MEIDÄN UNIKOULU KOKEMUS (VAUVA 6 KK)

28.12.2020
5

Oon tainnut mainita ehkä sata kertaa, että uniasiat ovat olleet aika paljon ajatuksissa viimeisen puolen vuoden ajan ja kaikki jotka mua seuraa instan puolella, tietääkin että näistä on tullut jauhettua paljon. Välillä ihan hävettää, kun tuntuu ettei ole muuta asiaa kun puhua vauvan unesta. 😄 Kaikki vauvavuoden kokeneet tietävät, että vauvan nukkuminen on ehkä se eniten kysymyksiä ja ajatuksia herättävä asia. Uni vaikuttaa niin moneen asiaan ja se on todellakin kaiken ja kaikkien hyvinvoinnin pohja.

Itse olen googlaillut paljon vauvan uneen liittyviä asioita ja saanut paljon vinkkejä sekä vertaistukea kirjoituksista. Siksi halusin kirjoittaa myös omat kokemukset ja ehkä näin ollen antaa tsemppiä muillekin, että monet asiat ovat ratkaistavissa!

Taustaa

Itselläni ei ole vertauspohjaa, mutta mielestäni meidän vauva nukkui alusta saakka suhteellisen hyvin. Yön ja päivän ero löytyi heti ja hän on muutenkin nukkunut yöt itkemättä ja nukahtanut aina välittömästi syöttöjen jälkeen. Toki ajoittain oli myös haastavampia päiviä ja öitä, mutta pääosin meni aika kivasti. Sain avukseni vastasyntyneen uniohjauksen, josta koen saaneeni paljon hyvää tietoa, joka on taas edesauttanut sitä että asiat ovat sujuneet hyvin. Meillä on ollut aina todella tarkka päivärytmi ja se on osoittautunut todella hyväksi jutuksi ja paransi entisestään vauvan nukkumista. Vauva nukahtikin helposti päiväunille, mutta meille oli tullut tavaksi nukuttaa vauva rinnalle ennen yöunia. Tässä ei ollut mitään ongelmaa moneen kuukauteen, kunnes nelikuisena ensimmäiset ongelmat alkoivat.

Iltanukutukset alkoivat vaikeutua pikkuhiljaa niin, että ensin rinnalla oloaika piteni jatkuvasti ennen nukahtamista. Seuraavaksi vauva alkoi havahtua useita kertoja illan aikana ja ainoa keino saada hänet uudelleen uneen, oli ottaa rinnalle. Illat alkoivat olla sellaisia että nukutin vauvan jopa viidesti, ennen kuin hän pääsi syvään uneen ja nukkui pidemmän pätkän. Tällöin yöt sujuivat vielä muutamalla syötöllä ja ongelma oli puhtaasti tuossa illan nukahtamisessa. Pidimme tuolloin syliin-sänkyyn unikoulun, joka toimikin yhdessä illassa. Olen kirjoittanut tästä ihan oman postauksen, jonka voi lukea täältä.

Kuukausi takaperin vauvalla tuli ilmeisesti uusi kehitysvaihe, joka aiheutti levottomuutta öihin. Pyrin silti pitämään kiinni ”säännöstä” että en syötä häntä joka heräämisellä. Marraskuun lopulla olimme kuitenkin lomareissulla ja yövyimme samassa mökissä ystävien kanssa. Tuolloin en viitsinyt ”huudattaa” vauvaa öisin, vaan otin hänet rinnalle aina kun hän heräsi.

Kun palasimme kotiin, heräämiset alkoivat tiheentyä pikkuhiljaa ja jossain vaiheessa aloinkin epäilemään, että olisiko hänellä jokin hätänä, kun heräilee niin usein. Koska epäilin että hän on kipeä, otin siis hänet aina rinnalle herätessään ja lopulta homma eteni siihen pisteeseen, että hän heräsi 20-60 minuutin välein läpi yön ja rauhoittui vain rinnalle.

Nälkää hän ei todellakaan itkenyt, sillä jaksoi syödä ehkä minuutin, nukahti ja havahtui taas hetken kuluttua. Lopulta aloin olla sen verran huolissaan, että veimme vauvan lääkäriin, sillä halusin olla varma ettei hänellä ole esimerkiksi korvatulehdusta, joka aiheuttaisi heräilyt. Lääkäristä tuli puhtaat paperit ja seuraavana yönä tajusinkin, että teen täysin samaa kuin aiemmin tein yöunille nukuttamisessa, mutta nyt ongelma oli vain siirtynyt öihin. Hän ei ollut kipeä, vaan hänelle oli kehkeytynyt jälleen assosiaatio, joka aiheutti jatkuvan havahtumisen ja tissille nukahtamisen kierteen.

