VAUVA-ARJEN JA LIIKUNNAN YHDISTÄMINEN

19.09.2020
3

Palaute jota saan eniten koskee liikunnan ja uudenlaisen arjen yhdistämistä. Moni seuraajani on kertonut, että kyseinen aihe-alue kiinnostaa eniten, joten ajattelin raapustella aiheesta ihan postauksen verran. Uusi tilanne elämässä karsii usein paljon vanhoja tapoja ja rutiineja pois. Yhtäkkiä ei voikkaan enää tulla ja mennä omien mieltymyksien mukaan ja helposti myös treenirutiinit menevät uusiksi. Moni kokee haastavana liikunnan yhdistämisen vauva-arkeen, koska aikaa on niin rajallisesti, eikä vauvaa ole aina niin helppo jättää erinäisistä syistä johtuen. Lisäksi väsymys verottaa, eikä kovin huonosti nukkuneena kannatakkaan suunnata koviin treeneihin väkisin.

Oon ennenkin kertonut, että olen luonteeltani ongelman ratkaisija. Laitan asiat toimimaan vaikka siihen menisi aikaa ja vaivaa (usein myös rahaa 😂). Ajattelen aina optimistisesti, että kyllä ratkaisu löytyy! Olen ajatellut, että oli tilanne millainen tahansa, pyrin silti pitämään kiinni liikuntarutiineista ja järjestän itselleni aikaa treenata. Saattaa kuulostaa itsekkäältä, mutta ilman pientä itsekkyyttä ne omat tärkeät jutut jäävät helposti kokonaan taka-alalle. Liikunta on mulle tärkeä prioriteetti, varmasti paljon tärkeämpi kuin monelle muulle. Usein niihin itselle tärkeisiin asioihin löytyy kyllä aikaa. Ymmärrän myös täysin sen, että jos treenaaminen ei ole oma pala kakkua, ei siihen ehkä jaksa priorisoida kovin korkelle to do -asioissa!

Erilaisia haastavia tilanteita ja ajatuksia niiden ratkaisuun:

Jos nukun todella huonosti, panostan kevyeen liikkumiseen. Vaunulenkkeihin, ulkoiluun, kehonhuoltoon ja päiväuniin. Pidän kiinni terveellisestä ruokavaliosta, sillä kokemuksen perusteella väsy ja epäsäännöllinen, köyhä ruokavalio pistää vaan väsyttämään enemmän, eikä voimia riitä enää mihinkään.

Jos en saa hoitoapua ja olen paljon yksin vauvan kanssa panostan vaunulenkkeihin ja treeneihin, joita voin tehdä vauvan kanssa. Näitä treenejä on oikeasti aika paljonkin ja oon muuten jakanut osan omassa Instagramissa. Oon tehnyt treenejä vauva repussa (kuntoportaat ja kotitreenit) sekä erilaisia lihaskuntotreenejä sekä kiertoharjotteluita vaunujen kanssa. Kehonhuoltoa ja kotijumppaa voi harrastaa lyhyitä pätkiä kun vauva nukkuu tai oleskelee vaikka leikkimatolla. Mun blogin FB-sivulla on edelleen liuta ohjattuja jumppia, joita voi jumpata kotosalla milloin itselle sopii.

Jos vauva vierastaa muita hoitajia pyrin treenaamaan kun hän on päiväunilla. Meiltä on aika lyhyt matka salille ja ollaan välillä tehty niin, että lähden treenille ja jos hän herää, eikä esim huoli puolloa (tätä on ollut ilmoilla), silloin keskeytän treenin ja tulen kotiin. En kiirehdi treenissä turhaan, vaan teen todella huolellisesti kaiken mitä teen ja jos tulee tilanne, että joudun lähtemään, olen ainakin tehnyt laadukkaasti sen osan mitä tein. Tämä ongelma olisi hyvä syy olla menemättä koko treeniin, mutta tässä elämäntilanteessa ajattelen, että pienetkin teot vaikuttaa! 

Jos tuntuu, että omille treeneille ei vaan löydy aikaa, silloin suunnittelen treenikerrat etukäteen ja sovin asiasta miehen/mahdollisen hoitajan kanssa. Tällaisessa arjessa metodi ”menen kun ehdin” ei tule toimimaan, joten omat jutut on täytynyt sopia valmiiksi ja pitää niistä kiinni. 

Miten asiat ovat menneet?

