MEIDÄN UNIKOULU KOKEMUS (VAUVA 6 KK)

28.12.2020
5

Oon tainnut mainita ehkä sata kertaa, että uniasiat ovat olleet aika paljon ajatuksissa viimeisen puolen vuoden ajan ja kaikki jotka mua seuraa instan puolella, tietääkin että näistä on tullut jauhettua paljon. Välillä ihan hävettää, kun tuntuu ettei ole muuta asiaa kun puhua vauvan unesta. 😄 Kaikki vauvavuoden kokeneet tietävät, että vauvan nukkuminen on ehkä se eniten kysymyksiä ja ajatuksia herättävä asia. Uni vaikuttaa niin moneen asiaan ja se on todellakin kaiken ja kaikkien hyvinvoinnin pohja.

Itse olen googlaillut paljon vauvan uneen liittyviä asioita ja saanut paljon vinkkejä sekä vertaistukea kirjoituksista. Siksi halusin kirjoittaa myös omat kokemukset ja ehkä näin ollen antaa tsemppiä muillekin, että monet asiat ovat ratkaistavissa!

Taustaa

Itselläni ei ole vertauspohjaa, mutta mielestäni meidän vauva nukkui alusta saakka suhteellisen hyvin. Yön ja päivän ero löytyi heti ja hän on muutenkin nukkunut yöt itkemättä ja nukahtanut aina välittömästi syöttöjen jälkeen. Toki ajoittain oli myös haastavampia päiviä ja öitä, mutta pääosin meni aika kivasti. Sain avukseni vastasyntyneen uniohjauksen, josta koen saaneeni paljon hyvää tietoa, joka on taas edesauttanut sitä että asiat ovat sujuneet hyvin. Meillä on ollut aina todella tarkka päivärytmi ja se on osoittautunut todella hyväksi jutuksi ja paransi entisestään vauvan nukkumista. Vauva nukahtikin helposti päiväunille, mutta meille oli tullut tavaksi nukuttaa vauva rinnalle ennen yöunia. Tässä ei ollut mitään ongelmaa moneen kuukauteen, kunnes nelikuisena ensimmäiset ongelmat alkoivat.

Iltanukutukset alkoivat vaikeutua pikkuhiljaa niin, että ensin rinnalla oloaika piteni jatkuvasti ennen nukahtamista. Seuraavaksi vauva alkoi havahtua useita kertoja illan aikana ja ainoa keino saada hänet uudelleen uneen, oli ottaa rinnalle. Illat alkoivat olla sellaisia että nukutin vauvan jopa viidesti, ennen kuin hän pääsi syvään uneen ja nukkui pidemmän pätkän. Tällöin yöt sujuivat vielä muutamalla syötöllä ja ongelma oli puhtaasti tuossa illan nukahtamisessa. Pidimme tuolloin syliin-sänkyyn unikoulun, joka toimikin yhdessä illassa. Olen kirjoittanut tästä ihan oman postauksen, jonka voi lukea täältä.

Kuukausi takaperin vauvalla tuli ilmeisesti uusi kehitysvaihe, joka aiheutti levottomuutta öihin. Pyrin silti pitämään kiinni ”säännöstä” että en syötä häntä joka heräämisellä. Marraskuun lopulla olimme kuitenkin lomareissulla ja yövyimme samassa mökissä ystävien kanssa. Tuolloin en viitsinyt ”huudattaa” vauvaa öisin, vaan otin hänet rinnalle aina kun hän heräsi.

Kun palasimme kotiin, heräämiset alkoivat tiheentyä pikkuhiljaa ja jossain vaiheessa aloinkin epäilemään, että olisiko hänellä jokin hätänä, kun heräilee niin usein. Koska epäilin että hän on kipeä, otin siis hänet aina rinnalle herätessään ja lopulta homma eteni siihen pisteeseen, että hän heräsi 20-60 minuutin välein läpi yön ja rauhoittui vain rinnalle.