Oli aika pitää uusi unikoulu. Koska ongelma oli yöaikaan, päädyimme tassuttelu unikouluun, jossa vauvaa ei nostella sängystä (joka aiheuttaisi yöllä sen, että hän heräisi herkemmin täysin valveille). Siirsimme vauvan omaan huoneeseen ja sovimme miehen kanssa säännöt. Kertasimme eri tilanteet läpi useaan kertaan, jotta olimme varmoja että toimimme täysin samoin ja kumpikin tietää, milloin on oma vuoro ottaa tilanne haltuun. Lupasimme ettemme menetä hermoja ja että pysymme sovitussa!

Suosittelen muuten kaikille unikouluja harkitseville hyviä kuulosuojia, sillä niiden avulla pysyy paremmin rauhallisena ja vauvakin aistii sen. Mulla oli korvatulpat ja niiden päällä peltorit. 😆 Painotan vielä, että vaikka puhun ”huudattamisesta” ja kuulosuojista, vauvaa ei missään vaiheessa jätetä yksin huutamaan, vaan hänen kanssaan ollaan jatkuvasti, mutta rauhoitellaan vain muilla keinoin kuin syöttämällä. Usein tuo rinta-assosiaatio ei tosiaan viesti nälästä, vaan siitä että vauva on vain tottunut nukahtamaan tissille, eikä osaa muuta keinoa, joten se täytyy hänelle opettaa.

Unikoulun ensimmäisenä iltana laitoimme vauvan nukkumaan tuttuun tapaan klo 19.00. Olimme sopineet, että syötän hänet kahdesti yön aikana, klo 23.00 ja 03.00. (tai näiden aikojen jälkeen) Jos hän herää ennen noita aikoja, otamme tassuttelun käyttöön ja pyrimme saamaan vauvan uneen ilman syöttöä. Hän heräsi ensimmäisen kerran klo 21.30 ja mies otti ensimmäisen vuoron. Hän oli huoneessa 45 minuuttia, jonka jälkeen teimme vaihdon. Huomasimme, että vauva jopa ärsyyntyi liiallisesta silittelystä, joten lopulta istuin hänen vierellään ja satunnaisesti silittelin. Hän nukahti 22.35.

Tämän jälkeen hän heräsi 23.30 jolloin syötin hänet. Toinen herääminen tapahtui 05.00 aikaan, jolloin syötin hänet. Siitä hän nukkui aamuun saakka. Tästä on nyt tasan viikko ja hän ei ole vielä kertaakaan heräillyt niin että syömisestä olisi alle 4 h. Herää yleensä 23.30 ja 05.00, tästä nukkuu aamuun saakka, kunnes herätän hänet.

Meidän tapauksessa unikoulu meni siis todella helposti, kuten myös ensimmäiselläkin kerralla. On todella ihmeellistä miten radikaali vaikutus tällaisella voi olla näin lyhyessä ajassa! Kaiken lisäksi vauva on luonnollisesti ollut todella hyvällä tuulella myös päivisin sekä syönyt paremmalla ruokahalulla päivällä. Tämä on tosin loogista, sillä heräily katkaisee luonnollisesti myös vauvan unet ja aiheuttaa väsymystä. Jatkuva yöllä syöminen vie nälkää pois päivältä.

Haluan vielä sanoa loppuun, että molemmilla unikoulu kerroilla olen ollut tilanteessa, jolloin mietin että tästä ei tule mitään, tämä on toivotonta! Siltikin asiat ovat ratkenneet ja vielä näin hyvin. Tärkeintä on olla johdonmukainen, eikä vaihdella sääntöjä tai metodeja heti jos jokin tuntuu vaikealta. Asioihin perehtyminen, hyvä suunnitelma ja oman vauvan temperamentia tukeva unikoulu metodi yhdessä johdonmukaisuuden kanssa vie tuloksiin.

