJANA!

Tiiättekö mitä, tämä vuosi on mulle tavallaan juhlavuosi, sillä tasan 10 vuotta sitten (!!!) kävin ensimmäiset Les Mills – peruskoulutukset! Moni ei ehkä tiedä, mutta ensimmäinen lajini oli Bodypump ja siitä sitten parin kuukauden välein kävin Bodystepin ja Bodyattackin peruskoulutukset. Bodycombatin kävin seuraavana vuonna.

Itse asiassa Facebook ilmoitti, että tasan 10 vuotta sitten tänä päivänä olin Bodystepin peruskoulutuksessa Helsingissä. Koulutus oli tuolloin kolmepäiväinen ja muistan kuinka fiiliksissä olin, että pääsen vihdoinkin ohjaamaan rakastamaani lajia. Koulutuksen jälkeen olenkin ohjannut jokaikisen ohjelman, eli 40 BODYSTEP-ohjelmaa. Mulla ei ole ollut koko ohjausurallani taukoja, lukuunottamatta kesälomia ja satunnaisia sairastumisia. Aloitin ohjaajaurani vuonna 2006, eli jumppia olen ohjannut jo 13 vuoden ajan. Vielä 13 vuoden jälkeenkin olen yhtä fiiliksissä tästä touhusta ja rakastan työtäni!

Muistan ikuisesti ensimmäisen ohjaukseni ja sen, että mikrofoni ei toiminut tunnilla. Se oli aivan kamalaa ja halusin vain, että tunti loppuisi mahdollisimman nopeasti! 😀 Kyseessä oli vielä vatsa-selkä jumppa, jossa ollaan paljon makuuasennossa, jolloin ohjaaminen ilman ääntä on vielä haastavampaa.

Muistan myös ensimmäisen BOSU-tunnin (puolipallo) ohjaukseni. Olin tehnyt tunnin aivan liian nopeatempoiseen musiikkiin ja jengi ei pysynyt millään menossa mukana ja hyvä kun itse pysyin. 😀 

Bodypump – peruskoulutukseni päättyi sunnuntai-iltana ja maanantai aamuna herätessäni kuulin, ettei aamun pumppiin ollut ohjaajaa. Pääsinkin hommiin samantien herättyäni. Onneksi oltiin vedetty ohjelma läpi sata ja yksi kertaa viikonlopun aikana. 😀 

Moni ei tiedä, mutta olen käynyt myös Fitness Pilates – koulutuksen ja ohjannut sitä muutaman vuoden. Täytyy sanoa, että tuo homma oli mulle aivan liian rauhallista. 😀

Muistan kuinka meidän naisten salilla oli vielä ohjaajaurani alussa vain yksi ryhmäliikuntasali, johon mahtui maksimissaan 40 henkilöä. Tunneillani kävi todella paljon ihmisiä ja siellä me mentiin 60 hengen voimin monia monia jumppia. 

Uuden, suuremman salin tekeminen ja remontointi lähti minun ajatuksestani ja ideasta kysyä, saisimmeko lisätilaa käyttöön. Voi sitä iloa kun uusi sali avattiin ja kaikki oli uutta ja ihanaa! 

Parhaita ohjausmuistoja on yhteis-ohjaukset ystäväni Jennin kanssa. Siellä me vedettiin Bodyattack-maratoneja ja muita hulluja vetoja niin että katto paukku peilit oli huurussa. 😀

Meillä oli aikoinaan myös jatkuva kilpailu siitä kumman tunnilla oli eniten jengiä, ja niin hyvässä kuin pahassa, tämä kilpailu kehitti meitä molempia varmasti todella paljon, sillä silloin sitä pisti kaiken peliin omiin ohjauksiin ja tuntien tasoon. Ohjasin myös määrällisesti aivan hurjan paljon. Mitä enemmän ohjasin, sitä enemmän kehityin.

Ennätykseni taitaa olla seitsemän ohjausta yhden päivän aikana. 3 Bodypumppia, 2 spinning-tuntia, 1 Bodystep ja 1 Bodyattack. Kaikki täysillä – tottakai! 😀

Mitä ohjauksiin ja kehittymiseen tulee, oon aina ollut todella vaativa itseäni kohtaan. Alussa keskityin ehkä jopa liikaa täydellisyyteen ja siihen, ettei mitään mokia tapahdu. Nykyään en stressaa ”mokaamisesta”. Mulla on aina ollut sellainen ajatus, että on ok mokata kerran, mutta saman asian mokaaminen useasti kertoo välinpitämättömyydestä.