Nälkää hän ei todellakaan itkenyt, sillä jaksoi syödä ehkä minuutin, nukahti ja havahtui taas hetken kuluttua. Lopulta aloin olla sen verran huolissaan, että veimme vauvan lääkäriin, sillä halusin olla varma ettei hänellä ole esimerkiksi korvatulehdusta, joka aiheuttaisi heräilyt. Lääkäristä tuli puhtaat paperit ja seuraavana yönä tajusinkin, että teen täysin samaa kuin aiemmin tein yöunille nukuttamisessa, mutta nyt ongelma oli vain siirtynyt öihin. Hän ei ollut kipeä, vaan hänelle oli kehkeytynyt jälleen assosiaatio, joka aiheutti jatkuvan havahtumisen ja tissille nukahtamisen kierteen.

Oli aika pitää uusi unikoulu. Koska ongelma oli yöaikaan, päädyimme tassuttelu unikouluun, jossa vauvaa ei nostella sängystä (joka aiheuttaisi yöllä sen, että hän heräisi herkemmin täysin valveille). Siirsimme vauvan omaan huoneeseen ja sovimme miehen kanssa säännöt. Kertasimme eri tilanteet läpi useaan kertaan, jotta olimme varmoja että toimimme täysin samoin ja kumpikin tietää, milloin on oma vuoro ottaa tilanne haltuun. Lupasimme ettemme menetä hermoja ja että pysymme sovitussa!

Suosittelen muuten kaikille unikouluja harkitseville hyviä kuulosuojia, sillä niiden avulla pysyy paremmin rauhallisena ja vauvakin aistii sen. Mulla oli korvatulpat ja niiden päällä peltorit. 😆 Painotan vielä, että vaikka puhun ”huudattamisesta” ja kuulosuojista, vauvaa ei missään vaiheessa jätetä yksin huutamaan, vaan hänen kanssaan ollaan jatkuvasti, mutta rauhoitellaan vain muilla keinoin kuin syöttämällä. Usein tuo rinta-assosiaatio ei tosiaan viesti nälästä, vaan siitä että vauva on vain tottunut nukahtamaan tissille, eikä osaa muuta keinoa, joten se täytyy hänelle opettaa.

Unikoulun ensimmäisenä iltana laitoimme vauvan nukkumaan tuttuun tapaan klo 19.00. Olimme sopineet, että syötän hänet kahdesti yön aikana, klo 23.00 ja 03.00. (tai näiden aikojen jälkeen) Jos hän herää ennen noita aikoja, otamme tassuttelun käyttöön ja pyrimme saamaan vauvan uneen ilman syöttöä. Hän heräsi ensimmäisen kerran klo 21.30 ja mies otti ensimmäisen vuoron. Hän oli huoneessa 45 minuuttia, jonka jälkeen teimme vaihdon. Huomasimme, että vauva jopa ärsyyntyi liiallisesta silittelystä, joten lopulta istuin hänen vierellään ja satunnaisesti silittelin. Hän nukahti 22.35.

Tämän jälkeen hän heräsi 23.30 jolloin syötin hänet. Toinen herääminen tapahtui 05.00 aikaan, jolloin syötin hänet. Siitä hän nukkui aamuun saakka. Tästä on nyt tasan viikko ja hän ei ole vielä kertaakaan heräillyt niin että syömisestä olisi alle 4 h. Herää yleensä 23.30 ja 05.00, tästä nukkuu aamuun saakka, kunnes herätän hänet.

Meidän tapauksessa unikoulu meni siis todella helposti, kuten myös ensimmäiselläkin kerralla. On todella ihmeellistä miten radikaali vaikutus tällaisella voi olla näin lyhyessä ajassa! Kaiken lisäksi vauva on luonnollisesti ollut todella hyvällä tuulella myös päivisin sekä syönyt paremmalla ruokahalulla päivällä. Tämä on tosin loogista, sillä heräily katkaisee luonnollisesti myös vauvan unet ja aiheuttaa väsymystä. Jatkuva yöllä syöminen vie nälkää pois päivältä.

