VAHINGONILO ON PARAS ILO

Näin sosiaalisen median aikakautena nousee esiin paljon ihmisille tyypillisiä ominaisuuksia. Kun jengi tuo mielipiteitään ja ajatuksiaan ilmi somessa ja keskustelupalstoilla ja kun sen voi tehdä vielä anonyymisti, kertoo se paljon millaisia tyyppejä maa päällään kantaa.

Viime päivinä mediassa on pyörinyt paljon erään fitnessvaikuttajan vangitsemisestä ja rikosepäilyistä. Tästäkö riemu repesi, siis ihan kirjaimellisesti repesi. Tuntuu, että suurin osa kannanottajista on ollut nimenomaan hyvinkin iloinen tästä tapahuneesta. Vahingonilo on oikeen paistanut kommenteista ja ajatuksista, joita on munkin silmiin osunut, koska juttua olen mielenkiinnolla seurannut.

Olen sitä mieltä, että rikoksista tulee saada rangaistus, mutta en ymmärrä miksi julkiset henkilöt pitää suoraan sanottuna nylkeä tuolla netin syövereissä. Hekin ovat ihmisiä ja jokainen voi ehkä kuvitella, miltä tuntuisi saada tuhansia vihaviestejä, kommentteja ja keskustelun aloituksia netissä. Jokainen meistä on ihan varmasti tehnyt virheitä, joista saisi skandaaleja ja lööppejä, mutta miltä se tuntuisi jos kaikesta tulisi julkista?

Itse en tunne tätä kyseistä henkilöä, mitä nyt uutisista ja somesta joskus seurannut, joten mulla ei ole siinä mielessä puolueellisuutta tässä keississä. Tiedän, että hän on elänyt luksuselämää ja näyttää hyvälle, joten siinä varmasti ne suurimmat kateuden aiheet tulevatkin. Monia näyttää ärsyttävän, jos joku pääsee helposti hyvään asemaan elämässä, mutta sehän ei suoranaisesti ole pois keneltäkään muulta. Kai se on ihmisluonnolle normaalia, että toisen epäonnesta iloitaan ja onnea kadehditaan?

Pienemmässä mittakaavassa tämä on mun mielestä ihan normaalia, esimerkiksi jos oman lomamatkan aikana Suomessa sataa, suurin osaa iloitsee lomastaan enemmän! 😀 Mutta kun asiat menevät niin henkilökohtaisuuksiin, että toisen ihmisen elämä jopa tuhoutuu, ollaan jo ihan väärillä urilla. Sanon tämän taas, mutta kannattaa aina miettiä, miltä itsestä tuntuisi ja miten toivoisit muiden kohtelevan sinua vaikealla hetkellä.

Tämän postauksen tarkoitus ei ole ottaa kantaa tähän kyseiseen tapahtumaan ja siihen onko joku syyllinen vai syytön, vaan ottaa kantaa ihmisyyteen, empaattisuuteen ja toisen ihmisen huomioon ottamiseen. Omia tunteita ei välttämättä voi hallita ja uskon, että on normaalia tuntea kateutta tai vahingoniloa, mutta isoin mutta on siinä että kaikkia mielipiteitä ei aina tarvitse välttämättä tuoda julki, etenkään silloin jos siitä ei seuraa mitään hyvää kenellekkään! Se, mitä tuntee muita kohtaan heijastuu kuitenkin aina jollain tavoin itseensä, sillä esimerkiksi vahingonilo on usein tietynlaista epävarmuutta, jolloin toisen epäonni buustaa itsetuntoa ja omaa varmuutta. Kaikkiin tunteisiin löytyy yleensä vastaus ihan omasta itsestä.

Rauhaa ja rakkautta ruudun sinne puolen! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


VÄHEMMÄN TREENIÄ – 5 HUOMIOTA

Tässä on tullut kevenneltyä treenien osalta jo pari viikkoa ja niinhän se menee, että kaikkeen tottuu. Ihminen on oikeasti aika mukautuvainen, täytyy vain ottaa se ensimmäinen askel. Tällä viikolla olen tehnyt 3 treeniä ja normaalisti saatan siis tehdä tuon määrän yhden päivän aikana. Ero on aika suuri ja tässä viisi huomiota, joita olen tehnyt keventyneen treeni kuorman johdosta..