Muistan ja tiedän todella monen jumpissa käyvän asiakkaan nimen. Asiakkaat eivät ehkä ajattele sitä, mutta tiedän monien viikko-ohjelmat ulkoa ja huomaan heti jos joku vakkari puuttuu. 😀

Olen aina pitänyt tärkeänä, että ohjattavien tuntien repertuaari on riittävän laaja. Ohjaan maksimissaan 2 krt vkoon samaa lajia. Tuuraukset ja poikkeukset ovat tietysti asia erikseen, mutta jos ohjaan samaa jumppaa liian usein, motivaatio ja ohjauksen laatu kärsii.

Olisi ihan huippua nähdä joku videopätkä steppiohjauksestani 10 – vuotta sitten. Muistan, että ohjelmien opettelu vei aluksi aika paljon aikaa, mutta silti mulla on sellainen fiilis, että mulla oli homma hallussa aika lailla alusta saakka. Voi tietysti olla, että muuttaisin tätä mielipidettä jos näkisin jonkun pätkän tuolta ajalta! 😀

BODYSTEP – peruskoulutus 14-16.8.2009

instagram: ainorouhiainen 

Facebook

 

 

 

 


MOKAILENKO KOSKAAN OHJAUKSISSA? (+ Booty Workout – tunnin musiikit!)

Moikka! Täällä ollaan herätty juhannuspäivään pitkien unien jälkeen ja tässä kahvia hörppiessä ajattelin vastailla saamaani kommenttin. Aihe on mielestäni siinä mielessä todella hyvä, sillä sen voi rinnastaa moneen muuhunkin asiaan kuin vain ohjaamiseen. Mokaaminen kun tuntuu olevan jotenkin todella pelottava ja huono asia. Monesti epäonnistuminen saa jopa lopettamaan asian tekemisen tai yrittämisen, mikä on aivan hullua, sillä jos haluaa tulla hyväksi sekä kehittyä, ei ole olemassa polkua, jossa ei tekisi välillä vääriä valintoja ja mokailisi. Ilman oppimista ei voi tulla huipuksi!

Itse aloittelevana liikunnanohjaajana olisin kiinnostunut kuulemaan, että meneekö sun ohjaukset aina ”nappiin” vai mokailetko välillä, putoatko rytmistä tai onko muita haasteita ohjaamisessa? Olis kiva kuulla kokeneelta ohjaajalta vinkkejä siihen, miten päästä yli mokailusta ja ihan yleisesti saada rennompi asenne tätä työtä kohtaan. 😀 Niin usein mietin, että toilaileeko muut tasaisin väliajoin vai enkö vaan sovi tähän hommaan!

Ihan ensimmäisenä haluan sanoa, että älä vain ala miettiä että et sovi hommaan, etenkään jos olet vasta aloitteleva ohjaaja! On ihan okei mokailla välillä, eikä se mun mielestä ole niin vakavaa. Itse olen ollut jossain vaiheessa todella perfektionisti juuri tässä asiassa. Ajattelin että voin olla loistava ohjaaja vain jos en koskaan vaikka mokaa koreografiassa tms.

Totta kai hyvään ohjaukseen kuuluu, että perusasiat ovat hanskassa. Alussa niitäkin on kuitenkin harjoiteltava ja tämä on siinä mielessä ”raadollinen” työ, että et oikein voi harjoitella muuten kuin asiakkaiden edessä. Joskus asiakkaat saattavat olla aika vaativia ja esimerkiksi negatiivisesta palautteesta voi jäädä huono mieli, joka saa epäilemään itseään.