Haluan vielä sanoa loppuun, että molemmilla unikoulu kerroilla olen ollut tilanteessa, jolloin mietin että tästä ei tule mitään, tämä on toivotonta! Siltikin asiat ovat ratkenneet ja vielä näin hyvin. Tärkeintä on olla johdonmukainen, eikä vaihdella sääntöjä tai metodeja heti jos jokin tuntuu vaikealta. Asioihin perehtyminen, hyvä suunnitelma ja oman vauvan temperamentia tukeva unikoulu metodi yhdessä johdonmukaisuuden kanssa vie tuloksiin.

Loppuun vielä asioita, joiden koen auttaneen hyvien unien saavuttamisessa:

  • Selkeä päivärytmi
  • Sopivasti päiväunia (liikaa unta päivällä voi johtaa katkonaisiin yöuniin, kun taas liian vähän unta johtaa helpommin yliväsymykseen, jolloin vauvan on vaikea nukahtaa)
  • Iltarutiinit, jotka toistuvat aina samalla tavalla
  • Pimeä huone (valoisampana vuodenaikana pimennysverhot)
  • Kohina kaikilla unilla
  • Unipussi (pienemmällä vauvalla kapalo)

Tapoja on erilaisia ja jos et kannata unikouluja se on minulle täysin fine. Kaikille unikoulut eivät toimi ja joillekin perheille sopii elää vauvantahtisesti ja antaa vauvan nukkua kun nukkuu. Minä en halua luoda paineita tai huonommuuden tunnetta kenellekkään siitä, miten asioiden pitäisi mennä. Tämä on ainoastaan meidän tapa ja toiminut meille hyvin. Jos joku saa tästä jotain vinkkiä tai tsemppiä niin silloin olen onnistunut tavoitteessani! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


NÄIN VAUVA OPPI NUKAHTAMAAN ITSENÄISESTI SÄNKYYN

13.11.2020
16

Niinhän sitä sanotaan, että asioita oppii arvostamaan kun ne menettää. Unta ei olla onneksi kokonaan menetetty, mutta tämä koko hyvinvoinnin perustarve ei ole ollut enää samalla tavalla itsestäänselvyys sen jälkeen kun vauva tuli taloon. Osasyy on omat uniongelmat, mutta myös vauvan uniasiat ovat mietityttäneet ja niihin on kuulkaa paneuduttu ties miten paljon.

Tyypilliseen tapaani, kun innostun jostain, tutkin, pohdin ja opiskelen asiaa todella paljon. Aiemmin nämä innostukset liityivät enemmän omaan hyvinvointiin, mutta nyt nämä kiinnostuksen aiheet ovat liittyneet enemmänkin jälkikasvuuni ja sitä ollaan sitten perehdytty vauvojen nukkumiseen ja uneen oikeen urakalla.

Olivia on nukkunut alusta saakka suhteellisen hyvin. Tokikaan minulla ei ole vertailupohjaa, mutta koska en ole itse kokenut tätä aikaa kovin haasteellisena, oletan että meillä on siinä mielessä suhteellisen ”helppo vauva”. Ihan lasten leikkiä ei tämä unimatka ole ollut ja olen myös itse ottanut asioista selvää ja tehnyt työtä sen eteen, että vauva oppisi nukkumaan jatkuvasti paremmin.

Nukkuminen on nimittäin myös taito, jonka vauva voi oppia! Itse olen nimenomaan yllättynyt, miten helpoilla ja yksinkertaisilla asioilla on voinut vaikuttaa parempiin uniin. Toki on ollut myös vaiheita ja asioita, joiden kanssa on joutunut tehdä enemmän hommia. Kuten olen aiemminkin kertonut, meille tehtiin vastasyntyneen uniohjaus ammattilaisen toimesta ja sen jälkeenkin olen konsultoinut Uneksija-Teijaa, mikäli jonkun asian suhteen on tullut tenkkapoo! Olen myös lueskellut ja opiskellut aiheesta itsenäisesti. Tällä hetkellä voin sanoa, että mielestäni olen aika hyvin kartalla miten vauvani unihommat toimii! 😅