Pakko myöntää, että kun tekee vain sen yhden treenin ja vielä suunnilleen joka toinen päivä, tulee treenattua paljon huolellisemmin ja enemmän ajatuksella. Kun määrät ovat todella korkeat, laatu kärsii vähän kuin väistämättä. Tästä syystä en ole edes tehnyt enää hirveästi painoharjoittelua silloin kun ohjaan jumppia. Tuntuu jotenkin turhalta, kun ei kuitenkaan pääse kehittymään hirveästi suuren aerobisen kuorman vuoksi. Olenkin mielummin juossut ja tehnyt juttuja joilla olen parantanut hapenottokykyä. Nyt on ihan kiva kun pystyy kunnolla panostaa voima- ja lihasmassaharjoitteluun.

Domsit! Lihakset kipeytyvät jostain syystä paljon enemmän. Johtuu osittain siitä, että en ole tosiaan hetkeen nostellut painoja, mutta siitäkin huolimatta, tuntuu että lihaskivut ovat olleet paljon kovempia ja kestäneet kauemmin. Yleensähän ”joudun” treenata oli lihaskipuja tai ei ja usein olenkin todennut, että ne lähtevät nopeammin kun kroppa lämpenee ja lähtee liikkeelle.

Aikaa riittää vaikka mihin! On aika outoa, että yhtäkkiä ehtiikin tehdä kaikenlaista. Oon aina luullut, että mua ei vaan kiinnosta esimerkiksi sisustaminen tai kotipihan laitto, mutta sitähän innostuu monista uusista jutuista kun ei ole jatkuvasti kiire ja menossa salilta salille aamusta iltaan. 

Ruokahalu on pienentynyt, luonnollisesti. Kun tempoo suuria määriä aerobista, ruokahalu on aika valtava ja se vatsa saattaa välillä tuntua aika pohjattomalta. Mieliteot ja esimerkiksi herkkujen syönti on vähentynyt huomattavasti, lisäksi annoskoot pienenevät automaattisesti. Kroppa on aika fiksu kapistus!

Unen laatu on parempaa. Unihommat ovat edistyneet yleisesti tämän vuoden puolella aika paljon, mutta huomaan että lähestulkoon heti treenimäärien vähentyessä, nukun entistä sikeämmin. Viime viikolla iski jokin ihme väsymys ja nukuin päivittäin päiväunet ja siihen päälle pitkät yöunet. Ehkä keho tarvitsi sitä kun viimeinkin painoin jarrua! 😀

Ihanan rentouttavaa viikonloppua ruudun sinne puolen! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


MIETINPÄHÄN VAIN ETTÄ..

..En ole syönyt puuroa yli vuoteen. En tiedä miksi, mutta ei ole vain tullut syötyä. Aiemmin vedin puuroa päivittäin. Nykyään aamupalalle menee smoothie ja illalla tätä ihanan juustoista porkkana-kauraleipää.

..Tuntuu siltä, että kaikkialla toitotetaan kuinka mielummin luetaan aitoja maanläheisiä postauksia, eikä niinkään luksuselämää ja aseteltuja juttuja. Miksi silti suurimmat blogit ja ig-tilit ovat juuri tällaisia täydellisyyden perikuvia?

..Mulla menee eniten työaikaa sellaisiin asioihin, joista en oikeastaan saa mitään palkkaa, mutta olen aina uskonut siihen, että kun panostaa johonkin asiaan paljon ja myös sitä vapaa-aikaa / ilmaista aikaa, se tulee kyllä jossain vaiheessa takaisin!

..Mua jopa ärsyttää sellainen asenne, että pitäisi heti saada aina kaikki ja sitten luovutetaan, kun ei ensi yrittämällä saa haluamaansa.

..Kannattaako tilata 500 euron aurinkosänky  (sellainen pesä) ? Oon meinanut  jo monta kertaa painaa tilaa – nappia, mutta sitten mietin että onko sellaiselle oikeasti käyttöä, koska a) suomen kesä on lyhyt ja yleensä sateinen b) jaksaisinko oikeasti maata siellä vai onko se vaan houkutteleva ajatus, nimenomaan ajatuksen tasolla? HELP!

