Oon tainnut mainita ehkä sata kertaa, että uniasiat ovat olleet aika paljon ajatuksissa viimeisen puolen vuoden ajan ja kaikki jotka mua seuraa instan puolella, tietääkin että näistä on tullut jauhettua paljon. Välillä ihan hävettää, kun tuntuu ettei ole muuta asiaa kun puhua vauvan unesta. 😄 Kaikki vauvavuoden kokeneet tietävät, että vauvan nukkuminen on ehkä se eniten kysymyksiä ja ajatuksia herättävä asia. Uni vaikuttaa niin moneen asiaan ja se on todellakin kaiken ja kaikkien hyvinvoinnin pohja.
Itse olen googlaillut paljon vauvan uneen liittyviä asioita ja saanut paljon vinkkejä sekä vertaistukea kirjoituksista. Siksi halusin kirjoittaa myös omat kokemukset ja ehkä näin ollen antaa tsemppiä muillekin, että monet asiat ovat ratkaistavissa!
Taustaa
Itselläni ei ole vertauspohjaa, mutta mielestäni meidän vauva nukkui alusta saakka suhteellisen hyvin. Yön ja päivän ero löytyi heti ja hän on muutenkin nukkunut yöt itkemättä ja nukahtanut aina välittömästi syöttöjen jälkeen. Toki ajoittain oli myös haastavampia päiviä ja öitä, mutta pääosin meni aika kivasti. Sain avukseni vastasyntyneen uniohjauksen, josta koen saaneeni paljon hyvää tietoa, joka on taas edesauttanut sitä että asiat ovat sujuneet hyvin. Meillä on ollut aina todella tarkka päivärytmi ja se on osoittautunut todella hyväksi jutuksi ja paransi entisestään vauvan nukkumista. Vauva nukahtikin helposti päiväunille, mutta meille oli tullut tavaksi nukuttaa vauva rinnalle ennen yöunia. Tässä ei ollut mitään ongelmaa moneen kuukauteen, kunnes nelikuisena ensimmäiset ongelmat alkoivat.
Iltanukutukset alkoivat vaikeutua pikkuhiljaa niin, että ensin rinnalla oloaika piteni jatkuvasti ennen nukahtamista. Seuraavaksi vauva alkoi havahtua useita kertoja illan aikana ja ainoa keino saada hänet uudelleen uneen, oli ottaa rinnalle. Illat alkoivat olla sellaisia että nukutin vauvan jopa viidesti, ennen kuin hän pääsi syvään uneen ja nukkui pidemmän pätkän. Tällöin yöt sujuivat vielä muutamalla syötöllä ja ongelma oli puhtaasti tuossa illan nukahtamisessa. Pidimme tuolloin syliin-sänkyyn unikoulun, joka toimikin yhdessä illassa. Olen kirjoittanut tästä ihan oman postauksen, jonka voi lukea täältä.
Kuukausi takaperin vauvalla tuli ilmeisesti uusi kehitysvaihe, joka aiheutti levottomuutta öihin. Pyrin silti pitämään kiinni ”säännöstä” että en syötä häntä joka heräämisellä. Marraskuun lopulla olimme kuitenkin lomareissulla ja yövyimme samassa mökissä ystävien kanssa. Tuolloin en viitsinyt ”huudattaa” vauvaa öisin, vaan otin hänet rinnalle aina kun hän heräsi.
Kun palasimme kotiin, heräämiset alkoivat tiheentyä pikkuhiljaa ja jossain vaiheessa aloinkin epäilemään, että olisiko hänellä jokin hätänä, kun heräilee niin usein. Koska epäilin että hän on kipeä, otin siis hänet aina rinnalle herätessään ja lopulta homma eteni siihen pisteeseen, että hän heräsi 20-60 minuutin välein läpi yön ja rauhoittui vain rinnalle.
Nälkää hän ei todellakaan itkenyt, sillä jaksoi syödä ehkä minuutin, nukahti ja havahtui taas hetken kuluttua. Lopulta aloin olla sen verran huolissaan, että veimme vauvan lääkäriin, sillä halusin olla varma ettei hänellä ole esimerkiksi korvatulehdusta, joka aiheuttaisi heräilyt. Lääkäristä tuli puhtaat paperit ja seuraavana yönä tajusinkin, että teen täysin samaa kuin aiemmin tein yöunille nukuttamisessa, mutta nyt ongelma oli vain siirtynyt öihin. Hän ei ollut kipeä, vaan hänelle oli kehkeytynyt jälleen assosiaatio, joka aiheutti jatkuvan havahtumisen ja tissille nukahtamisen kierteen.