Oon yllättynyt siitä miten pirteä olen ollut, eli väsymyksestä en ole kärsinyt kuin satunnaisina päivinä. Usein väsymys linkittyy niihin päiviin kun ruokavalio reistailee. Viikonloppuisin otan yleensä rennommin ruokavalion kanssa ja joskus tämä johtaa ateriavälien venymiseen ja sokerin puputtamiseen. Herkuttelulla on paikkansa silloin tällöin, mutta itselleni ei kyllä pidemmän päälle toimisi tällainen, vaan ruokavalioon panostaminen kannattaa kyllä tämän jaksamisen suhteen!

Mun ei ole siis täytynyt hirveesti himmailla treenien kanssa, koska jaksaminen ollut hyvää. Oon treenannut nyt 4-6 krt vkossa ja osa näistä ohjauksia. Ohjaukset mahdollistaa mies ja tukiverkosto, joka on auttanut paljon. Arkisin käyn 1-2 iltana jumppaamassa, lisäksi yksi ohjaus on yhdessä vauvan kanssa ja yksi viikonloppuna.

Näiden lisäksi käyn pari kertaa tekemässä oman salitreenin ja satunnaisesti käyn tekemässä treenejä ulkona vauva mukana. Ulkoilua ja arkiliikuntaa tulee tehtyä päivittäin ja oon pitänyt kiinni siitä, että joka päivä ulkoilen 1-2 tuntia vaunuillen tai vauva repussa. Toki on päiviä kun ulkoilua tulee vähemmän, mutta näin yleisesti se on ollut meidän päivärutiineissa mukana.

Haasteena on ollut se, että vauva ei ota aina tuttipulloa ja ei vielä jaksa olla kovin pitkään ilman minua. Omat treenit ovatkin menneet yllä mainitulla metodilla ja onneksi pitkien päiväunien ansiosta oon saanut treenailla aika rauhassa. Jumppia ei voi kesken jättää, mutta yhden jumpan ohjaamiseen menee mulla  yleensä 1,5 h matkoineen, eli ei kovin pitkään. Jumppailtoina pyrin ajoittamaan päiväunet ja syömiset mahdollisimman hyvin niin että poissaoloaika pärjätään ilman minua.

Tilanteet vaihtelee, mutta tällä hetkellä näin! Vaikka liikunta ja treeni on mulle tärkeää, on lapsen hyvinvointi aina tietysti ensimmäinen prioriteetti ja sen mukaan muut menot.

Miten teillä? Mitkä ollut haasteita omien menojen suunnittelussa ja miten ootte saanut homman toimimaan?

PS. Tämä ei ollut ohje miten kaikkien tulisi toimia vaan ihan oma kokemus aiheesta! Nämä ovat jostain syystä aika tulenarkoja aiheita, eikä minun tehtäväni ole neuvoa ketään. Mitä vauva-arkeen tulee, itse tykkään lukea muiden kokemuksia tästä elämäntilanteesta eri aiheisiin liittyen ja siksi tykkään myös kertoa meidän arjesta!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


POLAR VANTAGE M VS. POLAR IGNITE

07.09.2020
7

Yksi kysytyimpiä kysymyksiä, joita saan instagramissa koskee kelloani. Usein halutaan tietää mikä kello mulla on tai sitten kysytään Vantagen M:n ja Igniten eroja. Mullahan on ollut molemmat kellot käytössä ja ajattelin kertoa mielipiteeni niiden eroavaisuuksista. Molemmat kellot on saatu aikaisemmin osana yhteistöitä, mutta tämä postaus ei ole itsessään kaupallinen yhteistyö.

Mulla on polarin kellon lisäksi H10 sykesensori, jonka avulla saan tarkemmat tiedot sykkeiden vaihtelusta treeneissä. Mielestäni molempien kellojen ranteesa mittaava toiminto on jo itsessään tarkka, mutta tietyissä treeneissä kello ei aina ehdi mukaan nopeimpiin sykkeennousuihin ja laskuihin. Olen kirjoittanut aiheesta ihan oman tekstin:

RANTEESTA MITTAAVA KELLO VS. SYKEVYÖ

Multa on kysytty usein, että kumpi kelloista on parempi ja mielestäni tätä tärkeämpi kysymys on että mitä kellolta haluaa. On kai sanomattakin selvää, että olen itse ollut tyytyväinen molempiin! Aluksi mulla oli Vantage M ja tein vaihdon oikeastaan vain koska mulla oli mahdollisuus päästä kokeilemaan Igniteä yhteistyön tiimoilta. Molemmissa kelloissa on Polarin uusin ohjelmisto, joten niissä on kaikki samat toiminnot ja ohjelmat. Muutamia eroja niissä kuitenkin on

