EN OSAISI ENÄÄ EDES KUVITELLA ELÄMÄÄ ILMAN

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä DNA kanssa.

Mitähän TV:stä tulee?

..Internettiä!

Muistatko aikaa ennen nettiä? Itse olen elänyt lapsuuden ja nuoruuden silloin, kun netti oli olemassa (tuli Suomeen 1988), mutta sen käyttö rajoittui tietokoneeseen ja silloinkin perheessä oli yksi ainoa kone, jota pääsi käyttämään vain tunnin tai pari päivässä. Itse aloin aktiivisesti käyttää nettiä vasta joskus ylä-asteella. Muistan, kun kone yhdistettiin nettiin, meni puhelinlinja varatuksi. 😀 Äitini aina huikkasi, että lopetappa jo se netti, pitää soittaa.

Aika pitkälle ollaan tultu noista ajoista ja nykyään internetti on aika suuri osa mun ja varmaan myös sun elämää. Kaupallisen yhteistyön tiimoilta DNA kanssa mä aloin pohtia millaista mun elämä olisi, jos nettiä ei olisi. Eniten se vaikuttaisi tietysti arkeen, sillä mun työt vähenisi huomattavasti. Jumppia pystyisin ohjaamaan ja tekemään töitä salilla, mutta hankaloittaisi myös näitä hommia, sillä mistä hankkisin musiikin tunneille? Mistä hankkisin esimerkiksi PT-asiakkaita, kun kaikki markkinointi tapahtuu nykyään sosiaalisessa mediassa? Blogia tai online-valmennuksia en pystyisi tekemään, joten ainakin mulla olisi paljon vapaa-aikaa ja vähän rahaa, hah! 😀

No, jos sitä vapaa-aikaa olisi runsaasti, miten sen käyttäisi? Treenaaminen onnistuisi entiseen malliin, paitsi ei olisi Spotifyta tai Deezeriä vauhdittamassa urheilemista. Telkkarista katsottaisiin ainoastaan tv-ohjelmia, sillä suoratoistopalvelut olisivat pois pelistä. TV-ohjelmat pitäisit tarkistaa päivän lehdestä tai teksti-tv:stä. Siitä puheen ollen, uutiset luettaisiin myös päivän lehdestä ja uutiset katsottaisiin telkkarista, silloin kun ne sieltä tulevat.  Äänikirjojen kuuntelu ei onnistuisi, vaan pitäisi kaivaa esiin vanha kunnon kirja. Joutuisi nähdä hieman vaivaa, että saisi yhteyden kavereihin, joiden kanssa viettää aikaa.

Toisaalta uskon, että ilman jatkuvaa yhteydenpitoa, sitä osaisi ehkä suunnitella ja arvostaa ystävien ja läheisten aikaa enemmän. Jos et voisi tekstata lähemmin, että ehditäänkö nähdä, olisi aina sovittava valmiiksi treffit ja pidettävä niistä kiinni.

No, mitäs jos haluaisi järjestää juhlat, miten ihmeessä saisi informaation kaikille kutsutuille? Pitäisi lähettää kutsut postitse ja, mistä ihmeestä saisit kaivettua kaikkien osoitetiedot esiin? Ilmeisesti puhelinluettelot löytyisivät kodeista ja hyvällä säkällä sieltä löytyisi ainakin suurimman osan tiedot.

Netin avulla töitä voi tehdä vaikka kotisohvalta käsin.

Muistan lapsuudesta, kun isäni aina pyysi mua tuomaan puhelinluettelon ja sitten alkoi etsiä henkilöä, joka piti saada kiinni, lankapuhelimella tietysti. Kun tulit illalla kotiin, et voinut jatkaa yhteydenpitoa kavereiden kanssa Whatsapissa, vaan olit vain perheen kesken ja tekemistä oli juuri sen verran kuin oma mielikuvitus sitä keksi. Ihastukselle piti kertoa face to face tunteista, etkä voinut stalkata netistä kaikkea mitä hänen elämään milloinkin kuului.