..Taisin tehdä juuri parhaan BOOTY WORKOUT – ohjelman so far! Ohjasin tunnin ensimmäisen kerran ja vaikka kaikki ei mennyt ihan niin nappiin kuin olisin halunnut, tuntuu että tää on kova!! 😀

..Jos muutamia vuosia takaperin en meinannut pysyä pöksyissäni juhannusviikolla kun oli niin kiire kurvata festareille tai johonkin juhlimaan, niin nyt taas tuntuu, että käynnissä on ihan normi viikko ja on vaan ihanaa, kun saa ottaa iisimmin muutaman päivän sekä syödä herkullisia kesäruokia! 😀

..JVG:n uudessa biisissä ”ehdottomasti ehkä” on kyllä niin nykyajan meininkiin sopivat sanat. Tuntuu, että mitään on todella vaikea sopia tai luvata. Kaikkeen on helppo vastata ”ehkä”  ja kuten biisissäkin sanotaan: ”Lupaus on helppo pitää, jos ei lupaa koskaa mitää.” 😀 

..Te lukijat varmaan ajattelette, että kesän treenihaaste on jäänyt unholaan, mutta ei! Olen vain sellainen, että mun pitää sulatella ja pohtia näitä hetki ja sitten yhtäkkiä tulee se idea. Luulen että se idea tuli tänään kun olin lenkillä.

..Juoksulenkillä ollessa saan muutenkin yleisesti ottaen todella hyviä ideoita. Suunnittelen usein jumppien koreografiatkin niin, että ensin etsin sopivia kappaleita, sitten lyön ne listalle ja kuuntelen juostessa. Yhtäkkiä vaan näen koreografian mielessäni ja kotiin päästyä pitää vain kokeilla systeemit käytännössä.

..Onko mitään järkeä julkaista tätä postausta? 😀

Mitä sä oot miettinyt tänään?

Kuvat: Anna Riska / Annmarias

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


HUIPPU-URHEILU EI OLE AINA ”TERVEELLISTÄ”

Jos olet seurannut uutisia, olet ehkä lukenut aitajuoksija Annimari Korteen liittyvästä jupakasta. Annimari oli julkaissut instagram profiilissaan kuvan, jossa hän oli vuonna 2016 68 kiloisena ja nyt aivan hetki sitten napatussa kuvassa 53 kiloisena. Nainen on hyvin tiukassa kunnossa tällä hetkellä ja sekös saa jengin sekaisin.

Annimaria on syytetty huonona esikuvana olosta sekä syömishäiriöön yllyttämisestä. Syytökset ovat ovat mielestäni aika tökeröjä. Tätä aihetta on käsitelty ennenkin sosiaalisessa mediassa mm. fitness kisaamisen näkökulmasta ja monesti tultu siihen lopputulokseen, että kilpaurheilu on kilpaurheilua ja kuntoilu ja tavalliset, terveelliset elämäntavat asia erikseen. Mitä urheilu-uraan tulee, nyt 15 kiloa kevyempänä Annimari on elämänsä kondiksessa myös suorituskyvyllisesti ja onhan se fakta, että jos täytyy olla nopea, ei ylimääräisestä rasvasta ole silloin mitään hyötyä, päin vastoin.

Tietyissa lajeissa menestyminen vaatii kevyen kehon. Tähän kategoriaan kuuluu myös mm. voimistelulajit ja vaikka taitoluistelu. Näiden lajien urheilijat ovat usein hyvin hentorakenteisia. Se onko tämä aina terveellistä onkin sitten oma juttunsa. Hento ja kevyt keho ei kuitenkaan aina ole sairas, kuten ei ole hieman ylipainoinenkaan. Nämä ovat yksilöllisiä asioita ja voihan hyvin olla, että nyt 13 kiloa hoikempana Annimari on hyvinvoivampi kuin ennen.

Mediassa ja somessa on spekuloitu aiturin antamaa kommenttia koskien painonpudotustaan. Kysyttäessä Annimari oli kertonut laihtuneensa syömällä vähän, mikä on aika loogista silloin kun pudotetaan painoa. Se, mikä on vähän on taas suhteellista ja emmehän voi tietää, miten paljon hän on aiemmin syönyt. Totta kai ruuan vähenemistä kommentoi silloin näin.

Mielestäni lausetta on painotettu ehkä hieman liiaksi ja yritetty kääntää se hyvinkin negatiiviseksi. Olen ennenkin kirjoittanut, että mikäli normaalipainoinen naisihminen haluaa laihtua, on vain fakta, ettei kalorimäärät ole mitään hullun suuria. Se on vain fysiologinen fakta, eikä millään tavoin yllyttämistä syömättömyyteen.