  • Vantage M akku kestää pidempään kuin Ignitessä. Vantagen latasin kerran viikkoon, igniten lataan noin joka toinen päivä. Latausaika on molemmissa lyhyt, noin 30 minuuttia.
  • Ignitessä on kosketusnäyttö ja Vantage toimii napeilla. Tämä lienee ihan makukysymys, sillä itse kallistun ehkä enemmän noihin nappeihin. Joskus kiireessä näytön kosketus ei toimi niin pikaisesti kuin toivoisi.
  • Igniten näyttö on kirkkaampi kuin Vantagen, mutta vantagessa näyttö on jatkuvasti näkyvillä, kun taas igniten näyttö pimenee noin viiden sekunnin kuluttua ja kun haluaa katsoa kelloa, täytyy kello nostaa vaakatasoon tai painaa napista päälle.
  • Igniten kellotaulu on pienempi ja kello on muutenkin sirompi ja minun makuun naisellisempi ja kauniimpi. Vantage on ehkä enemmän sporttikellon näköinen.

Muita eroavaisuuksia en ole kelloista keksinyt. Itse olen tykännyt kovasti Polarin ohjelmistosta ja mun mielestä parhaita juttuja on se, että mitä kauemmin kelloa käyttää säännöllisesti, se ikään kuin oppii tuntemaan sut paremmin ja saat tarkempaa dataa aktiivisuudesta, kulutuksesta sekä unen määrästä ja laadusta. Oon tainnut sanoa tämän ennenkin, mutta mitä tulee noihin kaikkiin mainittuihin ominaisuuksiin, kannattaa aina tarkastella pidemmällä aikavälillä kuin yksittäisiä päiviä. Esimerkiksi kulutusta kannattaa katsoa viikko- tai jopa kuukausitasolla keskiarvona mielummin kuin tuijottaa yksittäisiä hyviä tai huonoja päiviä.

Mulla on kellossa ilmoitukset päällä niin, että kaikki puhelimeen tulevat viestit, sähköpostit ja puhelut näkyvät myös kellon taululla. Väitän myös että oma aktiivisuuteni, etenkin arkiaktiivisuus on lisääntynyt kellon käytön myötä. Liian vakavasti ei kuitenkaan näitä numeroita kannata ottaa, saati stressata tiettyjen prosenttien täyttymisestä. Kellon on mielestäni hyvä apuväline, mutta kuitenkin vain laite, joka ei osaa ottaa huomioon kaikkea.

Oon tehnyt molemmista kelloista myös oman postauksen ja ne pääsee lukemaan alla olevista linkeistä.Teksteissä myös enemmän infoa kellojen ominaisuuksista ja Polarin ohjelmistosta:

POLAR VANTAGE M

POLAR IGNITE

instagram: ainorouhiainen 

Facebook

 


SYNNYTYKSESTÄ PALAUTUMINEN – JÄLKITARKASTUS

31.08.2020
5

Näin vaan aikaa on kulunut sen verran, että synnytyksestä on jo kahdeksan viikkoa ja mulla oli viime viikolla sekä neuvolan jälkitarkastus että myös kontrollitapaaminen äitiysfysioterapeutin kanssa. Tapaamiset olivat sopivasti peräkkäisinä päivinä, joten oli kiva saada muutama näkemys siitä, miten olen palautunut synnytyksestä. Se miten nämä erosivat toisistaan oli oikeestaan se, että fyssarilla keskityttiin pitkälti juuri fyysiseen palautumiseen, kun taas neuvolassa huomioitiin psyykkinen puoli ja se sisälsi myös sisätutkimuksen.