Loppuun vielä asioita, joiden koen auttaneen hyvien unien saavuttamisessa:

  • Selkeä päivärytmi
  • Sopivasti päiväunia (liikaa unta päivällä voi johtaa katkonaisiin yöuniin, kun taas liian vähän unta johtaa helpommin yliväsymykseen, jolloin vauvan on vaikea nukahtaa)
  • Iltarutiinit, jotka toistuvat aina samalla tavalla
  • Pimeä huone (valoisampana vuodenaikana pimennysverhot)
  • Kohina kaikilla unilla
  • Unipussi (pienemmällä vauvalla kapalo)

Tapoja on erilaisia ja jos et kannata unikouluja se on minulle täysin fine. Kaikille unikoulut eivät toimi ja joillekin perheille sopii elää vauvantahtisesti ja antaa vauvan nukkua kun nukkuu. Minä en halua luoda paineita tai huonommuuden tunnetta kenellekkään siitä, miten asioiden pitäisi mennä. Tämä on ainoastaan meidän tapa ja toiminut meille hyvin. Jos joku saa tästä jotain vinkkiä tai tsemppiä niin silloin olen onnistunut tavoitteessani! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


VATSAN HYVINVOINTI (JOULUN AIKAAN)

13.12.2020
1

Kaupallinen yhteistyö: Sabora pharma.

Vatsan ja suoliston vointi vaikuttaa todella vahvasti kokonaisvaltaiseen fiilikseen. Jos vatsassa on ikävä tunne tai esimerkiksi turvotusta, on kehon koko fiilis huono. Ruokavaliolla on tietysti suuri merkitys vatsan vointiin, mutta myös stressi tai ahdistuneisuus voivat vaikuttaa suoliston toimintaan ja stressivatsa onkin monelle tuttu termi. Se, mitä ei usein ajatella, on että homma toimii myös toiseen suuntaan. Huonosti voiva suolisto voi vaikuttaa mielialaan, sillä suolen mikrobit voivat vaikuttaa tiettyjen aivojen välittäjäaineiden esiasteisiin, muun muassa tryptofaanin saantiin, joka taas on serotoniinin esiaste. Serotoniini taas aiheuttaa mielihyvää ja saa olon tuntumaan hyvältä.

Vatsan toimintaa voi edesauttaa elämäntavoilla. Riittävä kuidun saanti, veden juonti, stressin hallinta, liikunta sekä säännölliset elämäntavat pitävät huolta vatsan toiminnasta kaikista tehokkaimmin. Aina nämäkään eivät kuitenkaan auta ja mikäli vatsa turpoaa helposti tai suoli toimii liian laiskasti/nopeasti, kannattaa sulkea pois ruoka-aine allergiat ja yliherkkyydet. Yleisimpiä ovat ärtyneen suolen oireyhtymä, keliakia tai viljayliherkkyys, sekä maitotuotteista aiheutuvat ongelmat.

Jos omaa vatsan, joka reagoi helposti kaikkiin muutoksiin, on tosi ärsyttävää kun esim. juhla-aikaan tietää jo etukäteen, että syömisten ja juomisten jälkeen saa kärsiä turvonneesta vatsasta, ummetuksesta tai vaikka ripulista sekä kipeästä vatsasta. Vaikka oireet eivät olisi rajuja tai ei olisi mitään diagnosoituja herkkyyksiä, voi esimerkiksi joulun aikana raskaammin syödyt sapuskat pistää olon tukalaksi. En kiellä, etteikö yleensä juuri jouluna tulisi syötyä sen verran raskaasti, että sen tuntee. Silloin on toki ihan parasta köllötellä sohvalla hyvin syöneenä leffoja katsellen, mutta jos tästä olosta saa ne ikävät sivuvaikutukset karsittua niin vielä parempi!

Itse rakastan jouluruokia ja aion todellakin nauttia niistä juuri sen verran kuin mieli tekee. Sain testiini Silicolgel-valmisteen, joka toimii paitsi ärtyvän suolen oireyhtymän ja toiminnallisten vatsavaivojen hoitoon, niin myös ihan tavanomaisiin oireisiin, joita poikkeava syöminen voi aiheuttaa:

  • närästys
  • happamat röyhtäisyt
  • ilmavaivat
  • epämukavuuden tunne vatsassa

Näiden lisänä tuote auttaa myös ei niin normaaleihin vaivoihin kuten:

  • oksentelu
  • pahoinvointi
  • vatsakipu
  • ripuli

Kyseessä on siis silicol®gel, joka on kolloidista piihappoa. Siinä on hienojakoinen piidioksidi, joka muodostaa veden kanssa geelin. Silicolgeliä saa 500 ml:n pullossa ja sitä nautitaan ruokalusikallinen (15 ml) kolme kertaa päivässä, jolloin tuote normalisoi vatsan ja suolen toimintaa ilman havaittuja sivuvaikutuksia ja helpottaa oloa!