Kaikki piti aina sopia etukäteen, sillä toisiin ihmisiin ei saatu yhteyttä kuin puhelimitse (kotipuhelimet ennen kännyköitä :D) tai menemällä heidän kotiin. Oli ihan normaalia, että kamut tulivat soittamaan ovikelloa ja pyytämään ulos. Edellisenä päivänä sovittiin ”voidaanko olla” myös huomenna ja mihin aikaan. Tavallaan tuo oli aika ihanaa, mutta ehkä siltikin valitsen mielummin nykyaikaisen helppouden.

Musiikkia voi kuunnella missä tahansa, kiitos internetin!

Ei tarvitse mennä pankkiin maksamaan laskuja tai siirtämään rahaa, vaan voit avata kännykän sovelluksen ja lukea sieltä viivakoodin laskuun. Mä en ole enää hetkeen käyttänyt fyysistä pankkikorttia ollenkaan, vaan maksan puhelimen Wallet – ominaisuudella ostokset, tämäkään ei olisi mahdollista ilman nettiä.

Voin tehdä töitä kotona, tai melkein missä tahansa kunhan tietokone ja netti on mukana. Voin tarkistaa lähestulkoon minkä tahansa asian netistä ja Google kertoo vastauksen, jos jokin asia askarruttaa. Omalla kohdalla siis arki ja elämä kokisi aikamoisen muutoksen ilman internettiä, en osaa edes kuvitella elämää ilman sitä!

Mites te nuoremmat lukijat, jotka olette eläneet vain internetin aikakautta, millaisena näkisit oman arkesi ilman nettiä?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


VIIKKORAPORTTI – VOITTAMATON

Tiiättekö, mulla on tällä hetkellä ihan voittamaton fiilis. Sellainen että pystyn mihin tahansa, jaksan ja oon todella innostunut kaikesta. Vaikka välillä on haasteita tai rankkoja päiviä, olo on positiivinen ja sellainen, että kaikki järjestyy. Fyysisesti mulla on paras olo pitkiin aikoihin. Treenit kulkee ja tuntuu, että pystyy mihin tahansa. Palautuminen on huipussaan ja sen vuoksi olokin kukoistaa.

Miten tähän on tultu?

Kuusi viikkoa sitten päätin ”ottaa itesäni niskasta kiinni” ja alkaa panostaa taas enemmän omaan hyvinvointiin. Mun elämäntavat ovat aina perus hyvät, mutta korjattavia asioita oli syntynyt, koska kiire. Lähdin siis tekemään pieniä muutoksia. Tärkein näistä oli ruokarytmin säännöllistäminen ja turhien herkkujen karsiminen, joka vaikutti juuri ruokahaluun ja ruokarytmiin. Neljä ensimmäistä viikkoa menin täysin ilman herkkuja, eli 7 päivänä viikossa samat sapuskat. Pääsiäisenä otin muutaman iisimmän päivän ja nyt niitä on mahtunut mukaan silloin kun on ollut jotain erikoisempaa. Tärkeimpänä juttuna on se, että vaikka tulisi poikkeamia ja herkuttelua, palaan normaaliin rytmiin seuraavana päivänä, enkä ala skippailla aterioita, vaikka ei olisi nälkä.

Jo ensimmäisen viikon jälkeen huomasin muutoksen olossa ja jaksamisessa. Näitä tärkeämpänä koen kuitenkin muutoksen psyykkisessä olotilassa. Olin jälleen oma innostuva itseni, joka tietää mihin pystyy! Harvoin sitä edes muistaa miten paljon elämäntavat vaikuttavat psyykkiseen puoleen. Epämotivoitunut, väsynyt fiilis voi johtua siitä, että perusasiat eivät ole kunnossa. Perusasioita ovat ravinto, uni ja liikunta. Jokainen näistä linkittyy toiseen, eli jos ravintopuoli on pielessä, et luultavasti nuku niin hyvin kuin voisit ja jos et nuku, et jaksa treenata, etkä palaudu.