Vauvat ovat myös yksilöitä ja he voivat olla erilaisia temperamentiltään. Temperamentti taas vaikuttaa siihen mitkä metodit toimivat kenellekkin. Yleisestihän unikouluja ei suositella alle kuuden kuukauden ikäisille, mutta metodi jota me käytimme on itse asiassa otollisin juuri viisikuiselle vauvalle. Tässä metodissa vauvaa ei myöskään jätetä yksin, vaan vanhempi on läsnä kunnes vauva nukahtaa. Syliin-sänkyyn –unikoulu sopii omassa huoneessaan, tai vanhempien huoneessa, omassa sängyssään nukkuvalle 5-10 kk ikäiselle lapselle. Tässä unikoulussa vauva opetetaan nukahtamaan omaan sänkyynsä itsenäisesti, mutta vältetään lapsen huudattamista yksinään omassa huoneessaan. Tälläkään menetelmällä  itkua ei ehkä voi kokonaan välttää, mutta vanhempi pitää huolen siitä, että itku ei muutu hysteeriseksi. Lapselle vain opetetaan uusi tapa nukahtaa.

Meidän taustoista siis sen verran, että päiväunille meno on ollut aika helppoa viime aikoina, päikkärit kestää myös aina tietyn ajan, eli meillä on joka päivä ihan samat uniajat ja unien kestot. Iltaunille meno taas meni haasteelliseksi kun vauvalle tuli 4kk tauluun. Olivialla oli rinta-assosiaatio, eli yöunille mennessä hän ei suostunut nukahtamaan kuin rinnalle. Aiemmin tässä ei ollut mitään vikaa, mutta viime aikoina homma meni sellaiseksi, että hän havahtui illan aikana todella monta kertaa ja sain juosta koko illan makuuhuoneessa antamassa tissiä, kun muu ei auttanut. Päätimme, että nyt lähetään tekemään muutosta ja päädyimme kokeilemaan aiemmin mainittua syliin-sänkyyn metodia.

Unikoulun kulku

Rauhoita päivä iltaa kohti ja tehkää iltatoimet tuttuun tapaan. Maitoruoki lapsi ennen iltatoimia valoisassa paikassa. Maitoruokinta voi olla ennen tai jälkeen iltapalan. Iltatoimet tulevat aina maitoruokinnan jälkeen.

Viimeiset rauhoittelurutiinit on syytä tehdä hämärässä huoneessa, jossa lapsen on tarkoitus nukkua. Sopivia rauhoittelutoimia ovat laulaminen, samaan tahtiin hengittely lapsen ollessa tukevassa otteessa vanhemman rintaa vasten tai sadun lukeminen. Rauhoittelun aikana vältetään aktivoimasta lasta turhaan. Älä anna lapsen nukahtaa rauhoitteluun, vaan laske lapsi vuoteeseen heti, kun hän on tyyni.

Kun lapsi on vuoteessa hereillä mutta rauhallisena, toivota hänelle hyvää yötä tutulla unilauseella. Käytä aina samaa unilausetta, jotta lapsi oppii yhdistämään sen nukkumiseen.

Siirry kauemmaksi vuoteesta ja jää odottamaan lapsen reaktiota. Jos lapsi alkaa itkeä, mene heti lapsen luokse ja nosta hänet syliisi. Pidä sylissä niin pitkään, että itku loppuu ja laske lapsi heti takaisin vuoteeseen. ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ LASTA EI HEIJATA, SILITELLÄ TAI MUUTEN RAUHOITELLA YLIMÄÄRÄISELLÄ TAVALLA SYLISSÄ OLLESSAAN. HÄNET VAIN NOSTETAAN OLKAA VASTEN JA ODOTETAAN, ETTÄ ITKU LOPPUU JA LASKETAAN TAKAISIN. KATSEKONTAKTIA TULEE VÄLTTÄÄ, SEKÄ REAGOIMISTA LAPSEN PUHEESEEN. TOISTA UNILAUSETTA TAI SUHISUTTELE TYYNNYTTÄVÄSTI.

Kun lapsi on laskettu rauhoittuneena vuoteeseen, jää seisomaan vuoteen viereen ja odota lapsen reaktiota. Mikäli lapsi alkaa itkeä, toista syliin nosto täysin identtisellä tavalla.