Itse en kärsi ruoka-aineherkkyyksistä, mutta huomaan kyllä muutoksen vatsan toiminnassa, jos syön huonommin ja esimerkiksi vähemmän kuituja. Mulla vatsan toiminta heikkenee heti jos poikkean normaalista. Oon huomannut, että pienetkin muutokset rutiineihin, (kuten matkustelu) vaikuttaa vatsan toimintaan ja tällaisina päivinä tai ajankohtina oon käyttänyt tuotetta ja se on toiminut hyvin. Aion ehdottomasti myös ottaa tämän joulupyhien aikana käyttööni ihan koko perheelle!

Kun vatsa voi hyvin, sinä voit hyvin:

Peruspilarit kuntoon – Säännöllinen ruokarytmi on kaiken a ja o myös tässä asiassa. Paljon marjoja, vihanneksia ja terveellistä ruokaa sekä riittävästi vettä!  Itse myös syön ruokani ilman nestettä, tällöin ruoka tulee pureskeltua huolella versus kun huuhtelee ruuan suurella nestemäärällä alas. Vettä tulee kuitenkin juotua muulloin hyvinkin runsaita määriä.

Riittävä kuidunsaanti –  Yleisten suosituksien mukaan kuituja tulisi saada 25-35 g vuorokaudessa. Täytyy kuitenkin muistaa, että yleiset suositukset ovat usein minimisuosituksia ja itse koen, että runsaammalla määrällä saa enemmän positiivisia vaikutuksia. Liika kuidunsaantikaan ei kuitenkaan ole hyvästä. Ravintokuituja on olemassa kahta laatua, liukenemattomia sekä liukenevia. Molempia olisi hyvä saada, sillä molemmilla on omat hyvät puolensa. Liukenematon kuitu sitoo itseensä runsaasti vettä, mikä lisää ulostemassaa ja ehkäisee ummetusta. Vesiliukoinen kuitu hidastaa verensokerin nousua ja alentaa veren kolesterolia kuljettamalla sitä pois elimistöstä. Lisäksi kuidut toimivat hyvien pöpöjen kasvualustana!

Poikkeustilanteissa tai esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymän aiheuttamista ongelmista johtuen: Silicolgel,Gelsectan joka auttaa krooniseen ja toistuvaan ripuliin ja vatsakipuun.i say: Turvotus & IBS-oireet, joka hoitaa ja ennaltaehkäisee turvotusta sekä ilmavaivoja.

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


ENSIMMÄINEN LOMA VAUVAN KANSSA

03.12.2020
0

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lomarenkaan ja Indieplacen kanssa.

Uuden tulokkaan ja yleisen tilanteen vuoksi emme ole poistuneet kovinkaan kauas kotoa tämän vuoden aikana. Vauva syntyi kesäkuun lopulla ja sen jälkeen viikot ja viikonloput ovat olleet aika samanlaisia päivästä toiseen. Viime aikoina onkin ollut fiilis, että olisi kiva ottaa pieni irtiotto arjesta. Olivia ei viihdy autossa kovinkaan kauaa, joten mihinkään kovin kauas ei voida vielä tässä vaiheessa lähteä. Lähdinkin etsimään kivaa lomapaikkaa Lomarenkaan sivuilta ja laitoin hakuehtoihin Vaasan lähialueet, joihin ei olisi muutamaa tuntia pidempi ajoaika!

Löydettiin kiva paikka Laviasta (Pori) ja varattiin mökki viikonlopuksi Marraskuun viimeiselle viikonlopulle. Vaasasta Poriin ajaa 2,5 tunnissa ja tämä olikin pisin ajomatka vauvan kanssa tähän mennessä. Matka meni kuitenkin yllättävän hyvin ja kun saavuimme paikanpäälle, meitä odotti täysin kuvausta vastaava mökki jonka varustelu oli jopa odotettua parempaa. Olimme matkassa kaveripariskunnan kanssa, joilla on myös alle vuoden ikäinen vauva, joten meille oli varattu kaksi pinnasänkyä sekä syöttötuoli vanhemmalle vauvalle.

Sitä ei osaa etukäteen edes miettiä, että vauvan kanssa matkustaminen vaatii hieman enemmän suunnittelua ja esimerkiksi hotellissa asuminen ei olisi tässä vaiheessa kovin helppoa, sillä meidän vauva menee klo 19.00 nukkumaan ja silloin olisi hotellihuoneessa hankalaa olla, kun huone pitäisi olla pimeä ja hiljainen. 😃 Tällainen mökkireissu tuntui hyvältä idealta, sillä paikassa olisi samat mahdollisuudet kuin kotona, mutta silti saisi pienen loman tutuista kuvioista.