Mokailenko itse? Kyllä ja ei. Tarkoitan, että en ehkä ajattele näitä asioita mokaamisena, sillä jos tapahtuu jotain mikä ei kuulu suunnitelmaan, jatkan vain eteenpäin sen jälkeen. Alussa mokailu saattoi hajottaa pakettia niin, että oli jotenkin vaikea keskittyä enää koko hommaan. Sitä vain mietti, että voi ei nyt mä mokasin! 😀

Mielestäni asiaa voi ajatella siltä kantilta, että jos olet itse ohjatulla tunnilla ja huomaat että ohjaaja teki jonkun pikku virheen, et luultavasti mieti sitä sen kummempaa, joidenkin mielestä se saattaa olla vain hauskaa. Kun tunnilla on mukana huumoria, asiakkaat viihtyvät paljon paremmin. Sen sijaan että miettii vain omaa suoritamista, kannattaa miettiä mielummin asiakkaiden viihtyvyyttä. Itse viihdyn parhaiten tunneilla, joissa on mukana huumoria, mutta myös tietynlaista auktoriteettia ja tekemisen meininkiä.

Opettele asiat hyvin, valmistaudu ammattitaitoisesti ja ota työsi vakavasti, mutta älä anna mokailujen tai epäonnistuneiden ohjauksien vaivata liian pitkään. Epäonnistumista kannattaa ottaa opisksi ja itse ajattelenkin, että on täysin ok mokata kerran, mutta jos mokaa saman asian aina uudelleen, silloin on kyseessä se, ettei ole jaksanut harjoitella asiaa kunnolla!

Kävin tosiaan eilen vetämässä juhannusaaton kunniaksi Booty Workout – tunnin, joka on siis itse kehittelemäni ryhmäliikuntatunti. Tunnin jälkeen sain toiveeksi jakaa biisilistan blogissa ja jaan sen tähän samaan syssyyn! Lisäsin lämppärin ja viimeistelyn tubeen, mutta koska lataamisessa meni ikuisuus, jaan muut biisit erillisinä, eli ne ovat samoja biisejä, mutta ovat tunnilla hieman miksailtuja treeniin sopivaksi. 🙂

Lämmittely:

Aktivointi:

Plyometrinen treeni:

Lihaskunto:

Viimeistelijä a.k.a FINISHER:

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


RYHMÄLIIKUNTAOHJAAJA, NÄIN TEET TUNNISTASI VETONAULAN!

Tänään luvassa puhtaasti jumppajuttuja! Ryhmäliikunta-aiheisia tekstejä toivotaan yllättävän paljon ja tänään tuli inspis kirjoitella aiheesta koskien ohjaajien omia tunteja sekä mun vinkit, miten tunnista saa tehtyä vetonaulan.

Asiakkaita on yhtä paljon kuin meitä ohjaajiakin ja on toki luonnollista, että ihan kaikkia ei pysty kukaan miellyttämään, joten nämäkään eivät ole kiveen hakattuja sääntöjä, ainoastaan juttuja joiden koen olevan tärkeässä roolissa omilla tunneilla ja niiden suunnittelussa.

Tällä hetkellä mun itse suunnitellut tunnit vetää suurempia määriä jumppareita kuin esimerkiksi Les Millsit. Nämä menevät aina kausittain ja edelleen koen, että haluan ehdottomasti ohjata sekä omia että valmiita Les Mills – tunteja, molemmissa on omat hyvät (ja huonot) puolensa. 🙂

Kehitä tunnille oma konsepti. Jokaisella tunnilla on rakenne, mutta kehitä niiden sisälle oma systeemi, joka säilyy vaikka ohjelma vaihtuu. Joku saattaa sanoa, että tylsää, mutta vaihtelua ja variaatiota saa monella muulla keinolla.

Näin teet asioista helppoa ja selkeää sekä itsellesi ja asiakkaillesi. Asiakkaat tietävät mitä saavat ja tulevat tunnille uudelleen. Moni ohjaaja valittelee usein, että ideat ja inspiraatio loppuu, mutta jos tunnilla on tietty kaava, on paljon helpompaa suunnitella uusia ohjelmia.

Mulla on jokaiselle omalle tunnille tietynlainen kaavio ja jokaiselle biisille jopa tietty BPM (beats per minute). Eli jos teen vaikka uuden spinning-ohjelman, tiedän jo valmiiksi minkä tyylinen kappale tulee mihinkäkin kohtaan. Esimerkiksi mun spinning-ohjelman viidennen biisin tempo on aina 145 bpm jne. Myös konseptitunnit, kuten tunnettu Les Mills noudattaa tunnetusti tätä ”jokaisella biisillä oma teema” – systeemiä. Bodypumpissa jokaisella biisillä on oma lihasryhmä tai Bodyattackin nelosbiisi on aina sykehuippu.