Sain myös voimia päästää irti asiasta, joka oli vaivannut ja painanut mua liian kauan. Tietynlainen psyykkinen stressi on mulle se kaikista uuvuttavin. Jaksan ja kestän hyvin fyysistä kulutusta, mutta psyykkiset jutut ovat aina olleet mulle paljon rankempia. Stressaan herkästi ja jos oon vähänkään huonoissa voimissa, voi tästä alkaa ikävä ja raskas kierre.

Fyysiseen hyvinvointiin panostamisen lisäksi kannustan käymään läpi erilaiset tunteet ja fiilikset. Joskus asioista pitää vaan osata päästää irti, vaikka kuinka oma mieli sitä vastustaa. Kirjoitin aiheesta laajemmin anteeksi antamisen näkökulmasta ja tämä on mielestäni erittäin tärkeä teksti, joka kannattaa lukea jos aihe yhtään koskettaa itseään.

Monesti voivotellaan sitä, ettei ole voimia muuttaa omia elämäntapoja, mutta ne voimat palaavat nimenomaan siitä että alkaa tehdä muutoksia. Muutoksien ei tarvitse olla suuria, kunhan tiedostaa omat heikkoudet ja alkaa korjata niitä yksi kerrallaan. Usko pois, aloittaminen on paras päätös mitä voit tehdä.

Lähetän täältä paljon energiaa, motivaatiota ja hyvää fiilistä just sun viikkoon! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook

Koodilla: AINOROU10 saat 10% kaikista BoomBodyn tuotteista. Mallistoa pääset tsekkailemaan täältä. 


11 x HAVAINTOJA & AJATUKSIA

Oon kova miettimään ja analysoimaan asioita. Etenkin treeniin ja ravintoon liittyvät asiat pistää monesti aivot raksuttamaan niin, että mies ei enää jaksa kuunnella mun juttuja koskien esimerkiksi sitä kuinka tavallisissa nakeissa on kolminkertaisesti enemmän kaloreita kuin kalkkunanakeissa, jotka maistuvat ihan samalle. 😀

Kun olin ala-asteikäinen, tutkin kotona jääkapissa olevia ruokia ja niiden sisältöjä. Mun mielestä oli kiinnostavaa nähdä mitä ruuat sisälsivät ja miten paljon energiaa missäkin oli. Luvut ja numerot kiinnostavat edelleen. Ei siis ole ihme että multisport-kellostani on tullut oikea raamattu, jonka lukuja ja prosentteja seuraan päivittäin innoissaan.

30 minuuttiinen RPV (reisi-pakara-vatsa) tuntini kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin Les Millsin Sprint-tunti, jota mainostetaan todella kovatehoisena ja energiaa kuluttavana tuntina.

Olen täysin varma, että sykkeeni elää symbioosissa hormonitoimintani kanssa. Sykkeeni vaihtelee selkeästi hormonitoiminnan ja kuukatiskierron mukaan. Tietyllä viikolla sykkeeni ei nouse kovin ylös vaikka tekisin mitä, kun taas toisella viikolla keskisykkeet ja maksimisykkeet ovat paljon korkeampia samoissa treeneissä.

Huomaan myös voimatasoissa selkeitä eroja eri viikkojen välillä – Nämä toistuvat aina kierron mukaan tietyille viikoille.

Viisi vuotta (ja vanhempien) vanhojen Les Mills – ohjelmien tietyt koreografiat tuntuivat silloin muka todella haastavilta, mutta nyt niitä miksauksiin ottaessaan lähinnä naurattaa, että mitä haastavaa tässä on muka voinut olla. 😀 

Syy siihen, että pystyn treenata niin paljon on erittäin nopea palautumiskyky. Hyvän kunnon ja geeniperimän ansiosta palaudun aamun treenistä jo ennen illan seuraavaa, joka johtaa siihen että alipalautumista ei ehdi tapahtua versus siihen, että jatkuvasti treenaisin uudelleen, edellisestä palautumatta. Treenimääriä tai tehoja ei kannata verrata mihinkään muuhun kuin itseensä, eikä myöskään arvostella muiden toimintaa tietämättä miksi asioita tehdään kuten tehdään.