Ensimmäisenä iltana otettiin vain iisisti, lämmitettiin mökin oma sauna ja syötiin tortilloja. Paikka oli sen verran metsän keskellä, että yöllä oli niin rauhallista että nukuin todella sikeästi. Makuuhuone oli aivan säkkipimeä ja tietynlainen rauhallisuus auttoi nukkumaan hyvin. Aamulla oli ihanaa herätä järvimaisemaan, joka näkyi suoraan mökin olohuoneesta suurista ikkunoista.  Tehtiin aamupalaa ja otettiin iisisti. Naureskeltiin, että nykyään päivät alkaa hippasen aikaisemmin kuin ennen ja jos ennen saunomiset ajoittuivat iltaan niin me oltiin jo klo 14.00 mennessä saunomassa mökin rantasaunassa! 😅

Ennen saunomista tehtiin mökin pihalla yhteistreeni ja sen jälkeen puulämmitteinen rantasauna tuntui ihan täydelliseltä. Käytiin myös järvessä uimassa, tai no ei sitä ehkä uimiseksi voi kutsua, mutta pulahtamassa. En voi uskoa, että minä, jolle tekee tiukkaa mennä mereen kesälläkin, kävin tähän aikaan vuodesta uimassa. 😅 Pakko myöntää, että ei tuota kylmässä vedessä uimista turhaan hehkuteta, sillä olo oli aika huikea tuon treeni-sauna-uinti – setin jälkeen. Tehtiin vielä iso vuoka täyteen uunifetapastaa ja oli meillä muutenkin eväät kohdillaan koko reissun ajan!

Mä oon sellainen, että kun matkustan johonkin haluan että yöpaikka on riittävän tasokas ja moderni. Tässä meidän mestassa yhdistyi kuitenkin kivasti luonnon rauha, sillä kolmeen päivään ei näkynyt yhtäkään ihmistä missään, mutta silti majoitus oli tasokas ja mökissä oli sähköt, vesi, astianpesukoneet ja kaikki. Just sellainen irtiotti mitä itse kaipasin. Kun avasin kotioven, huomasin että meillä on käynyt siivooja! Mies oli siis hommannut siivouksen poissaolomme ajalle ja voi että miten iloiseksi tulin. Tämä uusi viikko onkin lähtenyt käyntiin mielettömän hyvin, taas tuli huomattua, että pienikin irtiotto arkeen antaa niin paljon voimia ja jaksamista, että kyllä näillä energioilla mennään helposti jouluun saakka!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


KANNATTAAKO TREENATA JOS NUKKUU HUONOSTI?

30.11.2020
1

Miten jaksat treenata noin paljon vaikka nukut vähän? Onko väsyneenä kannattavaa treenata noin kovaa? Näihin kysymyksiin vastaan tekstissä ja pohdin muutenkin aihetta uni ja treeni. Ehkä tiedätkin jo, että itse suosittelen aina laittamaan unen etusijalle lähes kaikessa, mutta jos elämäntilanne on sellainen että nukkuu jatkuvasti heikommin, pitääkö silloin luopua kaikesta urheilusta ja kuormituksesta?

Mun mielestä on hyvä sisäistää, että treenaaminen ja liikkuminen ovat kuitenkin eri asioita. Ihminen on luotu liikkumaan ja se tarkoittaa arkisia asioita ja tekemisiä. Liikkumiseen lukisin mm. kävelyn, pyöräilyn, siivoamisen sekä muut kotityöt ja kaikenlaisen puuhastelun mitä nyt ikinä keksiikään.

Itse laittaisin liikkumisen samaan kategoriaan esimerkiksi hampaiden pesun, suihkussa käynnin tai hiusten harjaamisen kanssa. Ei haittaa jos joskus jää välistä tai ei jaksa, mutta pidemmällä välillä alkaa muodostua ongelmia ja ikäviä sivuvaikutuksia jos näitä ei tee. Aina ei kiinnosta pestä likasia hiuksia, mutta se kuitenkin tehdään, koska omasta hygieniasta ja hyvinvoinnista täytyy pitää huolta. Liikunta on ihan sama asia, mutta silti sen suhteen punnitaan useammin motivaatiota, jaksamista tai haluamista.

Kannattaako treenata jos nukkuu huonosti?