Toista nostoja ja pidennä aina hiukan aikaa, ennen kuin nostat lapsen. Nostoja voi olla jopa kymmeniä ensimmäisten öiden aikana, joten tämä vaatii sitkeyttä ja uskoa, jotta onnistuisi. Pidä korvatulppia, tai kuuntele rauhoittavaa musiikkia kuulokkeista, jotta pysyt rauhallisena.

Muista, että lapsi vain vastustelee uutta tapaa ja oikeasti hänellä ei ole mitään hätää, koska vanhempi on koko ajan läsnä. Vanhemman mielentyyneys on tärkeää, jotta toistot ovat hypnoottisen identtisiä ja rauhoittavia.Kun lapsi alkaa tottua menetelmään, anna hänelle tilaa nukahtaa itsenäisesti, kun hän lopulta jää vuoteeseensa, eikä enää itke ihmeissään.

Lähde: uniliitto

Maanantaina lähdimme siis toteuttamaan tätä systeemiä aivan prikulleen ohjeiden mukaan. Loimme iltaan rutiinit, joita ollaankin toistettu nyt joka ilta koko viikon ajan. Kuuden aikaan himmennän valaistusta, tv ja älylaitteet pois, laitan rauhallista musiikkia (unilauluja) soimaan ja pitelen vauvaa sylissä. Kylvyssä Olivia käy joka toinen ilta, eli silloin kylpy ensin ja sitten rauhoittuminen. Syötän hänet olohuoneessa imetystyynyllä istuma-asennossa. Rintaruokinnan jälkeen yökkäreiden vaihto, ellei kylvetty aiemmin. Luen hänelle pienen iltasadun ja laitan kapaloon. Nykyään jätän kädet vapaaksi, sillä hän alkaa olla siinä iässä että vastustelee käsien liimaamista kylkiin. Sen jälkeen kohina päälle, toivotan hyvät yöt, eli sanomme saman unilauseen joka ilta ja alussa myös joka kerta hänet sänkyyn laskiessa.

Ensimmäisenä iltana huuto alkoi välittömästi ja yltyi entisestään kun otin syliin. Pidin korvatulppia korvissa, jotta pystyin olla mahdollisimman rauhassa. Vauva oli siis turvallisesti sylissä, mutta vastusti vain uutta tapaa, vaikka oli juuri syönyt. Nälästä siis ei ollut kyse, vaan siitä että oli tottunut nukahtamaan niin, että makaamme molemmat sängyssä kyljellään ja hänellä on tissi suussa nukahtamiseen saakka. 😄

Vauva ei juurikaan rauhoittunut sylissä ja aloin jo vahvasti epäilemään, että tuleekohan tästä mitään. Seisoin 30 minuuttia paikallaan ja muutaman kerran sain laskettua hänet sänkyyn hetkeksi. Teimme miehen kanssa vaihdon ja sen jälkeen vauva alkoi rauhoittua useampaan kertaan niin, että mies sai hänet jo hieman pidemmäksikin aikaa sänkyyn. Puolen tunnin jälkeen teimme taas vaihdon, mutta huuto ja rimpuilu yltyi siihen malliin, että todettiin että mun on parempi pysyä poissa! 😅

Puolentoista tunnin shown jälkeen vauva vihdoin nukahti sänkyynsä, mutta heräsi tunnin kuluttua uudelleen ja sama homma jatkui vielä 20 minuutin ajan. Yö meni ihan kivasti, söi pari kertaa, mutta heräsi aamulla tavallista aiemmin. Heti seuraavana päivänä huomasin suuren eron päiväunissa, sillä hän nukahti samalla sekunnilla vaunuun, kun hänet sinne laskin. Ei tarvinnut tehdä mitään avustusta ja nukkui muutenkin tosi hyvin koko päivän.

Seuraavana iltana päätimme, että mies hoitaa koko ruljanssin siitä eteenpäin kun vauva on laskettu sänkyyn. Itkua kesti vain 20 minuuttia ja vauva oli unessa. Kolmantena ja neljäntenä iltana ei enää itkenyt juurikaan ja oli 10-15 minuutin jälkeen unessa. Tänään minä hoidin koko unille viennin, koska mies ei ole kotona ja sain käytännössä laskea hänet sänkyyn ja kävellä pois. Hieman kitisi ja ähisi itsekseen, mutta that’s it.