Ihmisillä on harvoin sairauksia tai terveysongelmia, jotka aiheuttavat ongelmat painonhallinnassa / laihtumisessa. Kyseessä on usein vain mm. aineenvaihdunnan  toiminta ja sen ymmärtäminen. Myös geneettinen perimä ja elämäntavat vaikuttavat siihen miten keho toimii. Toisilla esim. aineenvaihdunta mukautuu nopeammin energiamäärien pudottamiseen, mikä tekee esimerkiksi laihduttamisesta haastavampaa kuin toisilla. Kaikki pystyvät muokata kehoaan, se vaatii vain oikeanlaiset työkalut käyttöön. 

Viime aikoina olen oivaltanut ravintoon liittyen enemmän kuin pitkiin aikoihin. Näen asiat paljon selkeämmin ja tuntuu, että pystyn auttaa asiakkaitani / ihmisiä paljon monipuolisemmin. Loppujen lopuksia asiat ovat todella yksinkertaisia ja se tekee kaikesta selkeää.

Olen lukenut viime aikoina paljon lasten & nuorten ylipainoon liittyviä artikkeleita ja ihan hirvittää miten nuoriso (ja lapset) syövät nykyään (ei luonnollisestikkaan kaikki, mutta..). Mielestäni vastuu on vanhemmilla ja heidän tulisi puuttua näihin asioihin selkeämmin ja näyttää parempaa mallia. Kukaan tuskin lähettäisi lastaan pakkasille ilman vaatteita paleltumaan ja sairastumaan, mutta silti lapsia sairastutetaan syöttämällä heitä liikaa.

Mielestäni ihmisiä myös hyssytellään liikaa treenaamiseen liittyen. Ihmiskeho on luotu liikkumaan ja liike on todellakin lääke. En tarkoita, että ihmisten tulisi vetää veren maku suussa päivästä toiseen, mutta istumista tulisi vähentää reilulla kädellä ja arkiliikkumista ja yleistä aktiivisuutta lisätä yhtä paljon. Väsymys ei aina tarkoita sitä, että pitää mennä sohvalle makaamaan, vaan päinvastoin lähteä ulos ja pistää kehoon liikettä.

Viikko takaperin kävin asiakkaana ryhmäliikunnassa pariin otteeseen ja tuli muistutus siitä, miten monesta turhasta asiasta sitä ohjaajana stressaa. 😀 Asiakkaana mua ei ainakaan haittaa mokat tai sekoilut jos niitä ei ihan ylettömästi tule peräjälkeen. Enkä muuten tällä tarkoita, että sellaisia olisi tapahtunut noilla tunneilla, mutta yleisesti sitä vaan oikeastaan keskittyy omaan treeniin suurimmaksi osaksi, eikä ohjaajan tekemisiin.

Vaikka tässä analysoin parhaillaan, olen tullut siihen tulokseen että asioiden murehtiminen ja täydellisyyden tavoittelu vie vain kauemmas hyvinvoinnista. Kaikessa on aina kyseessä kokonaisuus, eikä yksittäisiin tapahtumiin roikkumaan jääminen auta mitään. Jos yksi päivä tai viikko menee päin prinkkalaa treenien, ruokailujen tai vaikka unen suhteen, aiheutat itsellesi vain enemmän hallaa kuvittelemalla, että kaikki on nyt pilalla. Jos jotain tapahtuu, anna tapahtua ja jatka sen jälkeen eteenpäin.  

Koodilla: AINOROU10 saat 10% kaikista BoomBodyn tuotteista. Mallistoa pääset tsekkailemaan täältä. 

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


ONKO NE HERKUT OIKEASTI NIIN HYVIÄ?

..Vai onko se vaan ajatus ja totuttu tapa mikä niihin liittyy? Monille herkuttelu tarkoittaa myös rentoutumista ja poikkeusta tavallisesta arjesta, mikä on toki suotavaa aina silloin tällöin. Mutta miksi rentoutumiseen pitää aina yhdistää syöminen? Miksi sitä jopa tuntee olonsa tylsistyneeksi, jos viikonloppuna ei saa makoilla karkkisäkki sylissä sohvalla? Kuitenkin arki-iltoina se sohvalla makoilu sujuu helposti ilman erillisiä herkkuja. Olisiko kyseessä vain tapa ja ajatusmalli, joka on jäänyt päälle?