Tähän ei ole yhtä vastausta, koska tähän liittyy niin monta yksilöllistä seikkaa. Jos nukkuu pidempään huonosti, jättäisin kovat treenit väliin ja panostaisin kevyempiin liikuntamuotoihin. Intensiivisempiä treenejä tekisin harvemmin ja lyhyempiä aikoja ja suhteuttaisin treenimäärät siihen mihin keho on tottunut. Usein nimittäin pieni liike antaakin kaivattua energiaa ja karistaa väsymystä. Eri asia on treenata tunteja päivässä, joka taas vie kehoa enemmän kierroksille ja kasaa lisää väsymystä kehoon.

Miten itse toimin? 

Viimeisen puolen vuoden ajan unen määrä ja laatu on ollut heikompaa kuin ennen. Sen lisäksi, että herään öisin syöttämään vauvaa, olen kärsinyt ajoittain uniongelmista, eli en saa itse unta, vaikka vauva nukkuisi. Näitä öitä on keskimäärin 1-2 joka viikko.

Huomaan stressin (sekä fyysinen että henkinen) vaikuttavan suoraan tähän ja joskus voin ennustaa jo illalla, että ensi yönä valvotaan. Missään vaiheessa en ole kuitenkaan valvonut useita öitä putkeen itseni tai vauvan vuoksi. Olen  myös todennut, että mitä pidemmän ajan olen sängyssä, sitä enemmän unitunteja saan alle, joten menen useimpina iltoina sänkyyn klo 20-21 välillä ja nousen klo 7:00 aamulla. Jos panostaisin ”omaan aikaan” illalla ja notkuisin 23-24 hereillä, olisin luultavasti huomattavasti väsyneempi. Onnekseni saan hyvin unta jopa noin aikaisin, mun ongelma ja haaste on tuo aamuyöllä hereillä kukkuminen.

Treenaan 4-6 kertaa viikossa, mikä kuulostaa paljolta, mutta jos sen suhteuttaa siihen mitä ja miten teen normaalisti niin treenaan vain 40% siitä määrästä ja tehosta mihin olen tottunut. Tämä onkin todella tärkeä ymmärtää, että vertailemalla toisiin ei tässäkään asiassa ole mitään pointtia. Mulla on todella hyvä palautumiskapasiteetti ja kehoni on tottunut todella kovaan rasitukseen ja suuriin treenimääriin, jolloin sekä määrien että (etenkin) tehojen tippuminen toimii mulle hyvin tässä elämäntilanteessa.

Suosin paljon lyhyitä treenejä ja oikeastaan kaikenlaista liikkumista mikä vain on mahdollista milloinkin. Välillä ehdin salille, välillä jumppaan kotona vauvan kanssa, joskus käytän päiväunet hyödyksi ja sporttailen kun vauva nukkuu vaunuissa. Itse olen sitä mieltä, että aina löytyy mahdollisuus liikkua jos haluaa. Peruskuntoliikuntaa teen enemmän kuin koskaan aiemmin, sillä vaunulenkit menevät sopivasti siihen kategoriaan. Vaunuttelut lasken kuitenkin arkiliikunnaksi, en treenaamiseksi.

Kannattaako, hyödyttääkö vai onko pakko?

Pakko ei ole kuin kuolla, mutta monesti kyllä kannattaa ja jopa hyödyttää liikkua. Jos ei kiinnosta pätkääkään niin silloin treenaaminen ei ole sun juttu ja that’s fine, mutta liikkua kannattaa silti.

Kaikki ei ole aina kivaa, mutta tietyt asiat pitää tehdä jos haluaa pitää omasta hyvinvoinnista huolta. Mun mielestä on tosi tärkeää, että löytäisi jonkinlaisen liikuntamuodon josta tykkää. Kaikkien ei tarvitse käydä salilla tai tykätä ryhmäliikunnasta. Vaihtoehtoja on niin paljon että uskoisin kaikille löytyvän jotain kiinnostavaa. Itsensä pakottaminen johonkin lajiin tai liikuntamuotoon ei vaan tule toimimaan pidemmän päälle.

Itse saan sekä liikkumisesta että treenaamisesta niin hyvän olon, että se on riittävä motivaattori lähtemään liikkeelle silloin kun ei huvittaisi. Osaan kuunnella kroppaani hyvin ja tiedän milloin on kyseessä ohi menevä väsy ja milloin oikeasti kannattaa vain ottaa iisisti ja vetästä vaikka päikkärit treenin sijaan.