Panosta musiikkiin. Tämä on mun mielestä älyttömän tärkeää. Suosittelen ehdottomasti hankkimaan editointiohjelman, jolla pystyy muokata musiikkien tempoja, leikata tai pidentää kappaleita, jolloin et suunnittele treeniä sen mukaan miten se sopii biisiin, vaan teet biisistä sellaisen, että se tukee treeniä

Editointiohjelman avulla pystyt tehdä kappaleista juuri sellaisia, että niihin pystyy treenata kuten tavoite vaatii. Ja kyllä, tämä maksaa ja vie paljon aikaa, mutta jos haluat olla todella hyvä jossain, täytyy olla valmis tekemään myös ”ilmaista työtä”.

Itse olen opetellut musiikin editoinnin alusta saakka ihan itse. Olen harjoitellut satoja tunteja. Kokeillut ja säätänyt. Mulla on käytössä MixMeister – ohjelma, jonka Express versio sopii hyvin ryhmäliikuntaohjaajien käyttöön. Upgreidasin itseni juuri Studio-tasolle ja nyt ajattelin viedä osaamiseni ihan uusille leveleille! 😀 Musiikin avulla saat luotua asiakkaille ihan erilaisia liikuntakokemuksia. Musiikin käyttö on asia, johon kannattaa panostaa. Kuuntele musiikkia radiosta, spotifysta, youtubesta, telkkarista. Etsi ja metsästä jatkuvasti uutta materiaalia tunneillesi ja huomaat, ettei kohta ole enää vaikeaa löytää hyviä biisejä.

Hyvä kunto yhdistetään yleensä siihen, että voi olla hyvä esikuva ja osaa tehdä liikkeet teknillisesti hyvin. Tämäkin totta, mutta kun kuntosi on niin hyvä, että pystyt vetää tunnit ”helposti” läpi, pystyt keskittyä ohjaamiseen ihan eri tavalla. On paljon helpompi keskittyä kaikkeen ja syventää ohjaamista, kun ei tee itse fyysisesti kuolemaa samaan aikaan. Hyvä kunto tarkoittaa myös, että palaudut nopeammin ja pystyt ohjata enemmän –> kehityt paremmaksi ohjaamisessa.

Tästä voidaan varmasti olla eri mieltä, mutta itselleni on aina ollut tärkeää, että kuntoni on sellainen, etten ”hyydy” ohjauksien aikana, joka heikentää ohjauksen tasoa huomattavasti. Ohjauksella tarkoitan siis tekemisen lisäksi kaikkea sitä mitä tulee suusta ja miten pystyy valmentaa asiakkaat teknillisesti oikeaan suoritukseen, mutta myös tsempata ja vaatia silloin kun on tiukkoja hetkiä.

Suunnittele tunti mahdollisimman laajalle asiakaskunnalle. Suurin osa ihmisistä toivoo, että tunti olisi tehokas, mitä se nyt kenellekkin tarkoittaa. Usein jos tullaan liikkuvalle, vauhdikkaalle tunnille, moni toivoo että siitä saa myös treenillisesti jotain. Joskus ohjaajat erehtyvät suunnittelemaan todella kovan tunnin, joka kuitenkin palvelee vain tiettyä asiakaskuntaa.

Miten suunnittelet tunnin, jossa voi käydä niin huippu-urheilijat kuin juuri aloittaneet kuntoilijat? Pelkkä vaihtoehtojen näyttäminen siinä sivussa ei välttämättä palvele niitä, jotka eivät halua tai pysty hyppiä duracelin tavoin koko tuntia läpi. Mieti miten pystyt ohjata tunnin niin, että se on mielenkiintoinen mahdollisimman monelle eri tasoiselle liikkujalle.

Tämän voi kääntää myös niin, että miten saat ne kovimmat treenaajat ylittämään itsensä ilman että itse näytät kovinta vaihtoehtoa! Tähän asiaan vaikuttaa tietysti se mikä on tunnin teema ja mitä treeniltä haetaan.