Herkuttelussa ei sinänsä ole mitään pahaa tai väärää niin kauan kun se ei aiheuta negatiivisia oloja tai fiiliksiä. Tiedän itsekin tuon yllä olevan kuvauksen. Ajatus siitä, että voi lepuutella hyvien ruokien ja herkkujen äärellä on aika mukava. Usein kuitenkin tuon mukavan herkkuhetken jälkeen olo ei enää olekkaan niin mukava, vaan lähinnä tukala.

Leivoin viime viikonloppuna erilaisia leivonnaisia synttärijuhliin ja tuli myös syötyä kaikenlaista sokerista tuon päivän aikana. Leivonnaiset ja kakut olivat hyviä, mutta aivan älyttömän makeita (jopa mun makuun) ja olo oli todella vetelän väsynyt tuon syömisen jälkeen. Ei huvittanut tehdä mitään muuta kuin hakea vastapainoksi jotain suolaista tilalle. 😀 Aloin siinä miettimään, että onko nuo kakut ja karkit oikeasti niin hyviä, vai luulenko vaan.

Terveellisempien kuppikakkujen resepti mun IG:ssä!

Olen leiponut paljon terveysversioita erilaisista herkuista ja olen ihan aidosti sitä mieltä, että ne ovat jopa parempia kuin nuo kilon sokeria ja voita sisältävät versiot. Terveelliset herkut taltuttavat makeanhimon, mutta niistä jää aika freesi fiilis ja hyvä olo. Mihin siis tarvitsen edelleen tavallisia mättöherkkuja? Sitä olen tässä yrittänyt pohtia viime aikoina ja tullut siihen tulokseen, että kyseessä on todellakin vain ajatuksen tasolla oleva tapa, josta pelottaa luopua, koska niiden herkkujen syömiseen liittyy juurikin paljon hyvän olon tunteita, mutta todellisuudessa se hyvä olo on aika kaukana.

Tiedän, että syöminen ja herkuttelu merkitsee ihmisille eri asioita. Osa pystyy ehkä samaistumaan mun ajatuksiin, kun osa miettii että miksi ruuasta ja syömisestä pitää tehdä noin iso numero. 😀 Olisikin kiva kuulla teidän ajatuksia aiheesta? Onko ne herkut oikeasti hyviä, vai onko se vain mielikuva niiden tuomasta rentoutumisen tunteesta?

Juhannukseen on tällä hetkellä sellainen 6-7 viikkoa, joten sen kunniaksi heitin mun parhaat rasvanpolttoon tähtäävät valmennukset alennukseen! Alennus voimassa sunnuntaihin 5.5.2019 24:00 saakka. Joskus tarvitaan vain se, että päättää aloittaa ja tässä olisi nyt hyvät setit jolla lähteä liikkeelle. 🙂

BIKINI FIT 25 €

Viisijakoinen saliohjelma, jonka avulla muokkaat kehostasi vahvan, kiinteän ja naisellisen. Ohjelma painottuu alavartalon muokkaamiseen ja etenkin pakaroihin, jotka treenataan kolmesti viikkoon.

Jokaisen alavartalotreenin perään on mahdollista tehdä ”finisher” eli tiukka viimeistelijä, joilla maksimoidaan rasvanpolttoa tai ihan vain haastetaan itseään. Viimeistelijän voi lisätä jokaisen treenin perään, tai tehdä silloin tällöin lisähaasteena. Ohjelmassa siis kolme erilaista viimeistelijää.

Ohjelmassa on myös kaksi ylävartalotreeniä sekä ihan oma core-ohjelma, jonka voi lisätä ylävartalotreenien perään viimeistelijänä. Core-treeni perustuu liikkeisiin, joiden avulla keskivartalo saa kyytiä samalla kun kulutus pysyy korkeana ja näin ollen rasva palaa tehokkaammin! Tervetuloa kiinteä kesäkroppa!