Nämä toimii mulla silloin kun väsyttää:

Treenaa aamulla, silloin väsymys ei tunnu vielä ja parhaimmillaan aamuteeni antaa energiaa koko päiväksi. 

Liiku ulkona, raitis ilma herättää kivasti ja ulkotreenin jälkeen on aina super hyvä fiilis.

Varttikin riittää, joskus lyhyt veto voi olla päivän pelastus, eikä vaadi paljon. Mun instagram-tililtä löytyy paljon vinkkejä ja valmiita treenejä tällaisiin hetkiin. Väsyneen päivän pelastus voi olla lyhyt liikkuvuus-setti joka saa veren kiertämään ja virkistää päätä ja kroppaa.

Muistuta itseäsi olosta joka tulee treenin jälkeen, jos treenin jälkeen olo on väsyneempi, treenasit luultavasti liian kovaa tai liian kauan. 

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


PAINONPUDOTUS RASKAUDEN JÄLKEEN

20.11.2020
0

Raskauskilot, väsymys, jatkuvat mieliteot ja ahdistus siitä, että keho ei palautunutkaan kuukaudessa vanhoihin mittoihin. Jotain pitäisi tehdä, mutta voimia ei tunnu löytyvän. Mitä tehdä vai tehdäkkö mitään?

Painonpudotus on aihe josta väitän tietäväni paljon, valmentajana mun vahvuudet kohdistuvat tähän osa-alueeseen. Näiden kymmenen vuoden aikana suurin osa asiakkaistani on ollut naisia, jotka haluavat pudottaa painoa ja oppia pysymään pudotetuissa lukemissa. Tämä on myös aihe joka kiinnostaa itseäni paljon, mutta koska aihe on melko arka, olen vähentänyt esim. laihdutukseen liittyvien tekstien kirjoittamista. Tänään kuitenkin ajattelin pitkästä aikaa tarttua aiheeseen ja kirjoitella hieman ajatuksia!

Laihduttamisella on tosiaan ehkä vähän ikävä maine nykyään, täytyy kuitenkin muistaa että laihdutus voi olla myös terveysteko, jos kehossa on liikaa rasvaa ja pudotettavaa. Usein naisilla juuri raskauskilot ovat ne josta ylipaino alkaa ja ”jää päälle”. Kun lapsia tulee lisää, painoa kerääntyy pikkuhiljaa lisää. Mainittakoon, että raskauden aikana painoa pitääkin tulla lisää (ellei ole valmiiksi ylipainoinen) mutta jos painoa kertyykin hurjasti enemmän kuin tarvitsee, on näistä kiloista vaikeampaa päästä eroon. Raskaana tulee helposti se fiilis, että kun tätä painoa kerran tulee niin antaa sitten tulla ja mietitään niitä sitten joskus myöhemmin.

Olen todistanut enemmän kuin kerran alla näkyviä lausahduksia ja ajattelin summata omia ajatuksia niiden alle. Huom! On täysin fine jos ei halua tehdä asialle mitään, mutta jos haluaa muutosta niin mun mielestä aina on vaihtoehtoja miten onnistua tavoitteessaan.

Joillakin naisilla imetys (hormonit) aiheuttaa sen ettei paino putoa vaikka miten päin vääntää ja kääntää. Silloin on vain oltava armollinen itselleen ja odotettava imetyksen loppumista. Edellä mainitun vuoksi kannattaa miettiä myös raskausaikana sitä mahdollisuutta, että painonhallinta saattaa olla jopa haastavampaa raskauden jälkeen, jolloin hyvät elämäntavat raskaana ovat entistä isommassa roolissa raskauden aikana.

”Pitäisi laihduttaa, mutta en ehdi vauvan takia salille niin ei tästä tuu mitään”

Laihduttamisessa ja painonhallinnassa ratkaisee energiatasapaino, salille meneminen ei ole mitenkään pakollista tuloksien saavuttamiseksi. Liikunta helpottaa hommaa (=lisää kulutusta) mutta tähän sopii ihan mikä tahansa liikunta. Jos ajatellaan pelkkää laihtumista, ei salitreeni ole edes mitenkään ihanteellisinta tähän tavoitteeseen nähden. Aerobinen liikunta lisää kulutusta ja helpottaa laihtumista ja sitä voi harrastaa ihan missä vaan ja milloin vaan.