Oli aika pitää uusi unikoulu. Koska ongelma oli yöaikaan, päädyimme tassuttelu unikouluun, jossa vauvaa ei nostella sängystä (joka aiheuttaisi yöllä sen, että hän heräisi herkemmin täysin valveille). Siirsimme vauvan omaan huoneeseen ja sovimme miehen kanssa säännöt. Kertasimme eri tilanteet läpi useaan kertaan, jotta olimme varmoja että toimimme täysin samoin ja kumpikin tietää, milloin on oma vuoro ottaa tilanne haltuun. Lupasimme ettemme menetä hermoja ja että pysymme sovitussa!
Suosittelen muuten kaikille unikouluja harkitseville hyviä kuulosuojia, sillä niiden avulla pysyy paremmin rauhallisena ja vauvakin aistii sen. Mulla oli korvatulpat ja niiden päällä peltorit. 😆 Painotan vielä, että vaikka puhun ”huudattamisesta” ja kuulosuojista, vauvaa ei missään vaiheessa jätetä yksin huutamaan, vaan hänen kanssaan ollaan jatkuvasti, mutta rauhoitellaan vain muilla keinoin kuin syöttämällä. Usein tuo rinta-assosiaatio ei tosiaan viesti nälästä, vaan siitä että vauva on vain tottunut nukahtamaan tissille, eikä osaa muuta keinoa, joten se täytyy hänelle opettaa.
Unikoulun ensimmäisenä iltana laitoimme vauvan nukkumaan tuttuun tapaan klo 19.00. Olimme sopineet, että syötän hänet kahdesti yön aikana, klo 23.00 ja 03.00. (tai näiden aikojen jälkeen) Jos hän herää ennen noita aikoja, otamme tassuttelun käyttöön ja pyrimme saamaan vauvan uneen ilman syöttöä. Hän heräsi ensimmäisen kerran klo 21.30 ja mies otti ensimmäisen vuoron. Hän oli huoneessa 45 minuuttia, jonka jälkeen teimme vaihdon. Huomasimme, että vauva jopa ärsyyntyi liiallisesta silittelystä, joten lopulta istuin hänen vierellään ja satunnaisesti silittelin. Hän nukahti 22.35.
Tämän jälkeen hän heräsi 23.30 jolloin syötin hänet. Toinen herääminen tapahtui 05.00 aikaan, jolloin syötin hänet. Siitä hän nukkui aamuun saakka. Tästä on nyt tasan viikko ja hän ei ole vielä kertaakaan heräillyt niin että syömisestä olisi alle 4 h. Herää yleensä 23.30 ja 05.00, tästä nukkuu aamuun saakka, kunnes herätän hänet.
Meidän tapauksessa unikoulu meni siis todella helposti, kuten myös ensimmäiselläkin kerralla. On todella ihmeellistä miten radikaali vaikutus tällaisella voi olla näin lyhyessä ajassa! Kaiken lisäksi vauva on luonnollisesti ollut todella hyvällä tuulella myös päivisin sekä syönyt paremmalla ruokahalulla päivällä. Tämä on tosin loogista, sillä heräily katkaisee luonnollisesti myös vauvan unet ja aiheuttaa väsymystä. Jatkuva yöllä syöminen vie nälkää pois päivältä.
Haluan vielä sanoa loppuun, että molemmilla unikoulu kerroilla olen ollut tilanteessa, jolloin mietin että tästä ei tule mitään, tämä on toivotonta! Siltikin asiat ovat ratkenneet ja vielä näin hyvin. Tärkeintä on olla johdonmukainen, eikä vaihdella sääntöjä tai metodeja heti jos jokin tuntuu vaikealta. Asioihin perehtyminen, hyvä suunnitelma ja oman vauvan temperamentia tukeva unikoulu metodi yhdessä johdonmukaisuuden kanssa vie tuloksiin.
Loppuun vielä asioita, joiden koen auttaneen hyvien unien saavuttamisessa:
- Selkeä päivärytmi
- Sopivasti päiväunia (liikaa unta päivällä voi johtaa katkonaisiin yöuniin, kun taas liian vähän unta johtaa helpommin yliväsymykseen, jolloin vauvan on vaikea nukahtaa)
- Iltarutiinit, jotka toistuvat aina samalla tavalla
- Pimeä huone (valoisampana vuodenaikana pimennysverhot)
- Kohina kaikilla unilla
- Unipussi (pienemmällä vauvalla kapalo)
Tapoja on erilaisia ja jos et kannata unikouluja se on minulle täysin fine. Kaikille unikoulut eivät toimi ja joillekin perheille sopii elää vauvantahtisesti ja antaa vauvan nukkua kun nukkuu. Minä en halua luoda paineita tai huonommuuden tunnetta kenellekkään siitä, miten asioiden pitäisi mennä. Tämä on ainoastaan meidän tapa ja toiminut meille hyvin. Jos joku saa tästä jotain vinkkiä tai tsemppiä niin silloin olen onnistunut tavoitteessani! 🙂
instagram: ainorouhiainen