MIINUS VIISI KILOA 25 €

Haluaisitko keventää oloasi? Ne kuuluisat viimeiset kilothan on aina haastavinta saada lähtemään! Tämän ruokavalion avulla onnistut pudottamaan painoasi viiden kilon verran 6-8 viikon aikana. Valmennus sisältää ruokavalion, jossa mukana päivän kokonaismakrojakauma, jonka avulla voit tehdä omia vaihtoja ruoka-aineisiin halutessasi. Tavoitteen saavuttamiseksi, ruokavalioon suositellaan yhdistettäväksi 3-5 harjoitusta per vko.

Ohjelma sopii 60-80 kiloa painaville normaalipainon/ylipainon sisällä oleville henkilöille, jotka haluavat pudottaa painoa 5 kilon verran.

Ruokavalio perustuu hiilihydraattien syklittelyyn sekä kalorivajeeseen. Sisältää kaksi erilaista ruokavaliota, joita vaihdellaan päivittäin. Mukana maidoton & gluteeniton & kasvis vaihtoehto.

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


KALORIVAJE, DIETTAAMINEN & TASAPAINO

Huh, nyt onkin monimutkainen aihe käsittelyssä. Katsotaan miten saan tuotua ajatukseni ulos. Kirjoittelin tällä viikolla rasvanpoltosta, kalorivajeesta ja painonhallinnasta. Postaukseen tuli kommentti, joka pisti aivot raksuttamaan ja ajattelinkin jakaa tämän kaikkien lukijoiden kesken:

Kiitos hyvästä kiihkottomasta kirjoituksesta. Sitä mietin vaan, että, yleisneuvo on, että oppisi uuden elämäntavan , ei mitään kuureja vaan , että omaksuisi jatkuvan oikeanlaisen tavan syödä, liikkua, levätä yms. Miten kalorivaje tähän kuvioon sopii?

Niin. Näinhän se on. Itse olen sitä mieltä, että jos on normaalipainoinen terve ihminen, on turhaa olla jatkuvasti dieetillä tai havitella äärimmäisen kireää olemusta. Ongelmana on ehkä se, että sosiaalinen media ja siellä tarjotut ärsykkeet ovat saaneet meidät uskomaan, että on normaalia olla täydellisessä kunnossa vuoden ympäriinsä. Valitettavasti somessa pinnalle nousevat usein juuri ne  1% ihmisistä, jotka ovat voittaneet pääpotin geenilotossa tai sitten ovat vain panostaneet koko elämänsä sille, että näyttävät hyvältä.

Mielestäni olisi ensisijaisen tärkeää ymmärtää, että normaali ihmiskeho ei ole täysin rasvaton tai että kaikki eivät ole luonnostaan langanlaihoja. Jotkut ovat, eikä siinäkään ole mitään väärää, mutta niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, olisi hyvä oppia arvostamaan itseään sellaisena kuin on. Kun koko itsetunto ei ole kiinni siitä mitä vaaka näyttää, pystyy usein kehittämään itseään ja kehoaan ilman, että syyllisyys ja itseinho aiheuttavat negatiivisia tuntemuksia jatkuvasti. Uskon, että tasapaino tulee pitkälti juuri siitä tasapainosta omien ajatuksien kanssa.

En tuomitse myöskään niitä henkilöitä, jotka haluavat olla vaikka hyvin kireässä kunnossa jatkuvasti. Valinta on toki heidän ja toisille on helpompaa elää esimerkiksi hyvin ”kurinalaista elämää”. Mitä se nyt ikinä kenelläkin tarkoittaa. Ajattelen kuitenkin niin, että jos on oikeasti joku asia joka vaivaa itseään, kuten se oma paino tai keho. Silloin asialle kannattaa tehdä jotain. Asialle kannattaa tehdä suunnitelma ja pysyä siinä. Helppoa se ei ole, mutta jos se on itselle oikeasti tärkeää, siihen löytyy kyllä voimia ja motivaatiota.