Vedin viimeisen treenin samana päivänä kun synnytys käynnistyi ja olin treenaamassa viikko synnytyksen jälkeen, joten mulla ei tullut oikeestaan yhtään taukoa urheilusta. Kuntotaso ei päässyt laskemaan, vaikkakin huomasin sykkeen paukuttavan korkeammalla muutaman viikon synnytyksen jälkeen. Fyssari painotti, että raskauden aikainen liikkuminen ja pitkä urheilutausta vaikutti paljon siihen, että palauduin hyvin ja nopeasti. Hän sanoi, että olen pystynyt ja pystyn tehdä paljon enemmän kuin normaalisti pystytään, joten ethän vertaa itseäsi muihin, vaan toimit sen mukaan millaisia ohjeita saat. Itse kävin siis viikko synnytyksen jälkeen ensimmäisellä äitiysfyssarikäynnillä ja nyt toinen kontorolli oli kun synnytyksestä oli kahdeksan viikkoa. Mulla on vielä kolmaskin käynti kuuden viikon kuluttua, sillä vaikka tilanne olisi nyt hyvä, voi edelleen ottaa takapakkia jos lähtee tekemään vääriä juttuja!

Fyssarilla tsekattiin keskivartalon tilanne ja se ei tarkoita ainoastaan sitä, että sormilla kokeillaan onko vatsalihaksien välissä rako tai ei. Asia on monimutkaisempi ja pelkkä raon leveyden mittaaminen ei kerro paljon mitään, joten suosittelen lämpimästi fyssarikäyntiä ainakin kaikille jotka urheilevat aktiivisesti. Oma tilanteeni oli hyvä ja keskusteltiin paljon siitä mitä ja miten voin alkaa nostaa tehoja treeneissäni.

Kävimme myös läpi liikkeitä joiden aikana fyssari tsekkasi, miten keskivartaloni toimii ja onko minulla valmiudet alkaa tehdä kyseisiä liikkeitä treeneissä! Pääsin vetämään leukoja, punnertamaan ja tekemään erilaisia keskivartaloharjoituksia. Tässä tilanteessa on myös hyvin oleellistä miten tekee liikkeitä ja väitän että kehon tuntemisesta ja hyvästä liikeälystä on paljon hyötyä, kun osaa käyttää esimerkiksi keskivartaloa oikealla tavalla. Kerron tämän siksi, että tämä fakta vahvistaa sitä miten turha on verrata itseä muihin ja muiden pystymisiin ja tekemisiin raskaudesta sekä synnytyksestä palautuessa!

Mitäs nyt sitten? Saan aloittaa lähestulkoon normaalin treenaamisen ja esimerkiksi ryhmäliikunnan ohjaaminen on jo täysin ok. Tuntuu todella hyvältä, kun pääsee käyttämään kehoa normaalisti monien kuukausien jälkeen! Vaikka pystyin liikkua raskaana hyvin monipuolisesti, on se silti eri jumppailla menemään ilman suurta vatsaa. 😄

Tänään mulla alkaa myös Piia Pajusen Prove Basic – valmennus, joka tarkoittaa että tuun tekemään salitreenejä 2-3 krt vkossa! Salitreenien tavoite on saada lisää voimaa ja lihasta. Osaan toki itsekin treenata kyseistä tavoitetta kohden, mutta nyt oli sellainen fiilis, että ulkopuolinen apu toisi lisää motivaatiota ja helpottaisi tuloksien seuraamista. Jos kyseiset tavoitteet siintää mielessä, lämmin suositus Prove – valmennuksille!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


HUONO OMATUNTO SIITÄ ETTÄ MENEE HYVIN

24.08.2020
8

Tämä uusi elämänvaihe on tuonut mukanaan ihan uusia asioita mietittäväksi. Koen olevani jo sen ikäinen, että mun ei tarvitse kiillottaa omaa sädekehää tai esittää jotain muuta kuin olen. Mielestäni näytän ja kerron myös some-kanavillani arjesta ja asioista kuten ne ovat. Mun mielestä ei ole mitenkään vaikeaa kertoa huonoista hetkistä tai epäonnistumisista. Elämässäni on ollut aikoja kun kaikki on mennyt päin prinkkalaa ja muutenkin ollut vaikeeta. Oon käynyt elämäni aikana haastavia asioita läpi ja selvinnyt niistä. Tällä hetkellä elän mielestäni todella hyvää vaihetta, jos niin voi sanoa. Vauva-arki on yllättänyt iloisesti helppoudellaan. Nautin tästä ajasta!

Raskaus oli helppo, silloin mulle sanottiin että ootappa loppuraskautta, silloin ei enää naurata. No, eipä sekään sen kummempaa ollut, jolloin sanottiin että ootappa synnytystä ja sen aiheuttamia ongelmia. No eipä sekään sen kummempaa ollut, olin jaloillani oikeestaan saman tien, eikä sen jälkeen ole ollut mitään ongelmia. Seuraavaksi piti ootella unettomia öitä ja sitä kun ei ole  aikaa laittaa edes ruokaa. Kahden kuukauden aikana ei ole ollut yhtään huonoa yötä, ainakaan sillä mittakaavalla minkä huonoksi lasken. Ruokaakin olen laittanut ja syönyt joka päivä.