En olisi ikimaailmassa voinut kuvitella näin suurta muutosta ihan vain muutamassa päivässä. Kaiken lisäksi yöt ovat parantuneet, sillä nyt hän osaa jatkaa itsekseen unia hereille havahtuessaan. Olivia ei ole muutenkaan heräillyt paljon öisin, mutta nämä hulinat pahensivat kyllä hieman myös yöheräilyjä.

Olen ottanut myös ”säännön” että yöllä syötän hänet vain, jos edellisestä ruokinnasta on neljä tuntia tai enemmän. Käytännössä tuo aika on alittunut vain kerran ja silloin hän ähisi ja höpötti itsekseen sängyssä 2o minuuttia ja nukahti. Ennen tätä unikoulua ja ”sääntöä” oon siis nostanut hänet aina heti sängystä syömään, kun on kuulunut itkua tai kitinää.

Tällä uudella tyylillä syöttökertoja tulee pari kertaa yöhön, joka on ollut meillä muutenkin aika vakio. Ennen hulinoita hän veteli sikeitä myös yön läpi, kokonaan syömättä.

Huh, sellainen pitkä tarina tuli tästä aiheesta. Muistathan että minä en ole asiantuntija ja vauvan ikä vaikuttaa aina näihin juttuihin. Jos on epävarma mitä tulisi tehdä, kannattaa kysyä jeesiä neuvolasta tai uniohjaajalta. Uni on kuitenkin niin hirveen tärkeä juttu, että jos tästä joku saa vähänkin apua tai ideaa parantaa oman vauvan unta, niin hieno homma!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


VAUVAN UNI – MITEN MEILLÄ NUKUTAAN?

03.10.2020
0

Kaupallisessa yhteistyössä LullaMe:n kanssa

Blogiurani aikana olen kirjoittanut unesta ja sen tärkeydestä moni postauksia ja uniasiat ovatkin olleet aina lähellä sydäntä. Itse ajattelen, että uni on kaiken hyvinvoinnin pohja ja sen vuoksi se on noussut tärkeäksi aiheeksi myös nyt vauvan vuotena!

Yksi yleisimpiä kysymyksiä onkin, että miten meillä nukutaan. Vertauspohjaahan mulla ei ole, mutta tämän kokemuksen perusteella, meillä on nukuttu alusta saakka hyvin. Olivia ei ole itkenyt kertaakaan yöaikaan koko lyhyen elämänsä aikana. Hän toki heräilee öisin, mutta jatkaa tyytyväisenä uniaan heti syönnin jälkeen.

Haasteita meillä taas on ollut nukuttamisessa sekä päiväunien pidentämisessä. Itsehän en aluksi edes tiennyt, että päiväunia voi ja kannattaa pidentää, jolloin vauva oppii itse siirtymään unisyklistä toiseen. Sain vastasyntyneen uniohjauksen Uneksija.fi:n Teijalta, josta olikin suuri apu meille! Vaikka suurempia ongelmia ei ollut, opin kuitenkin paljon hyviä juttuja, miten parantaa vauvan unta ja nukkumista entisestään. Olen aloittanut opettaa vauvaa itsenäiseen nukahtamiseen, jolloin myöhemmin unikouluja ei toivottavasti edes tarvita.

Mielestäni olisi ihan mahtavaa jos jokainen ainakin ensimmäisen lapsen saava saisi uniohjausta, sillä sen avulla voitaisiin ainakin joissakin tapauksissa välttää vanhempien totaalinen väsyminen. En väitä, että kaikki asiat olisivat korjattavissa, mutta itse olin ainakin aika tietämätön tietyistä fysiologisista asioista, jotka on hyvä tietää, jotta vauva nukkuu riittävästi ja oppii nukkumaan ilman katkonaisia unia.