Sääntönä voi ajatella, että kovasykkeistä liikuntaa riittää lyhyempi aika/määrä ja matalatehoista taas pidempi aika/suurempi määrä. Huom. vomaharjoittelu on aina hyödyllistä ja suosittelen sitä myös laihdutuksen aikana, mutta mikäli haluaa vain päästä raskauskiloista eroon ja ei ole mahdollista tehdä voimatreenejä, muitakin vaihtoehtoja on.

”En ehdi syömään riittävästi ja keho on mennyt säästöliekille, sen vuoksi paino ei putoa”

Edelleen laihtumisessa pätee energiatasapaino, eli jos syöt vähemmän kuin kulutat laihdut. Ihmismieli on sellainen, että monesti kuvitellaan syövänsä ”vähän”, mutta loppupeleissä tuleekin naposteltua sieltä täältä ja välillä on korkeakalorisia päiviä, jolloin energiatasapaino pysyy plus miinus nollassa. Säästöliekki-efekti on enemmänkin ilmiö, joka vähentää peruskulutusta ja vaikeuttaa painonhallintaa ja laihtumista, mutta jos kuvittelee syövänsä liian vähän laihtumista varten, se ei pidä paikkaansa.

Itse oon kokenut hyödylliseksi valmistaa kerralla suuria määriä ruokaa, jolloin ruokaa on aina jääkaapissa valmiina!

”En ehdi tehdä ruokaa ja tulee syötyä mitä sattuu ja miten sattuu, siksi paino vain jatkaa nousua”

Vaikka on kuinka kiire, ihmisen on syötävä ja sen ajan jonka syömiseen/ ruuan valmistukseen käyttää, voi käyttää fiksusti halutessaan. Porkkanapussi aukeaa ihan yhtä nopeasti kuin sipsipussi ja puuroannoksen tekee samassa ajassa kun kaivaa suklaalevyn kaapista, avaa sen ja syö.

”Makeanhimo on niin kova, että joka päivä on pakko saada suklaata”

Ymmärrän! Makeanhimo vaivasi myös allekirjoittanutta imetyksen alkutaipaleella ja edelleen makeaa tekee mieli enemmän kuin normaalisti. Syömällä riittävän paljon ja säännöllisesti kunnon ruokaa, nämä himot pysyvät aisoissa helpommin. Kevyemmät vaihtoehtoiset herkut auttavat myös silloin kun ei viitsi päivästä toiseen mättää sokeria napaan.

”Nukun niin huonosti, että en jaksa treenata eikä laihtumisesta tule mitään”

Eikä tarvitse jaksaa treenata. Jos on kovasti univajetta, kävelylenkit raittiissa ilmassa voivat jopa auttaa jaksamaan päiviä paremmin. Kävelylenkit (vaunulenkit) nostavat myös kivasti kulutusta ja niitäkin voi harrastaa lyhyempiä kertoja usemman kerran päivässä. 2 x 30-45 min on jo 60-90 min joka kuluttaa (ihmisestä riippuen) 400-700 kcal.

”Raskauskilot eivät ole vieläkään lähteneet, pitäisi aloittaa joku superkuuri/ruokavalio/dieetti”

Pliis, älä tee sitä! Tässä elämäntilanteessa paperin mukaan syöminen johtaa luultavasti vain siihen, että maksimissaan kahden viikon kuluttua kyllästyt, heität hanskat tiskiin ja palaat entiseen. Tee mielummin pieniä muutoksia nykyiseen ruokavalioon. Säännöllinen ruokarytmi, riittävän kokoiset ruoka-annokset ja turhien herkkujen siirtäminen vaikka yhdelle tai kahdelle päivälle. Lisää hyötyliikuntaa ja treenaa jos ehdit/jaksat.

Asiat eivät ole mustavalkoisia ja tiedän, että joillekkin ihmisille superdieetit (en viittaa nyt mihinkään tiettyyn, vaan yleisesti) ovat tuoneet ratkaisun ja muuttuneet pysyviksi elämäntavoiksi. Kaikkia niitä muutoskuvia katsellessa, kannattaa muistaa että on lukuisia ihmisiä, joilla homma jäi kesken, eikä heistä kirjoiteta missään. Oman kokemukseni mukaan, suurimmalle osalle ihmisistä toimii hieman maltillisemmat muutokset ja nimenomaan omaan elämään sopivat ruokailu- ja liikuntatottumukset.

raakafudgee!

Askarruttaako jokin tähän aiheeseen liittyvä? Heitä kyssäriä kommenttiboksiin niin autan parhaani mukaan! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


« Vanhemmat
Uudemmat »