Artikkelissa pyöriteltiin myös sitä, että Annimari oli kommentoinut monien urheilijoiden syövän vähän liikaa. Tämä on toki yleistämistä ja ehkä hieman hölmösti sanottu, mutta kuten minäkin olen maininnut, monesti ihmisillä on vääristyneitä mielikuvia esimerkiksi liikuntasuorituksen aiheuttamista energiankulutuksesta. Aktiivisuus ja treenaaminen nostaa kulutusta, mutta loppupeleissä kyse on aika maltillisista määristä. Tämä ei päde kaikkiin ihmisiin tai urheilijoihin ja tiedän, että on myös paljon urheilijoita, jotka saisivat suorituskykyynsä lisää tehoa syömällä enemmän tai optimaalisemmin.

kuva: Iltalehti

Mun mielestä on aika turhaa syyllistää urheilijaa tällaisesta, sillä kuten tiedämme, huippu-urheilu ei aina ole terveellistä eikä edes terveyden kannalta ihanteellista. Se on jokaisen urheilijan oma asia kuinka paljon laittaa itsestään liikoon.

En todellakaan väitä, että menestyminen urheilussa vaatisi aina terveyden uhraamista tai laihduttamista, mutta lajista riippuen, se vaatii mitä vaatii. Mitä esikuvana oloon tulee, niin nämä ovat aina kaksipiippuisia juttuja. Jos ajatellaan vaikka viihdealan ammattilaisia, jotka vetävät viikonloput alkoholin ja huumeiden voimin, harvoin heidän esikuvana olostaan siltikään valitetaan ja syyllisestään mediassa tai somessa? Mielestäni huippu-urheilija, joka on parantanut tuloksiaan pistämällä kaiken peliin, on aika hyvä esikuva nykymaailmassa, jossa vallitsee kaikki-mulle-heti-ja-mahdollisimman-helpolla-kulttuuri.

Syömishäiriöt ja kehonkuvaan liittyvät ongelmat ovat todella surullinen aihe, siltikin välillä tuntuu, että todella helposti syyllistetään ja osoitetaan sormella jos joku puhuu laihduttamisesta tai painonhallinnasta. Samaan aikaan ylipaino ja sen aiheuttamat sairaudet ovat järisyttävässä kasvussa ja niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat apua painonhallinnassa on paljon!

Tässä mun ajatuksia aiheesta näin lyhykäisesti. Haluan vielä painottaa, että paljon urheileva ja aktiivinen ihminen voi syödä reilummin ja ihan normaalisti laskematta jokaista suupalaa. Kuten monesti jo kirjoitinkin tavoitteellinen urheilu on kuitenkin hieman eri asia. On lajeja joissa kilpaillaan esimerkiksi painoluokissa ja näihinkin liittyy usein hurjia ja nopeita dieettejä, se on vain pelin henki, eikä siitä tulisi ottaa mallia omaan elämään.

Mitä mieltä aiheesta? Saa olla samaa mieltä ja saa olla myös eri mieltä! 🙂

Viikonloppuja!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


ÄRSYTTÄÄKÖ MUUT? SYY VOI OLLA SINUSSA ITSESSÄSI.

Muistan kun aikoinaan purin ystävälleni ärsytystäni eräästä ihmisestä, tai en oikeastaan siitä ihmisestä vaan hänen ongelmistaan. En pystynyt ymmärtämään, miksi ihmeessä hänelle oli niin vaikeaa tietyt asiat ja se pisti ärsyttämään. Ystäväni sanoi sitten, että ehkä se aihe onkin mulle herkkä/vaikea ja siksi käännän tunteeni ärsytykseksi, ikään kuin puolustuskeinona. Joskus tai aika usein ne ärsytyksen aiheet kertovatkin meistä itsestämme jotain.

Tämä asia on jäänyt mun mieleeni ja oon miettinyt sitä paljon. Oon myös tullut tulokseen, että se on aivan just niin. Jos jokin asia herättää tunteita, on sillä usein joku yhteys itseesi. Ei välttämättä suoraan, mutta jotain kautta. Ehkä pelkäät asiaa tai sinulla on menneisyydessä tapahtunut jotain, miksi asia aiheuttaa tunnereaktion. Kun joku asia aiheuttaa tunteita, se ei ole yhdentekevää, vaan siinä on jotain itselle tärkeää.