Kaikki vauvat ovat erilaisia ja sen vuoksi kerron taas asioista, joista on ollut meille suurin apu tähän mennessä! Uniohjauksen lisänä kapalointi on ollut meillä ihan numero yksi juttu, että vauva ylipäätään rauhoittuu ja nukahtaa. Kapalointi alkoi heti synnärillä ja on jatkunut tähän päivään saakka. Alkuun kapaloitiin ihan vaan huopaan ja kudottuun kapalointisukkaan (kuva alla), mutta kun Olivia kasvoi, on tarrakapalo ollut todella jees. Alkuun hän vastusteli uutta systeemiä, mutta pienen siedätyksen jälkeen homma alkoi luistaa. Meillä on Swaddle me – kapalo. Swaddle up – puku taas ei menestynyt lainkaan, sillä Olivia ei nuku kädet ylhäällä ja tuo jäikin turhakkeeksi meidän taloudessa. Tilasin swaddlen kapalon saksan Amazonista ja se maksoi 24€ posteineen ja saapui viikossa.

Kohina on ollut myös apuna etenkin päiväunien jatkumiseen! Alkuun käytin erilaisia white noise sovelluksia, mutta aika pian kyllästyin siihen että ne katkesivat itsekseen yhtäkkiä, joten tilasin Hushh white noise – kaiuttimen, josta saa valita muutamasta kohinasta mieleisen. Kaiutin on helppo kiinnittää myös vaunuihin ja etenkin vaunulenkit ovat pidentyneet sen jälkeen kun otin kohinan käyttöön vaunuissa nukkuessa. Kaiutin ei tarvitse pattereita vaan se ladataan USB-kaapelin avulla. Hushh toimii koko yön yhdellä latauksella. Tilasin kaiuttimen Raskauskeijulta!

LullaMe Solina taas on tavallisen patjan korvaava uniratkaisu. LullaMe Solina tuo tuudittavan liikkeen tavalliseen pinnasänkyyn. Patjaa ohjataan sovelluksella ja siinä on viisi eri voimakkuustasoa sekä ajastin. Kapalo, kohina ja tuudittava patja yhdessä on aika tajunnan vievä yhdistelmä, jos niin voi sanoa. 😁

Tuudittamisen avulla on helppo opettaa vauvaa itsenäiseen nukahtamiseen, sillä tuudittamisen tasoa pystyy säätää ja näin ollen vähentää myös ajan kuluessa. LullaMe Solinan tarina alkoi Hanna Sissalan esikoisen vauvavuotena, kun väsyneen äidin toiveena oli löytää ratkaisu, jonka avulla hänen pieni esikoisensa olisi pystynyt nukkumaan paremmin. Patjassa yhdistyy liike ja myös ääni, joka toimii useimmille vauvoille hyvin rauhoittavana keinona.

Olivia viihtyy patjalla myös hereillä ollessaan, jolloin ripustan sängyn päälle mobilen, jota hän katselee patjan liikkuessa. Tämä combo on toiminut meillä paremmin kuin keinu, jonka ostin siinä toivossa, että vauva viihtyisi myös yksikseen aina välillä.😅 

Siinäpä nuo meitä auttaneet asiat. En varmaan vastannut vielä kysymykseen, että miten meillä sitten nukutaan?

Vauva nukkuu 20-8:30/9:00 välillä yöunet. Yöllä hän herää syömään kerran tai joskus kahdesti, joista toinen painottuu usein ihan aamuun 7-8 välille. Päiväunia hän nukkuu keskimäärin kolmesti, kahdet pitkät (1,5-2 h) ja yhdet lyhyemmät, noin 45 minuutin unet. Alkuun jouduin tehdä hieman töitä, että sain nuo päiväunet riittävän pitkiksi, mutta uneksija-Teijan vinkkien avulla ollaan onnistuttu kivasti, toki välillä on myös huonompia päiviä ja unia! Ihan alussa, kun Olivia oli vasta kuukauden parin ikäinen, hän nukkui toki itksekseenkin jo hyvinkin pitkiä päiväunia, mutta ne alkoivat pätkiä kun lähestyttiin 3 kuukauden ikää.

instagram: ainorouhiainen 

Facebook