Nyt mun pitäisikin ilmeisesti odotella sitä kun hampaita alkaa tulla, alkaa hulinat tai että unirytmi muuttuu. No enpä ajatellut odotella, vaan nautin hetkestä ja elän päivä kerrallaan.

Oon saanut paljon positiivisia viestejä ja kommentointia siitä, että kerron asiat kuten ne ovat – hyvällä mallilla! Siltikin saan osakseni syytöksiä siitä, kuinka asetan paineita esim. liikunnasta ja siitä miten pitäisi jaksaa touhuta ja olla yhtä aktiivinen. Kuinka en ymmärrä, ettei kaikilla ole yhtä helppoa. Totta helvetissä ymmärrän, en ole tyhmä. On ehkä vaikea ymmärtää miten vaikeaa on kirjoittaa asioista niin, että jokaisen lauseen ja asian kohdalla muistuttaa asian jokaisen puolen ja kulman. Sellaista tekstiä olisi myös aika raskasta lukea.

Kuten otsikkokin kertoo, viime aikoina on tuntunut väärältä kertoa jatkuvasti miten hyvin kaikilla osa-alueilla menee, koska kaikilla ei ole sama tilanne. Tämähän on sama juttu kaikissa elämänvaiheissa, mutta jostain syystä tämä äitiys menee herkemmin tunteisiin. Olen keskustellut myös muiden samassa tilanteessa olevien kanssa ja kuullut kuinka on helpompi olla vain hiljaa ja kuunnella muiden valitusta siitä miten rankkaa on. Nimittäin se, että jakaa ne vaikeat hetket, tuntuu olevan paljon hyväksytympää.

Jopas on ongelma tämäkin?! 😂 No ei vaan, en ehkä ongelmaksi laskisi, mutta mielestäni asia, jonka voi ottaa esiin. Itse olisin aikoinaan mielelläni lukenut enemmän positiivisia asioita raskaudesta ja vauva-ajasta. Ei ole mitään yhtä ja tiettyä tapaa miten asiat menee, ne voivat mennä hyvin, mutta myös huonosti. Olen myös oppinut sen, että mitä vauvoihin tulee, on parasta löytää omaan arkeen sopivat jutut ja rutiinit. Vaikka kuinka jokin asia olisi ollut toiselle parasta ikinä, se ei välttämättä toimi sun vauvalle yhtään. Pätee myös kaikkien tavaroiden ja arkea helpottavien hankintojen suhteen. Osta ja hanki tarpeeseen, ei sen mukaan mitä joku toinen hehkuttaa! 😁

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


IMETYS JA VAUVAN VATSAVAIVAT

19.08.2020
1

Hiphei! Vauva-aiheiset postaukset jatkuu, koska #vauvakupla on syöpynyt mun aivoihin aika syvälle. Ei hätää, eiköhän tämäkin tästä tasoitu ja mieleen alkaa taas pulpahtaa muitakin aiheita. Nyt en jaksa stressata siitä, että pitäisi keksimällä keksiä jotain vain koska pitää.

Parin viikon iässä meidän vauva alkoi itkeä enemmän. Etenkin iltaisin meno oli sellaista että huutoa oli vaikea saada loppumaan. Vauva myös venytteli kehoaan niin, että tuli fiilis että vatsassa ei olisi kaikki hyvin. Itkut ja huudot yleistyvät tuohon aikaan muutenkin, joten aina ei ole kyse vatsavaivoista. En ole edelleenkään varma johtuiko meillä niistä vai jostain muusta, mutta koska olen luonteeltani ongelman ratkaisija, halusin edes yrittää tehdä asialle jotain. Tavoite saavutettiin, sillä ongelma katosi toiminnan myötä!

Olen aina ollut sellainen, että jos tulee joku ongelma, haluan selvittää sen. Jos se liittyy kehoon, haluan entistä enemmän selvittää syyn ja hoitaa ongelman kuntoon. 😁 Nyt koin, että jos voin omalla toiminnalla parantaa vauvan oloa, haluan ehdottomasti kokeilla. Otin siis selvää, mitkä ovat yleisimmät vatsaa ärsyttävät ruoka-aineet ja jätin ne kertaheitolla pois.

Lapsen suolisto on erityisen herkkä kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Vauvan suolistovaivoista ei kannata syyllistää itseään, sillä ravinnon lisäksi mahdollisten oireiden esiintymiseen vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten perimä, stressi, ympäristö ja tunteiden käsittely. Siltkin äidin ruokavalio vaikuttaa suoraan lapsen hyvinvointiin, erityisesti raskauden ja imetyksen aikana ja myöhemmin esimerkin kautta.

Imetysdieetillä äidin ruokavaliosta poistetaan maito, viljat, kananmuna, pähkinät, soija, palkokasvit, sipulit ja kaalikasvit. Myös voimakkaita mausteita ja makeutusaineita kannattaa välttää. Itse en lähtenyt ihan noin radikaalisti liikkeelle, vaan mietin syötyjä ruokia ja karsin niistä yleisesti vastavaivoja aiheuttavat ruoka-aineet, joita olin itse käyttänyt.

Mun ruokavaliosta poistui voimakkaat mausteet, tietyt makeustusaineet, sipuli, valkosipuli, kananmuna, pavut, herneet, kaikki kaalit, kofeiini, ruisleipä, suklaa, mansikat sekä hiilihappopitoiset juomat. Gluteenia ja maitotuotteita en poistanut, vaikkakin suosin luonnostaan gluteenitonta kauraa paljon.

Painotan, että ruokavaliosta ei kannata koskaan vaan poistella ainakaan tärkeitä ruoka-aineita, ilman että korvaa niitä jollain. Oma listani sisälsi pääosin juttuja, joiden poistaminen ei juurikaan vaikuta mihinkään. Tosim mun vihannessaldo koostui pitkälti juuri kaaleista (varhaiskaali, lehtikaali, parsakaali jne) joten oli keksittävä vatsalle ystävällisempi kasvisvaihtoehto. Suuntasin siis Prismaan ja täytin pakkasen lempeät kasvikset – sekoituksilla.

Kahvin vaihdoin kofeiinittomaan ja muuten join vain vettä, koska kaikki muut aiemmin käyttämäni juomat juomat jäivät pannaan hiilihappopitoisuuden tai makeutusaineiden vuoksi. Muutenkin makeutusaineiden karsiminen poistaa aika paljon tuotteita, jos suosii ns. kevytuotteita kuten maustettuja jugurtteja, rahkoja, juomia, proteiinipatukoita, proteiinijäätelöitä, ketsuppia jne. 

Noista vihreistä jouduin hetkeksi luopumaan!

Muutos vauvan käytöksessä muuttui aikalailla heti, joka vahvisti ajatusta ruokavalion merkityksestä. Siitä saakka meillä on ollut tyytyväinen vauva, joka kyllä itkee välillä, mutta itkuun löytyy usein muu syy, kuten nälkä tai väsy. 😁

Koska poistin kaikki kertaheitolla ruokavaliostani, en tiennyt mikä olisi aiheuttanut itkut. Muutaman viikon kuluttua, aloin lisätä poistettuja ruoka-aineita yksi kerrallaan ja tällä hetkellä mulla on fiilis, että ongelman aiheuttivat vahvat mausteet, joita käytin ennen aika runsaalla kädellä. Tykkään tulisesta ruuasta ja mun maustamiset ovat joskus liikaa jopa miehelle, joten olisi aika loogista että pienen vauvan vatsa ei kestä tulista ja mausteista safkaa. Olin sitäpaitsi ostanut vahingossa extra chilillä höystetyn grillausmausteen ja käyttänyt sitä kaikkiin ruokiin. Tällä hetkellä olen palauttanut kaikki muut paitsi nuo vahvat mausteet sekä varhaiskaalin.

Tuo hieman haastavampi vaihe kesti meillä vajaa viikon, joten aika helpolla ollaan tuon minin kanssa päästy muuten. Kuten alussa mainitsin, itku voi johtua myös monista muista syistä, mutta itse halusin kokeilla, josko voin omalla toiminnalla vaikuttaa asiaan. Höpöttelin tästä aiheesta tietysti myös instagramissa ja moni vinkkasi myös vyöhyketerapiasta vauvalle. Hurjan moni oli löytänyt avun vyöhyketerapiasta, joten mahtaa olla kokeilemisen arvoinen juttu jos kotona on syystä tai toisesta paljon itkevä vauva!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


« Vanhemmat
Uudemmat »