Mitä treeniltä haetaan? Mikä on kyseisen jumpan treenivaikutus? Mitä siltä treeniltä haetaan ja miten toteutat sen? Joskus jumppia erehdytään vain suunnittelemaan ilman punaista lankaa. Ohjaajan täytyy itse tietää miksi hän teettää niitä asioita mitä teettää.

Ajattele asia niin, että aina kun teette jotain tunnilla ja joku kysyisi miksi näin tehdään? Osaisitko perustella?

Esimerkiksi omalla Booty Workout – tunnillani ensimmäisessä kappaleessa tehdään avaavia liikkeitä ja pidetään tempo matalana, jotta kehon liikeradat aukeavat ennen kuin aletaan liikkumaan nopeampaan tempoon. Näin myös syke nousee tasaisesti, eikä rymähdä heti vauhtikestävyysalueelle, jolloin koko lopputunti tuntuu pelkältä kuolemalta. Kun kehon liikeradat, kuten lonkankoukistajat ja rintaranka on ”auki”, saadaan pakarat paremmin hereille jo alkulämmittelyn askelkyykkyhypyissä jne.

Mulla on aina jokaiselle asialle mitä teetän jokin perustelu ja ajatus takana. Tämä vaatii tietysti sitä, että tietää urheilusta jotain, mutta luo tietynlaisen itsevarmuuden ohjaajalle. Tiedät tasantarkkaan mitä tehdään ja miksi sitä tehdään. Silloin on kiva ja varma olo mennä myös ohjaamaan ne asiat. Itse ajattelen asiat aina valmentamisen näkökulmasta. Ohjaaja ohjaa vain jumpan läpi, valmentaja taas vetää treenin isommallekkin jengille. Kun asiakkaat kokevat, että oppivat uutta, treenaavat tehokkaasti, kehittyvät ja ylittävät itsensä, voit olla varma että he tulevat jatkossa uudelleenkin.

Tässä aika lyhyesti aiheesta, josta voisin kirjoittaa romaanin! 😀 Hah. Kuten alussa mainitsin, ovat nämä mun ajatuksia ja kokemuksia! Muistutan vielä, että ensin täytyy tietysti ihan perusasiat olla hanskassa. Ohjaaminen, ennakointi, rytmiin liikkuminen, oikea tekniikka ja äänenkäyttö ovat näitä perusjuttuja, joita voi sitten lähteä kehittämään eteenpäin.

Olisi kiva kuulla jumppareiden ajatuksia aiheesta? Ajatteletteko noita juttuja vai mikä saa teidät palaamaan aina saman ohjaajan tunnille? Miksi sun lemppariohjaaja on best?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


NÄIN LUOT VAIHTELUA TREENIISI LAJISTA HUOLIMATTA

Mukavuusalueella on kiva olla ja tosi helposti sitä jämähtää tuttuun ja turvalliseen myös treenissä. Keho tottuu suhteellisen nopeasti siihen mitä se tekee ja silloin syntyy ns. tasannetila, eli myös kehitys pysähtyy. Tämän vuoksi aika ajoin olisi hyvä ravistaa pakkaa. eikä tämä tarkoita, että muutos vaatisi mitään suurta ja ihmeellistä. Pienillä jutuilla voi saada ihan uudenlaista herättelyä keholle. Vaikka et treenaisi tavoitteellisesti tai jonkun tietyn suunnitelman mukaan, voit silti muokata treenejä tehokkaammaksi esimerkiksi näillä vinkeillä..

Voimaharjoittelu – Oletko tehnyt samaa saliohjelmaa, samoilla liikkeillä ja toistomäärillä jo niin kauan, että muistat ohjelman unissaankin etu- ja takaperin? Samaa ohjelmaa voi muokata ilman, että liikkeet vaihtuvat muuttamalla toistomääriä ja näin ollen myös treenin tavoitetta. Jos olet aina tehty pitkiä sarjoja, kokeile lyödä reippaasti lisää painoa kehiin ja vähennä toistomääriä reippaasti. Sama pätee toisinpäin, eli jos isot kuormat liikkuu helposti 6-12 toiston alueella, kevennä kuormaa ja nosta toistomääriä tai mene vaikka Bodypumppiin. Usein keskitytään liikaa liikkeiden vaihteluun, kun periaatteessa itse liikkeellä ei ole niin suurta merkitystä, kunhan kohdelihas saadaan väsytettyä. Vaihtelua saa juuri kuorman ja toistomäärien muokkaamisella. Myös erikoistekniikoilla saa treeniin uutta ilmettä, niistä voit lukea enemmän tekstistäni: Erikoistekniikat salilla – Mitä ne ovat ja miten niitä tehdään?