Mä oon kertonut, että ärsyynnyn hitaudesta ja tietynlaisesta vatvomisesta. Itse olen taas vastakohta, eli teen asiat nopeasti ja koen jopa vaikeaksi sen, että pitäisi rauhoittua tai punnita asioita monelta eri kantilta ennen päätöksen tekoa. Rauhoittuminen on mulle haastaavaa, vaikka haluaisin olla siinä parempi, joten kun tunnistan toisessa sen, ärsyynnyn. Vastakohta ei aina ole vastaus, sillä ei tokikaan voi sanoa, että aina jos ärsyttää jokin, se johtuu siitä että itse haluaisi olla samanlainen. Mutta hyvin usein ärsytys viestii omasta luonteesta ja omista heikkouksista, joissa ehkä haluaisi olla parempi.

Jos toisessa ihmisessä ärsyttää esimerkiksi hänen seksuaalisuus (homoseksuaalit), ulkonäkö tai vaikka ylipaino, voi kyseinen ärsytyksen aihe olla itselle herkkä kohta. Ehkä onkin itsekin tuntenut outoja tuntemuksia samaa sukupuolta kohtaan ja se pelottaa, ehkä ylipaino on itselle pahin mahdollinen skenaario ja on taistellut syömishäiriön kanssa jo vuosia. On hyvä tunnistaa omia fiiliksiä ja miettiä mistä ne johtuvat. Syy ei nimittäin aina (itseasiassa harvoin) ole niissä muissa ihmisissä. Aika usein vastaus löyty, kun katsoo peiliin.

Mua on aina ärsyttänyt tietynlainen heikkous ja joissain tilanteissa myös jos multa pyydetään apua. Aloin miettiä tätä syvemmin ja tajusin, että mun on itse tosi vaikea pyytää toisilta apua, sillä koen, että asioista pitää suoriutua itse ja hoitaa se ”oma ruutu”. Että se on jokaisen velvollisuus pärjätä omissa asioissa. Ehkä tämä on mulle sellainen asia, jota kannattaa kehittää ja miettiä, sillä olen kuitenkin myös sitä mieltä että on ihan ok pyytää apua ja vastaanottaa sitä. Mulle se on vaan tosi vaikeeta.

Kun oppii tuntemaan itsensä, on myös helpompi käsitellä outoja tunteita ja niitä ärsytyksiä. Onneksi kaikki eivät ole niitä jotka purkavat kaikki fiilikset heti toisiin ihmisiin, mutta heitäkin kyllä löytyy. Kumpa tämä teksti tavottaisi edes yhden. 😀 Olen huomannut myös sen, että jos saan asiatonta kritiikkiä, on mun helpompi ottaa se vastaan kun pystyn ymmärtämään, että minussa ei ole mitään vikaa, mutta meidän ajatusmaailmat eivät vaan kohtaa, tai sitten kritiikin antajalla on itsellään ongelmia, joita hän ei vaan ymmärrä ja haluaa purkaa johonkin.

Monestihan sitä sanotaan, että nettikiusaajat ovat kateellisia ja siksi jauhavat palstoilla toisten elämästä. Kateus on yksi aika yleinen tunne, mutta syyt voivat olla muitakin. Kuten aiemmin mainitsin, tunnereaktio voi johtua myös siitä että itsellä on paljon epävarmuuksia tai traumoja asiaan liittyen, eikä omia tunteita osata käsitellä, joten ne purkautuvat sitten tällaisena muotona ulos. Tietysti on olemassa myös asioita, jotka vain ärsyttää ilman sen kummempaa syvällistä syytä. Esimerkiksi hyttyset, ne ovat taas täällä ja voijjeee kun ärsyttävää! 😀

Kokeile miettiä yksi asia tai aihe joka pistää sun ärsytyslevelit korkeelle ja mieti, mistä tällainen reaktio johtuu? Ehkä löydät vastauksen itsestäsi ja pääset näin asiasta helpommin myös yli. 🙂

Helteistä viikonloppua, muistetaan aurinkosuoja! 😉

instagram: ainorouhiainen 

Facebook