Useimmat ihmiset haluavat kaikenlaista (minäkin) mutta yhtä monet asiat eivät todellisuudessa ole niin merkityksellisiä, että niiden eteen sitten oikeasti jaksaisi nähdä eforttia. Jos jatkuvasti jojoilee dieetin ja muun elämän välillä, kannattaa ottaa tauko kaikesta. Antaa pään ja kehon levätä. Miettiä mitä haluaa ja miksi se on itselle niin tärkeää? Onko asia oikeasti niin tärkeä, että sen vuoksi on valmis luopumaan myös muista asioista. Tässä tapauksessa se on yleensä herkuttelu ja muut syömiseen liittyvät asiat. Sain tähän liittyvän kommentin:

Vajaa kolme kuukautta sitten etävalmentaja antoi ohjeistuksia liikuntaan ja ruokailuun, mutta en ole saanut painoa putoamaan tai vyötäröltä senttejä karisemaan. En halunnut tarkkaa ruokavaliota, sillä en pysty noudattamaan sitä monista eri syistä johtuen. Valmentajan ohjeistuksessa oli mm. säännöllistää ruokarytmi, lisätä kasviksia, juoda enemmän vettä ja lisätä ruokavalioon hyviä rasvoja. Ja siis näihin oli ohjeet. Olenkin saanut jaksamiseen lisää puhtia, mutta en pysty lopettamaan herkuttelua, syön karkkia, suklaata monta kertaa viikossa, en nyt montaa levyllistä viikossa, mutta kyllähän niissäkin määrissä on jo paljon kaloreita.
Mikä olisi seuraava askel?

Tässä tilanteessa keskittyisin etsimään terveellisempiä ja kevyempiä herkkuja, jolloin luopuminen ei tunnu niin vaikealta. Fakta on kuitenkin se, että joskus joistakin asioista täytyy luopua, että pääsee eteenpäin. En väitä etteikö koskaan saisi herkutella, sillä tasapainoon kuuluu myös se, että osaa ottaa rennosti. Tämä on niin yksilöllistä, että millainen tapa sopii kenelle. Monille on haastavinta herkutella kohtuudella ja se onkin yleisin kompastuskivi. Itselleni helpotusta on tuonut kevyemmät variaatiot herkuista. Nykyisin tarjolla on esimerkiksi kevyempiä jäätelöpurkkeja yms joita pystyy mahduttaa myös dieettikaloreihin halutessaan, ilman että ne vievät liian suurta siivua normaalin ruuan määrästä.

terveellistä herkkua!

Jos unohdetaan hetkeksi diettaaminen ja rasvanpoltto, niin mielestäni paras keino päästä tasapainoon on, että lopettaa sen etsimisen. Poistaa ruokavaliosta kiellot ja säännöt. Useimmille nimittäin se mukavuusalue on juuri se missä on tarkat säännöt ja sallitut ruoka-aineet. Tässäkin tapauksessa mukavuusalueelta poistuminen voi olla lopulta se ainoa oikea tie sinne minne tahtoo päästä. Saat sen mistä luovut.

Jos palataan vielä kysymykseen, että miten tehdä uudesta ruokavaliosta elämäntapa, niin vastaus on se, että ruokavalion tulisi olla alunperin sellainen, jota on helppo ja mielekäs noudattaa. Jos ruokavalion noudattaminen tuntuu alusta asti vaikealta ja mielessä siintää vain ajankohta kun se loppuu, ollaan menty metsään heti alkumetreillä. Painoa voi pudottaa syömällä ihan normaaleja ruokia, tärkeintä tässä tavoitteessa on yleensä ruokien määrä.

Kun tavoite on saavutettu, tulisi energiatasapaino nostaa tietysti oman kulutuksen kanssa tasapainoon ja jatkaa samalla rungolla, mutta rennommalla otteella. Kuten olen monesti kirjoittanut, kyseessä on jatkuva energiatasapaino, joka ei mene pieleen jos yhtenä tai kahtena päivänä energiaa tuleekin hieman enemmän. Ihmiskeholla on nimittäin taipumus säädellä nälkää sen mukaan mihin suuntaan energiatasapaino kallistuu.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook