Milloin syömisestä tuli niin hankalaa?

Aloin miettiä eilistä kirjoitustani ja yleistä (yli)analysointia ravinnosta ja sen vaikutuksista. Mun kohdalla pätee sanonta ”tieto lisää tuskaa” ja välillä se on jopa rasittavaa, kun aina tietää mitä mikäkin ruoka sisältää ja mitä mahdollisia negatiivisia vaikutuksia sillä on.

Luin eilen hauskan kirjotuksen, joka koski 70-luvun ruokanostalgiaa. Kirjotuksessa kerrottiin, kuinka perheessä oli tapana syödä tuolloin. Itse en ole elänyt vielä 70-luvulla, mutta aloin silti miettiä oman perheen ruokailutottumuksia ja omaa suhtautumista syömiseen. Olen syntynyt vuonna – 86 ja ensimmäiset ruokailumuistot ovatkin vasta 90-luvun puolelta. Kauas ollaan tuolta tultu, kun alkaa miettimään millaisia ruoka-aineita pidettiin terveellisinä. 😀 Meillä syötiin säännölisesti, vähintään kerran päivässä oli yhteinen ruokailuhetki, viikonloppuna useampikin. Arkena syötiin perusruokia, mutta viikonloppuna aina hienommin. Kävimme myös melko usein ravintolassa syömässä. Arkisin mun piti olla aina kl 17:00 syömässä kotona, se on jäänyt mieleen. En muista koskaan ajatelleeni syömistä sen vakavammin. Tässä puhun siis lapsuus- ja nuoruusajasta. Söin aina kun oli nälkä, niin kauan kunnes ei enää ollut nälkä ja ei sen kummempaa. Olin aina todella pieni ja hoikka, siihen saakka kunnes aloin teininä stressaamaan kaloreista.

DSC01955

Ei silloin ollut tietoakaan kuvassa näkyvistä gluteenittomista sämpylöistä 🙂

Ensimmäiset muistot keliakiasta on ala-asteelta, kun toimin kummioppilaana nuoremmalle oppilaalle. Tällä oppilaalla oli keliakia ja muistan ajatelleeni kuinka kamalaa hänellä on kun niin moni ruoka-aine on rajoitettu. Nykyään jokainen tietää mitä on gluteeni ja miten paljon vaihtoehtoja on, vaikka on keliakia tai muuten elää gluteenittomasti. Toki sairaus on aina sairaus, eikä se varmasti ole kivaa tai helppoa kenellekään!

Meillä ei koskaan ollut limsoja tai mehuja jääkaapissa ja uskon, että sen vuoksi en ole niistä kovinkaan paljoa välittänyt myöhemminkään. Muistan, kun joskus mentiin Laihialle isovanhempieni luokse ja paappani kävi hakemassa meille lapsille kellarista kylmät limonaadit. Disneylimonadit olivat suurta ja melko harvinaista herkkua tuolloin! 😀 Sain myös silloin tällöin muutaman markan mummiltani, jotta pääsin ostamaan irttareita tien toisella puolella olevasta putiikista. Karkkipussit olivat muutenkin ”hieman” pienempiä kuin nykyään! 50-100 g pussit olivat ihan perus settiä ja jokaisesta namusta nautittiin ja niitä säästettiin. Paappani oli ”hurahtanut” terveellisiin elämäntapoihin ja kuuntelin aina mielellään hänen ohjeitaan. Tapasimme juoda yhdessä aamuisin liotettuja pellavansiemeniä :D. Tapasimme myös tehdä joogaliikkeitä erilaisista kirjoista joita hän omisti. Hänellä oli tapana teipata kaksi tennispalloa yhteen, joka toimii muuten foamrollerin tavoin hierontaan. Olin siis jo lapsena kiinnostunut ”terveydestä” ja liikunnasta!

kuva: pinterest

kuva: pinterest

Aiemmin linkkaamassa artikkelissa kirjoittaja mietti päivittäisiä aterioitaan lapsuusajoilta ja aloin tehdä samaa. Aamupalaksi söin muistaakseni puuroa tai muutaman leivän, juustolla, kinkulla/lauantaimakkaralla ja kurkulla. Juomasta ei muistoja, mutta kaakao oli herkkua ja ihan perus maitoakin meillä juotiin aina aterioilla. Koulussa tuli syötyä tarjottu ruoka (söin aina) ja kotiin tullessa söin paahtoleipiä ja jugurttia välipalaksi. Kun äiti tuli töistä kotiin, söimme lämpimän aterian joka oli ihan perus ruokaa lihaa, kanaa, perunoita, riisiä, jauhelihaa. Lihan ympärillä oli aina kastike. Salaattiakin oli tarjolla. Iltapalaksi söin jälleen leipää. Leipää on siis tullut puputettua ihan kivasti nuorempana…ja myös vanhempana. Nykyään perusruokavaliooni ei kuulu leipä.

nykyinen ruokavalio

nykyinen ruokavalio

Olen toki onnelinen, että olen löytänyt hyvän ja toimivan ruokavalion. Iloinen siitä, että tiedän paljon ravinnosta ja sen vaikutuksista. Toisaalta olisi myös mahtavaa osata suhtautua ruokaan kuten lapsena ja nuorena. Ruoka oli vain ruokaa, ei sen enempää. Sitä ei tarvinut analysoida ja pohtia lähes stressaantumiseen saakka. Mulla ei ole muistikuvia, että olisin miettinyt jotain herkkuja sen kummemin. Meillä oli lauantaisin karkkipäivä ja saatoin silloin syödä yhden lauantaipussin. Söin jos teki mieli, en syönyt jos ei tehnyt. Nykyään herkkupäivänä vedellään mättöä napaan, vain koska herkkupäivä. Onneksi olen kuitenkin tullut siitäkin jo hieman eteenpäin. Toivottavasti en kuulosta nyt joltain ruokafriikilitä, joka ei mieti muuta kuin ruokaa. Halusin vaan tuoda esiin tällaisen puolen tästä kaikesta ravintohulluudesta.

IMG_5920_Fotor_Collage

ennen ja nyt

Yksi juttu täytyy vielä sanoa, vaikka minulla ei ole lapsia, enkä tiedä lapsien kasvatuksesta sen enempää, olisi hienoa, että kaikki joilla niitä lapsosia on, miettisivät kuinka perheen tavat ja vanhempien suhtautuminen ruokaan vaikuttaa ja jopa siirtyy lapsiin. Laihduttamisesta ja ravinnosta stressaaminen siirtyy melko varmasti äidiltä tyttärelle, etenkin kun nykyään tässä maailmassa on muutenkin hankala välttyä oman kehonkuvan stressaamiselta. Voin vain kuvitella kuinka haastavaa on olla nykyajan teini. Toivoisin myös, että kaikki nuoret lukijani uskaltaisivat elää lapsuuden lapsuutena ja unohtaa turhat stressaamiset omasta ulkonäöstä. Mainitsin tekstin alussa, että olin aina sopusuhtainen ja hoikka, kunnes aloin stressaamaan kaikesta mitä syön. Kroppa meni sekaisin liian tiukasta dietaamisesta ja liiallisesta treenaamisesta. Se ei siis ole sen arvoista. 🙂

Millaisia mielipiteitä herättää? Muistatteko te miten söitte lapsena ja mitä ajattelitte syömisestä?


Vaikka tietää niiden negatiivisen vaikutuksen, miksi pitää silti syödä?

Moikkamoi! Täällä vietellään viikonloppua Evijärjärvellä mökkeillen. Mä en itseasiassa ole mikään mökki-ihminen, mutta silloin tällöin on ihan ok tulla latailemaan akkuja luonnon helmaan. On ollutkin todella rentouttavaa hengailla ja nauttia keleistä, meinaan vaan joskus olla hieman levoton jos täytyy olla paikallaan pitkään..

Tällä viikolla oon vietellyt rennompaa treeniviikkoa. Kuten arvelinkin treenien vähentäminen helpottuu jatkuvasti loman edetessä, ja tällä viikolla päätinkin pitää pidemmän lepovaiheen, kun siihen tuli mahdollisuus. Ruokailut ovat menneet muuten ihan ok:sti, mutta nyt vloppuna on tullut syötyä suoraan päin pyllyä! 😀 Mikä siinä on, että vaikka tietää kuinka huono olo tulee, niin silti sitä tulee syöytä kaikkea turhaa..Toisaalta, kun on poissa kotoa ja ne omat ruuat ei ole saatavilla, on aina vaikeampi löytää hyviä vaihtoehtoja. En kuitenkaan jaksa olla niin nipo, etten suostu syömään sitä mitä on tarjolla. Lyhytaikaiset muutokset eivät kuitenkaan vaikuta niin pahasti etten sitä kestäisi.

IMG_6470_Fotor_CollageTällä hetkellä olo on aika kaukana tuosta kuvasta. 😀 Vaikka jotkin epäterveelliset ruoka-aineet maistuvat hyvälle sen hetken kun ne sulavat suussa, ei se ole sen huonon olotilan arvoista. Nyt se on jälleen huomattu! En ole käyttänyt maitotuotteita viime aikoina kovinkaan paljoa, myös gluteenipitoiset ruoka-aineet ovat jääneet vähemmälle. Nyt kun näitä molempia on tullut ”nautittua” huomaan niiden turvottavan ja epämiellyttävän vaikutuksen. Oloon vaikuttaa kyllä moni muukin asia kuin vain nämä kaksi. Syön normaalisti niin terveellisesti, että tällaiset poikkeavuudet huomaa olossa saman tien.DSC02516Odotan innolla, että pääsen jälleen omien ruokien pariin ja liikkumaan. Treenasin viimeksi tiistaina ja tuntuu, että siitä olisi ikuisuus! Olin kuitenkin suunnitellut pitäväni hieman pidemmän pätkän lepoa, jotta kroppa ehtii palautua kunnolla pitkästä keväästä. 🙂

Ensi viikolla suureen kulutukseen pääsee vihersmoothiet ja nuo muut aiemmassa postauksessa esitellyt supersmoothiet sekä muut ihanat ravintorikkaat ruuat.

Mukavaa  viikonloppua!


Helppo ja terveellinen supersmoothie

Kesäkuumalla smoothiet ovat mielestäni helppoa ja herkullista ravintoa. Kuumalla ilmalla ruokahalukin voi olla normaalia pienempi, jolloin kylmä ja raikas smoothie uppoaa helpommin. Olinkin todella iloinen, kun sain testiin puhdistamon uutuustuotteita. Sarja sisältää kolme maistuvaa smoothieta: Marjasmoothie, Vihersmoothie sekä Suklaasmoothie. Jokainen maku sisältää paljon erilaisia superfoodeja ja näiden avulla saa tehtyä smoothiesta kunnon ravintopommin!

DSC02709Alla olevassa kuvasta näkyykin jokaisen tuotteen sisältämät ainesosat ja kuten huomaatte on näissä todella monipuolisesti eri ainesosia. Itselläni ainakin helpottuu aamurutiinit, kun ei tarvitse ripotella jauhoja kymmenestä eri pussista ja purkista! Smoothiet valmistuvat nimittäin nopeasti ja vaativat lisukkeeksi vain pari muuta komponenttia. Ne sopivat myös sellaisenaan maustamaan makeuttamattoman proteiinijauheen.

DSC02705

Tänään valmistin välipalaksi marjasmoothien. Laitoin blenderiin mustikoita, vadelmia, omenasosetta sekä marjasmoothie-jauhetta. Maku oli erittäin marjaisa (heh heh) ja voi poijjaat, että maistui hyvältä rankan biitisillä makoilun jälkeen. 😀  Paketeissa oli myös reseptejä joita voi kokeilla jos oma mielikuvitus ei toimi ja haluaa vaihtelua.

DSC02708

Nämä olivat siis todella mieluinen juttu ja uskon että jäävät mun vakituiseen käyttöön! Onko joku muu testaillut näitä? Mitä piditte?

Tuotteet saatu blogin kautta

 

 

 


Miten syödä silloin jos liikkuu vähän tai ei lainkaan

Heippa! Ensinnäkin kiitokset kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille, vastailen kommentteihin vielä paremmalla ajalla tänään/huomenna, sillä nyt aion vain kirjoittaa tämän valmiiksi ja suunnata biitsille! 🙂

Tästä aiheesta en ole tainnut kirjoittaa, koska se ei juurikaan itseäni kosketa. Silloin tällöin joku kyselee millainen olisi hyvä ruokavalio, jos tekee paljon istumatyötä eikä muutenkaan liiku kovinkaan paljon. Lihominen, laihtuminen ja omassa painossa pysyminen on pitkälle kulutuksen ja syödyn määrän suhdetta. Treenaaminen ei ole aina pakollinen juttu laihdutuksessa, mutta sen avulla se on helpompaa ja sen avulla esim. kehonkoostumusta on helpompi muokata

DSC02704Jos päivittäinen liikkuminen (tarkoitan tällä ihan kokonaisvaltaista liikkumista, en pelkästään treenaamista) on vähäistä, suosittelisin karsimaan ensin hiilihydraattien määrästä. Niitä ei tarvitse poistaa kokonaan, mutta se riittää että syö paljon vihanneksia, hieman marjoja ja hedelmiä.

Jaan muutamia tipsejä mitä eri aterioilla voi syödä, kun tahtoo ottaa kevyemmin!

  • Aamiaisella hyviä vaihtoehtoja voisi olla kevyet smoothiet tai vaikka munakas johon lisää reilusti vihanneksia. Myös aiemmin jakamani bulletproof-kahvi sopii kevyeksi aamiaiseksi.
  • Lounaalla ja päivällisellä salaatit on aina toimiva vaihtoehto. Yksi hyvä keino on syödä juuresmuuseja. Kuvissa näkyvä vihreä mössö on parskakaalimuusia, jossa on siis ainoastaan 450 g parsakaalia ja mausteita..Muuseihin kannattaakin käyttää mausteita, muuten maku voi olla aika mitäänsanomaton. Kylkeen vielä reilu kasa salaattia ja jotain proteiinipitoista. Näistä voi valmistaa myös sosekeittoja lisäämällä sekaan esim. mantelimaitoa ja hämmentämällä kattilassa. Erittäin kevyttä, mutta täyttävää!
  • Välipalaksi ja iltapalaksi käy samat jutut kuin aamiaisella, mutta jos tahtoo vaihtelua, esim. Questbarit ovat kevyt ja hyvä vaihtoehto. Myös maustamattomat riisikakut kevyesti siveltynä maapähkinävoilla ja banaanin/omenan siivuilla on herkkua ja sopivat myös gluteenittomaan ja maidottomaan ruokavalioon. Ostin itse kvinoa-riisikakkuja Ekosopista ja ne olivat myös todella herkullisia!
Kaapista ei löytynyt kuin vihreitä vihanneksia, muuten olisin lisännyt tuohon vielä tomaattia tuomaan väriä :)

Kaapista ei löytynyt kuin vihreitä vihanneksia, muuten olisin lisännyt tuohon vielä tomaattia tuomaan väriä 🙂

Jos vähäisen arkiliikunnan lisäksi harrastaa liikuntaa joinakin päivinä, voi esim. toiseen lämpimään ateriaan lisätä hiilareita. Olin itse eilen koko päivän liikkeessä ja olin syönyt jo kaksi ”kunnon ateriaa” päivän aikana. Tulin iltamyöhään kotiin (sen vuoksi kuvat ovat niin huonolaatuisia kun ei ollut enää valoa) ja nälkä kurni vatsassa. Tein ylläolevan annoksen iltapalaksi. 2 ohutta lehtipihivä, parsakaalimuusia ja salaattia, oli hyvää ja täytti sopivasti.

Näitä olen harrastanut myös päivittäin.. 🙂

Itsepuristettua mehua, mustikoita ja paljon lehtivihreää eri lähteistä

Itsepuristettua mehua, mustikoita ja paljon lehtivihreää eri lähteistä

Nyt kun helleaalto hellii meitä, haluaisin muistuttaa kaikkia treenaajia ja ei treenaajia nesteytyksen tärkeydestä. Pelkkä vesi ei aina riitä, sillä kovan hikoilun ansiosta menetetään myös suoloja. Yksi hyvä tipsi on laittaa hieman laadukasta suolaa aamun smoothieen tai treenipullon veteen!

Mukavia hellepäiviä kaverit! 🙂


Parempi kun olisin vaan hajuton väritön ja mauton

Mä en yleensä välitä hirveesti jos joku on eri mieltä kun minä. Oon julistanut täälläkin, kuinka monet asiat on makuasioita ja niistä ei voi kiisteillä. Jokaisella on myös oikeus omaan mielipiteeseen. Viime aikoina, tai viime postauksien kommentteja lukiessa on tullut sellainen fiilis, että ihan mitä sä kirjoitatkaan, aina siinä on jotain väärin. Paljon lukijoita, paljon mielipiteitä. Mutta kun näitä lukee päivästä toiseen, niin tulee fiilis, että mitä hittoo oikeesti? Onko tää maapallo täynnä pelkkiä jeesustelijoita ja nipoja? 😀

10526223_10152479561669774_1769128437_o

Älkää edes kysykö mistä nuo kengät ovat  😀

Jos kirjoitan syöneeni pakastevadelmia, tulee satikutia, sillä suosittelen vadelmia lukijoille ja niistä voi saada norovirusksen tai hepatiitin. Jos kerron mitä superfoodeja käytän, on huolestuttavaa että suosittelen superfoodeja lukioilleni, enhän sentään voi olla 100% varma niiden tehosta. Voiko minkään tehosta olla? Jos kerron, että infrapunasauna on hyvä apu turvotuksen tasaamiseen, olen vastuuton, sillä infrapunasäteily on vaarallista…en tiennytkään! Kävin ottamassa huvin ja urheilun vuoksi verenkuvan ja kerroin siitä hauskana kokemuksena blogissa. Hyvä etten saanut koko suomen lääkisopiskelijoita kimppuuni. Mikä hirveä syntinen kirjoittaa vaihtoehtoisesta lääketieteestä, sillä sen toimivuudesta ei ole takeita?! Mä oon ihan tavallinen ihminen, en tiedä kaikesta kaikkea. Saatan tehdä joskus virheitä ja kirjoittaa jotain mitä en ollut miettinyt välttämättä loppuun saakka. Onko kaikkeen silti ihan pakko tarttua? Noita esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon. Pointtina se, että nykyään ei oikeesti kannata poistua sieltä kotiluolasta, jos aikoo välttää kaikkia mahdollisia riskejä tai baketeereja.

10516313_10152479565234774_59922482_o

Oon ite elänyt aina melko huoletonta elämää sen puoleen, etten hirveästi stressaa juuri yllä olevan kaltaisista jutuista. Olen myös sitä mieltä, että jos yrittää välttää kaikkia mahdollisia bakteereja, kropan immuniteetti heikkenee ja silloin juuri sairastuu helpommin ja useammin. Toki näin vanhempana oon alkanut miettiä tiettyjä juttuja ja tullut tulokseen, että ihan kaikkea ei tarvi kokeilla. Se, että kirjoitan jostain mitä olen itse käyttänyt tai tehnyt ei aina tarkoita että mainostan/suosittelen sitä. Nykyään oletetaan blogia lukiessa, että kaikki on mainostamista. Jokaisella lukijalla on kuitenkin vastuu itsestään, enkä voi rajata kirjoitusalueita niin, että pystyisin suojelemaan kaikkia. Jos kirjottaisin vain syömästäni salaatista ja salitreenistä voisi näin olla..Tai ei sittenkään, koska silloin jaan liian vaikeita liikkeitä, jota tekemällä joku voi loukata itsensä salilla! 😀

DSC02662

Mun tavoite ei ole miellyttää kaikkia, eikä se olisi edes mahdollista. Ymmärän myös, että negatiivinen kommentointi kuuluu asiaan. Tuli vaan sellainen fiilis, että pitää herätellä hieman. Kommentointi on yksi tärkeä osa bloggaamista, ja tietysti saa olla eri mieltä asioista. Pikkujuttuihin tarttuminen ja sellainen jäätävä syyllistäminen on vaan asia erikseen, josta tuskin kukaan kirjoittaja välittää.  🙂