Ryhmäliikunta – Samat jumpat joka viikko? No sekään ei periaatteessa haittaa, mikäli repertuaari jumppien välillä vaihtelee. Jos käy vaan Bodypumpissa 3 x vkossa niin silloin ehdottomasti kannattaa ottaa muita lajeja mukaan. Kuntokeskuksien valikoimassa on usein paljon erilaista tarjontaa, jota kannattaa käyttää hyväksi.

Vaikka ryhmäliikunta on pääosin kestävyysharjoittelua, on kuitenkin eri lajien välillä eroa. Itse en esimerkiksi tee saamaa lajia kuin maks. kahdesti viikkoon. Se, millä pystyy kehittää omaa kuntoa on kuitenkin tehon lisääminen jumpassa. Monestihan sitä ottaa ne samat painot kuin viimeksikin (..ja viimeiset kaksi vuotta) tai steppilauta tulee aina laskettua matalalle tasolle alusta lähtien. Kehittyminen vaatii juuri sitä, että myös siellä Bodypumpissa lisätään painoja säännöllisesti, spinningissä uskalletaan mennä omalle epämukavuusalueelle, vaikka se ei niin kivaa olisikaan.

Uskon, että ihmiset pelkäävät sitä etteivät jaksa, vaikka eivät todellisuudessa tiedä sitä. Esim. painot vaihdetaan heti kevyempään jos alkaa käydä rankaksi, tai kevennetään vastusta kun syke alkaa nousta liikaa. Sanonkin usein, että niin kauan kun jalat liikuu, sä jaksat. 🙂

Aina ei tarvitse eikä kannata treenata äärirajoilla, mutta fakta on se, että kehittyminen vaatii myös mukavuusalueelta poistumista.

Juoksu – Lenkkarit jalkaa ja sama tuttu reitti läpi. Tiedät jo etukäteen kauanko reitin juoksemiseen menee aikaa. Täytyy sanoa, että been there done that.

On nimttäin helppo lähteä juoksemaan valmiiksi tuttua reittiä, juuri siksi, että tietää mitä saa. Uudet maisemat saattavat kuitenkin virkistää yllättävänkin paljon ja vaikka ei heti uudelle reitille lähtisikään, eri tehoilla juokseminen kannattaa.

Jos aina tulee juostua tasasykkeistä vauhtia, kokeile tehdä vetoja, eli vuorottelet reipasta juoksuvauhtia ja hölkkää/kävelyä esimerkiksi niin, että juokset 5 minuuttia kovempaa ja 5 minuuttia höntsäillen tai reippaasti kävellen. Jos taas sykkeet paukuttaa aina vauhtikestävyysalueella, voi reipas kävelylenkki tai kevyempi juoksuvauhti tehdä hyvää. Peruskuntoalueella voi kokeilla juosta pidempiä yli tunnin lenkkejä ja näin ollen kehittää peruskuntoa, joka on kaiken pohja. Juoksulenkki voi olla joskus vain 20-3o minuuttia pitkä, mutta vauhti pidetäänkin huomattavasti reippaampana ja kehitetään vauhtikestävyyttä.

Mäkivedot ja loikkatreenit ovat myös ulkona tehtäviä harjoituksia, jotka tukevat juoksua ja siinä kehittymistä!

Mitäs jos ottaisit jo seuraavaan treenin jonkun uuden tai pitkästä aikaa uuden jutun mukaan ja huomaat, että olipa hyvä idea haastaa itseään eri tavalla? Joskus sitä motivoituu omista teksteistä ja nyt innostuin noista vedoista juoksulenkillä ja aion ehdottomasti heti tällä viikolla tehdä vetotreenin jonkun oman treenin tilalla!

Oikeen loistokasta uutta viikkoa just sulle! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook