RUOKAPÄIVÄKIRJA – PALJONKO RUOKAA KULUU VIIKOSSA?

10.05.2020
3

Tässä kotona ollessa on välillä tuntunut, etten ole tehnyt juuri muuta kuin laittanut ruokaa ja siivonnut ruuanlaiton ja syömisen jälkiä! Meillä ei ole ole edes mikään suurperhe ruokittavana, mutta kyllä tämä 2+1 hengen talouskin kuluttaa melko paljon sapuskaa, etenkin kun kaikki ruuat tehdään ja syödään kotona. Meillä on ollut tapana käydä kaupassa sunnuntaina ja perjantaina ja molemmilla kerroilla ostaa tuleville päiville tarvittavat ruuat. Etenkin sunnuntain ostokset vaativat suunnittelua ja oonkin kokenut käteväksi miettiä jokaiselle päivälle menun valmiiksi.

Eilen aloin miettimään, että ompahan muuten taas kokkailtu, eikä ruokien määrätkään ihan pieniä ole. Mies syö ja kuluttaa hurjasti, enkä itsekään ole mikään pieniruokainen, sillä raskaudesta huolimatta oon ollut tosi aktiivinen ja kulutukset on olleet lähes samaa luokkaa kuin 12-15 viikkotreenin kanssa.

Mulla on tapana valmistaa aina aika suuria määriä kerralla ja sitten syödään siitä useampaan otteeseen. Tosin tuntuu siltä, että oli määrä kuinka suuri tahansa niin ruoka kestää maksimissaan pari päivää. 😀

Su-Ma: Jättikattilallinen kalakeittoa (1 kg kalaa+2 kg peruna-vihannessekoitus, 450 g parsakaalia yms muut ainesosat)

Ti-Ke: Pellillinen lihapullia (1 kg jauhelihaa), juuresmuusi ( 2 kg perunaa, 1 kg bataattia, reilu 1 kg vihanneksia) & iso salaatti.

Ke-To: 600 g kanan fileesuikaleita + 200 g halloumjuustoa, lehitkaalta, parsakaalta ja ruokakermaa = kana-halloumkastike, riisi sekä iso salaatti.

To: Lohkoperunoita (2 kg perunaa) & kanan reisi-koipia (3 kpl), lehtikaalisipisejä & iso salaatti.

Pe-La: Suuri uunivuoka kinkkukiusausta (1,5 kg peruna-sipulisekoitusta, 500 g kinkkusuikaleita,  500 g punakaalia, 300 g paprikaa, ruokakermaa), iso salaatti.

La: 800 g pinaattilettuja, 1,5 kg perunoita, kananmunakastike (7 kananmunaa), halloum-vihersalaatti, itse tehtyä puolukkahilloa.

Tässä siis ns. lämpimät ruuat, näiden lisänä menee sitten aamupalat, välipalat ja iltapalat. Leipää, juustoa ja kinkkua kuluu hurjia määriä, kuten myös kananmunia, kaurahiutaleita, marjoja, banaania ja avocadoa. Kalkkunanakkeja ja rahkoja meillä on myös aina kaapissa. Salaattia ja vihanneksia saa kantaa myös aika mukavia määriä. Lämpimän ruuan kanssa meillä on aina salaatti tehtynä!

Toisaalta, tällä viikolla ei olla haettu ruokaa mistään, eli kaikki on ollut kotitekoista ja jos miettii, että päivittäin laittaisi 10-15 € esim. lounaaseen ravintolasta haettuna, menisi siinä jo puolet saman verran rahaa kuin yhteen isompaan kauppareissuun kuluu. Toki oon välillä myös pyrkinyt tukemaan paikallisia ruokapaikkoja, hakemalla lounasta kotiin, mutta tällä viikolla mentiin ihan kotitekoisilla koko viikon. Rutiinit, säännöllisyys ja yhteiset ruokahetket ovat mun mielestä myös tärkeitä.

tässä kinkkukiusaus hieman eri vihanneksilla höystettynä! 🙂

Mulla on ollut tapana tehdä joka viikko aina yksi keittoruoka ja ensi viikolla meinaan testata kanakeittoa, jota en muuten ennen ole tehnyt. Suunnitelmissa olisi myös ainakin kaalilaatikko ja kaurapizza pitkästä aikaa!

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


EN LAIHDUTA ENÄÄ IKINÄ

07.05.2020
0

Päivä myöhässä, mutta ei kai se haittaa. Asia on nimittäin tärkeä ihan joka päivä. Eilen vietettiin siis Älä laihduta – päivää, jonka tarkoitus on kyseenalaistaa laihduttaminen automaattisena terveystekona ja haastaa arvostamaan kehojen upeaa monimuotoisuutta kapeiden kehoihanteiden sijaan. Eilen illalla sitten aloin mietiskellä aihetta ja ajattelin avata omia ajatuksia aiheesta nimeltä laihduttaminen. 

Älä laihduta -päivä ei nimestään huolimatta kiellä laihtumista. Älä laihduta -päivä muistuttaa, että laihtuminenkin (jos sille oikeasti on tarvetta) onnistuu parhaiten silloin, kun ei aktiivisesti laihduta. Tämä on niin totta ja lisäksi itse näkisin tämän päivän teemaan siltä kulmalta, että jatkuva itsensä ruotiminen ja laihduttamisen ”tarve” on asia, josta pitäisi päästä eroon. 

Oon monesti maininnut, että tämä asia ei ole niin mustavalkoinen, että voisi sanoa että laihduttaminen/laihtuminen on aina negatiivista, sillä on paljon ihmisiä, joiden elämänlaatu paranee kun elämäntavat muuttuvat paremmaksi ja paino tippuu terveellisille lukemille. Joskus elämäntapojen muutos vaatii alkuun tarkan ruokavalion ja ohjeet joita noudattaa. Laihtuminen ei siis ole huono asia, riippuu vaan kenen toimesta se tapahtuu ja miksi.

Voin samaistua siihen fiilikseen, kun aina on mielessä ne pari kiloa, jotka pitäisi saada pois ja sitten olisi parempi ja sitä ja tätä. Uskon, että on todella paljon naisia (toki myös miehiä) joilla on mielessä tuo sama asia. Mua oikeesti harmittaa se miten paljon energiaa olen laittanut superterveellisen ruokavalion noudattamiseen ja ylipäätään ruuan kontrollointiin. Oon miettinyt paljon miten tyhmää, että paljon treenaavana oon ollut niin tarkka siitä mitä syön ja paljonko, kun siihen ei ollut mitään tarvetta.

Erikoisintahan tässä on se, että silloin kun oon kontrolloinut eniten ruokavaliotani, on painonhallinta ollut haastavinta. Tästä syystä mä pelkäsin aina, että jos lopetan kontrolloinnin, menetän sen kokonaan ja alan tyyliin syödä ihan holtittomasti. Rentouden ja tasapainon löytyminen ei tapahtunut hetkessä, vaan pitkän ajan kuluessa. Tämän ketjun alkamiseen tarvittiin kuitenkin päätös siitä, että on valmis muuttamaan tapojaan.

Pitkäaikainen dieettaaminen ja kova treeni voivat myös aiheuttaa ongelmia kehon toiminnoille, jolloin esimerkiksi ruokamäärien lisääminen nostaa aluksi painoa, mutta harvemmin mitkään aineenvaihdunnan ongelmat ovat niin pahassa jamassa, etteikö niitä voisi korjata. Aineenvaihdunta ei mene pilalle yhdestä, eikä kahdestakaan dieetistä. Se vaatii yleensä vuosien laihduttamista ja/tai liian kovia treenimääriä. Usein stressi on myös aika suuressa roolissa kun kroppa ei toimi toiveiden mukaan.

Oon alkanut laihduttaa ensimmäisen kerran joskus 13-14 vuotiaana ja sen jälkeen laihduttanut ja kiristellyt enemmän tai vähemmän kausissa koko aikuisikäni. On toki ollut vaiheita, kun olen elänyt rennommin, mutta aina on ollut takaraivossa se ajatus, että voisi olla paremmassa kunnossa ja aloittanut säännöllisin väliajoin kiristelyjä ja dieettejä. Tiedän miltä se tuntuu ja tiedän, että on todella vaikeaa uskoa, että voisi elää myös niin, että ruoka ei kontrolloi aina kaikkea.

Tällä hetkellä voin sanoa käsi sydämellä, että oon päässyt eroon kontrollin tarpeesta, ilman että olisin ”menettänyt otetta”, kuten aina pelkäsin. Rakastan hyvää ruokaa, kokkailua ja leipomista, syön tällä hetkellä oikeastaan kaikkea, mutta omalla kohdalla kaikista tärkein asia on ollut se kliseinen kohtuus kaikessa. Se kohtuus ei tunnu siltä, että sitä pitäisi jotenkin itse rajoittaa, vaan se on nykyään automaatio. Tätä on tosi vaikea pukea sanoiksi, mutta tasapaino tulee ihan automaattisesti, eikä ole tarvetta kontrolloida herkkujen tai ruokamäärien syömistä tai ylipäätään miettiä jotain erityisiä päiviä jolloin niitä saa taas syödä.

Tämä on vain mun mielipide, mutta mun mielestä on niin älytöntä että ensin ollaan vaikka kuukausi tai kaksi supertiukalla ruokavaliolla ja sitten valitaan päivä kun ostetaan kaapit täyteen herkkuja ja ruokaa ja vedetään niitä yksi päivä putkeen niin että oksu meinaa lentää. Juuri tuollainen ruokkii vääristynyttä kuvaa ruuasta ja syömisestä. Ensin kielletään ja sitten sallitaan ja sitten taas kielletään. Huh!

Kun lopetin jatkuvan kontrolloinnin ja nämä kiristelyjaksot, tasapaino ja terveellinen suhtautuminen löytyi ajan kanssa. Mun paino on pysynyt jo useamman vuoden samoissa luvuissa (raskautta lukuunottamatta) ilman yrittämistä. Tuo paino on mulle sellainen jossa viihdyn ja tunnen oloni hyväksi, ilman tarvetta olla laihempi, kireämpi tai lihaksikkaampi. En urheile enää sen vuoksi, että näyttäisin joltain, vaan treenaan sellaisia lajeja ja asioita joista pidän. Urheilu on mulle todella tärkeää ja nautin siitä suunnattomasti. En tarvitse erikseen motivaatiota treenaamiseen, sillä en koe että mun on pakko tehdä jotain, vaan ennen kaikkea saan ja pystyn treenata mitä milloinkin haluan.

Mä en aio siis enää koskaan laihduttaa, koska mun ei tarvitse!

PS. Nää oli viimeisiä kuvia ennen raskautta! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


KUUKAUSI LOMAUTETTUNA – MITEN ON MENNYT?

04.05.2020
5

Maaliskuun lopulla meni moni asia uusiksi. Yhtäkkiä ei ollut enää varmuutta mistään ja esimerkiksi sain kuulla joutuvani lomaututetuksi päivätyöstäni, eli työstä josta saan tällä hetkellä suurimman siivun tuloistani. Lomautus oli täysin ymmärrettävää työnantajaltani, sillä tilanne ei jättänyt muita vaihtoehtoja. Vauva tulossa ja työt jäähyllä ei kuitenkaan kuulostanut kovin hyvältä.

Onneksi tuloni eivät ole olleet kiinni pelkästä päivätyöstäni, sillä oon tehnyt jo vuosia (tämä on itse asiassa kymmenes vuosi!!) töitä blogin ja somen parissa ja nyt toista vuotta myös yrittäjänä. Mun tulojen lähde on vähän vaihdellut sen mukaan mitä ja mihin oon milloinkin panostanut eniten, mutta juuri tällä hetkellä olin tehnyt vähemmän työtä yrityksen nimiin ja enemmän palkkatyöläisenä.

En tiedä mistä johtuen en kuitenkaan osannut stressata tästä asiasta kovinkaan paljon. Ajattelin samoin kuten aina ajattelen – että asiat järjestyy aina jollain tavoin. Järjestyminen tosin vaatii itseltä aktiivisuutta sekä uskallusta kokeilla uusiakin asioita. Sen sijaan, että olisin jäänyt toimeettomasti odottelemaan, päätin vain alkaa toimia.

Tiedättekö mitä? Se toimiminen on kannattanut, sillä nyt reilun kuukauden jälkeen olen saanut työllistettyä itseäni kiitettävän hyvin. Oon saanut solmittua uusia yhteistyökuvioita ja juttuja, joiden avulla tulen pärjäämään!

Aloitin myös ohjaamaan live-ohjauksia, joita en luultavasti olisi ilman tätä tilannetta muuten koskaan tehnyt ja miten hyvä juttu tämä on ollut. Palaute on ollut todella hyvää ja ennakkoluuloista huolimatta, oon nauttinut myös tällaisesta ohjausmuodosta tosi paljon. Osa jumppaajista kyseli, että voisiko minulle maksaa ohjauksista jotain ja loinkin sen pohjalta ”maksa mitä haluat” – tuotteen.

Olen todella kiitollinen kaikille, jotka ovat halunneet tukea tätä toimintaa maksamalla määrän joka sopii omalle lompakolle. Haluan silti painottaa, että en missään nimessä vaadi tai odota maksuja, sillä haluan myös tarjota mahdollisuuden liikkua sellaisille joilla ei tässä tilanteessa ole varaa maksaa valmennuksista tai liikuntapalveluista. Tämä pienikin tulolisä on mahdollistanut sen, että oon pystynyt jatkaa ohjauksia ja jopa panostaa niihin hieman enemmän! Mulla on myös ideoita ja ajatuksia tulevaisuudelle tämän homman suhteen. Tällä hetkellä kuitenkin meen viikko kerrallaan, sillä en osaa yhtään ennustaa miten pitkälle pystyn ohjata jumppia ja koska baby päättää syntyä!

Oon aina ajatellut, että jos pyrkii tekemään hyvää ja antamaan ihmisille hyvää, se tulee aina takaisin jotain kautta, jossain vaiheessa. Mun mielestä on myös hirveän tärkeää ajatella, että kaikki työ tai tekeminen ei tuota aina heti tulosta. Nykyään meinaa olla vähän sellainen meininki, että kaikki pitäisi saada heti ja jos ei saa niin mielenkiinto menee sen myötä. Sen vuoksi onkin tärkeää tehdä asioita, joista nauttii ja jotka on itselle tärkeitä, koska niihin jaksaa panostaa myös silloin, kun kaikki ei mene kuten oli ajatellut.

Mä en oo mikään bisnestyyppi siinä mielessä, että rahan tekeminen ei ole mulle tärkeintä. Toki rahaakin tarvitaan ja se on ns. pakollinen paha, mutta itse olen tullut siihen tulokseen, että riittää kun tulee toimeen sen verran hyvin, ettei tarvitse stressata laskujen maksamisesta tai siitä saako ruokaa kaappiin. En tarvitse mitään ihmeellistä, vaan ihan ”tavallinen elämä” on mun mielestä just parasta!

Olen elänyt vaiheita kun oon tienannut paljon enemmän kuin nyt ja nuo vaiheet eivät ole olleet mitenkään parempia tai onnellisempia, sillä usein sitä rahaa menee sitten enemmän ja usein vielä aika turhiinkin asioihin. Säästäminen on toki kannattavaa ja se on helpompaa, jos tulot ovat hyvät, mutta myös pienemmät säästöt alkavat kyllä tuottaa tulosta ennemmin tai myöhemmin.

Ja nyt kun sain tekstin valmiiksi, kuulin että 1.6 lähtien rajoituksia aletaan purkaa siihen malliin, että esimerkiksi ryhmäliikunnat olisi sallittua käynnistää uudelleen! Itsehän olen tuossa vaiheessa jo äippälomalla, joten en jumppien pariin taida päästä, mutta ihanaa että paluu normaaliin alkaa taas tapahtua asteittain!

Tsemppiä uuteen viikkoon ja jos haluat tulla mun kanssa jumpalle niin tässä viikon ohjelma:

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


PAINONHALLINTA RASKAUSAIKANA

30.04.2020
3

Muistan lukeneeni joskus vuonna 2014 Fitfashionin aikoina postauksen raskauskiloista. Postaus oli miehen (pt vatanen) kirjoittama ja herätti aivan hurjasti negatiivisia reaktioita. Kirjoituksessa oli kyllä aika provosoivia lausahduksia, joten en ihmettele miksi tämä herätti paljon tunteita. Olen aikoinaan (2014) itsekin kirjoittanut postauksen raskauden jälkeisestä palautumisesta otsikolla: ”Tarkoittaako lapsen saaminen aina automaattisesti lihomista? haastattelussa timmi-mamma Kati”

Postauksessa haastattelin Katia, joka oli todella timmissä kunnossa vain 18 päivää synnytyksen jälkeen. Tuokin postaus keräsi paljon huomiota, mutta myös paljon positiivista palautetta. Hauska juttu on myös se, että Kati on myös tällä hetkellä raskaana ja laskettu aika samalla kuukaudella kuin minulla! PS. kolmas tulossa ja hän on edelleen timmissä kunnossa! 😀

Painon muutokset raskauden aikana ovatkin tunteita herättävä asia vielä tänäkin päivänä. Olen huomannut, että monet vertailevat painonnousua keskenään, vaikka oleellisempaa on se paljonko paino on noussut omaan lähtöpainoon verrattuna. Keskimääräinen suositeltava painonnousu raskausaikana on 8-12 kg. Mikäli äidillä on ollut liikapainoa ennen raskautta, on 6-8 kg:n painonousu riittävä. Reilussa liikapainossa painon ei tarvitse nousta lainkaan. Normaalipainoisen ja ylipainoisen on siis mielestäni turhaa verrata keskenään montako kiloa paino on noussut.

Kuten olen monesti kirjoittanut, painon nouseminen on luonnollista raskauden aikana. Tässä tilanteessa on aika olennaista erottaa lihominen ja painonnousu, sillä kasvava lapsi nostaa painoa, ilman että nainen välttämättä keräisi hurjasti rasvavarastoja.

Silti tällainen ”väistämätön” painon nouseminen saa joskus aikaan ajatusmallin, jossa ikään kuin heitetään hanksat tiskiin syömisten ja liikkumisten suhteen, koska tullaan lihomaan kuitenkin. On totta, että raskaus on siinä mielessä ”helppo” ajankohta nimenomaan heittää hanskat tiskiin, koska liikunnan harrastaminen hankaloituu ja mieliteot tai huono olo saattavat vaikeuttaa ruokavalion suhteen tehtyjä valintoja. Monesti ajatellaankin, että no skarppataan sitten raskauden jälkeen taas..

Somessa oon törmännyt tosi usein juuri siihen, että puhutaan ja hehkutetaan kuinka ei jaksa odottaa että saa aloittaa taas jonkun haasteen tai dieetin jonka avulla pääsee vanhaan kuntoon raskauden jälkeen. Mielestäni ajatustyyli jossa ensin heitetään ne hanskat tiskiin terveellisten elämäntapojen suhteen ja sitten otetaan joku super dieetti kilojen karistamiseksi aiheuttaa juuri sitä kuuluisaa jojoilua ja vääristyneitä ajatusmalleja liikunnan ja ravinnon suhteen. Aina pitää olla joku vaihe ja sitten taas kun otetaan itseä niskasta kiinni niin vedetään kilot pois ja käydään salilla kuudesti viikossa. Kunnes se vaihe taas loppuu ja annetaan lupa löysätä, koska aina voi palata taas ruotuun.

Raskausviikko 33 – 80% hoidettu! 🙂

Joskus tietotaito voi olla niin hakusessa, että elämäntapojen muutokseen tarvitaan se ohjeistettu ruokavalio ja treenisuunnitelma, mutta sen pitäisi olla kertaluontoinen juttu, jossa opitaan uudet tavat. joita sitten ylläpidetään kun homma alkaa pelittää.

Mielestäni sama ajatus pätee myös raskausaikana. Painonhallinta niin epämuodikkaalta kuin se kuulostaakin, tarkoittaa itselleni sitä, että elämäntavat ovat sellaiset ettei enää ikinä (edes raskauden jälkeen) tarvitse alkaa millekkään kuurille tai laihduttaa. Oon itse sataprosenttisen varma, että tekemättä mitään muutoksia, painoni tulee laskemaan itsestään samoille urille kuin ennen raskautta. En ole tehnyt elämäntapoihini muita muutoksia kuin soveltanut liikuntaa raskauden kulun mukaan. Ruokavalioni on pysynyt muuten samanlaisena, ehkä hieman monipuolistunut tässä raskauden aikana. Paino on noussut maltillisesti lähtöpainooni verrattuna, enkä ole muutenkaan siitä ottanut paineita. En yritä nostaa itseäni millekkään jalustalle, vaan haluan painottaa että ilman ääripäitä mihinkään suuntaan, hommat menee yleensä just hyvin! 😀

Kuten niin monessa muussakin asiassa, myös tässä kannattaa ajatella pidemmällä tähtäimellä. Ne valinnat, joita tekee raskauden aikana oman (ja beben) hyvinvoinnin suhteen, näkyvät ja tuntuvat olossa helpottaen raskausaikaa sekä palautumista raskauden jälkeen. Ja kyllä, ymmärrän ja tiedän että jokainen raskaus on erilainen, mutta aina on valintoja tehtävänä. En todellakaan halua syyllistää tai luoda mitään paineita kenellekkään. Haluan vain kertoa omakohtaisia ajatuksia ja kokemuksia, sillä hyvinvointi ja terveys ovat monella elämässä kuitenkin aika korkealla prioriteeteissä. Raskaus ei eroa muusta ajasta millään tavoin, vaan jo raskausaikana kannattaa keskittyä myös siihen painonhallintaan. Painonhallinta ei missään nimessä tarkoita tarkkaa kalorien seuraamista tai laihduttamista, vaan sitä että haluaa pitää huolta itsestään.

Monesti kuulee, kuinka paino nousee (liikaa) vaikka syö kuten ennen. Tässä on useimmiten kyseessä se, että raskauden vuoksi aktiivisuus vähenee. Mun vinkki onkin panostaa hyötyliikuntaan ja arkiliikuntaan raskausaikana. Kävelylenkit onnistuvat monilta ja jos ei kävely niin esim. pyöräily on usein aika toimiva liikuntamuoto. Siivoilu, puuhastelu ja yleinen aktiivisuus pitävät jo itsessään kulutuksen sillä tasolla, että paino ei lähde holtittomasti nousuun, vaikka ei varsinaisesti treenaisikaan! Raskaana turvotukset nostavat myös painoa ja nämä ovat toki väliaikaista lihomista, mutta myös turvotusta pystyy estää riittävällä veden juonnilla ja liikkeessä pysymisellä.

Hyvää vappua!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


MITÄ TARKOITTAA TEHOKAS TREENI?

27.04.2020
1

Verta, hikeä ja kyyneleitä? No pain no gain? Yleisesti ottaen tehokasta treeniä kuvaillaan usein raskaalla, voimia vievällä harjoituksella. Mitä korkeampi syke, sen parempi treeni. Salilla jokainen sarja vedetään failureen, joka ikinen kerta….Vai?

Tärkeää on tietysti aina se, mitä treeniltä haetaan, mutta moni ajattelee edelleen, että tehokas treeni on se kun treenin jälkeen tekee kuolemaa, hiki valuu ja naama helottaa punaisena. Esimerkiksi kovatehoisissa kestävyystreeneissä nuo edellä mainitut ovat yksi kyllä mittari onnistuneesta vedosta, mutta monissa muissa tavoitteissa nuo ovat taas epäolennaisia asioita.

On kuitenkin eri asia hakea tietynlaista tunnetta, kuten väsymystä, hapotusta tai sitä hikoilua, kuin hakea tuloksia tuovaa harjoitusta. Haetko siis tunnetta vai tuloksia? Oletko tyytyväinen vasta silloin, kun hädin tuskin pääset kävelemään jalkatreenin jälkeen tai kun jokainen hikipisara on vuodatettu päivän harjoituksessa. Esimerkiksi hien määrähän ei ole verrannollinen siihen miten tehokasta treeni on. No okei, onhan se siltä kannalta että kun syke on korkealla, myös lämmöntuotto toimii tehokkaammin. Se ei kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä, miten lihakset ovat tehneet työtä. 

Tähän väliin haluan painottaa, että mikään liikuntasuoritus ei ole väärä. Kaikki urheilu on mun mielestä kotiinpäin niin kauan kun ei puhuta mistään pakonomaisesta treenaamisesta. Mua joskus vähän ärsyttää, kun vaikka kuminauhan avulla treenaamisesta puhutaan (yleensä miesten suusta) höpö höpö – satujumppana. Ja jep, varmasti se sitä onkin voimaharjoittelun näkökulmasta, mutta mitä jos halutaan kehittää kestävyyttä tai vaikka opetella liiketekniikoita kuminauhan avulla? Mistä kukaan voi tietää miksi joku toinen treenaa kuin treenaa, joten on myös typerää arvostella mikä on oikein ja mikä väärin.

FUN FACT: vastuskumeja voi hyödyntää todella tehokkaasti myös voima- ja lihasmassaharjoittelussa.

Vääryyttä on mun mielestä kuitenkin se jos ammattilainen tai liikuntapalvelun tarjoaja (esim. valmentaja) myy jotain tuotetta tai treeniä väärillä argumenteillä. Kehonpainotreenit, jossa jumpataan pitkiä sarjoja eivät kuitenkaan tuo ”pyöreää pakaraa”, tai ”muotoa kehoon” koska ne eivät kasvata lihasmassaa. Pyöreys sekä muoto tehdään lihasmassaharjoittelulla, jota taas ei mitata poltteella, kaloreilla tai sillä hikoilulla.

HUOM. on myös olemassa kehonpainoharjoitteita (lihas väsytetään 6-12 toiston aikana) joilla saadaan paras yhdistelmä mekaanisen kuormituksen intensiteetistä ja volyymista, lihaskasvun näkökulmasta. Tässä edellisessä kappaleessa viittaan kuitenkin tyypillisiin kestovoimatyyppisiin kehonpainoharjotteisiin.

LUE MYÖS: VOIKO KOTITREENILLÄ KASVATTAA LIHASTA? LIHASMASSAHARJOITTELU PÄHKINÄNKUORESSA

Usein tällaiset kehonpainojumpat parantavat kuntoa, kestävyyttä (kestovoima), auttavat painonhallinnassa tai painon pudotuksessa sekä tuovat hyvää oloa ja jaksamista arkeen. Ihan supertärkeitä juttuja, eikä mitään väärää!

Siltikin, etenkin tällä hetkellä kun joka puolella on tarjolla erilaisia liikuntapalveluita sekä ruokavaliota, mun korvaan särähtää nämä ”perättömät lupaukset”. Rasvanpolttoruokavaliot menevät samaan kastiin, sillä ei ole olemassa ruoka-aineita jotka polttavat rasvaa, sillä rasva poltetaan kalorivajeella, ei ruoka-aineilla.

Nosteessa olevat sykemittarit ovat oivia apureita kertomaan sykkeistä, aktiivisuudesta ja kulutuksesta. Voimaharjoittelussa treenien tehokkuutta ei kuitenkaan mitata sykkeen perusteella, kulutetuilla kaloreilla tai sillä hikoilun määrällä. Edes jäätävät lihaskivut eivät ole merkki siitä että treeni oli tehokas. Toki domssit kertovat siitä, että on treenattu kovaa, mutta kehitystä tulee myös ilman kipuja.

Lihaskivut tulevat usein silloin, kun tehdään jotain uutta ja jos tekee voimaharjoittelua säännöllisesti, on ihan normaalia että joka treenin jälkeen ei ole paikat kipeänä. Liian kovaa sykkiminen voi jopa vähentää voimatreenin tehokkuutta, jos ei palauduta riittävästi sarjojen välissä –> vähentää tehoja seuraavasta sarjasta. Kyseessä kun on juuri lihaksen väsyttäminen, ei se sykkeen nostaminen.

kestävyystreenä tekemällä keho pysyy yleensä vähärasvaisessa kunnossa automaattisesti, ihan yrittämättäkin. 😀

Kun taas tehdään intervalleja tai hapenottokykyä kehittäviä treenejä, on sykkeen seuraaminen ja hengästyminen olennaista. Esimerkiksi lyhyet hiit-treenit ovat kovatehoisia treenejä hyötyineen, vasta kun päästään sinne äärirajoille. 

Itsehän liputan kestävyystreeneille ja etenkin intervalliharjoittelulle. Mulla ei ole mielenkiintoa esimerkiksi lihaksen kasvatukselle tällä hetkellä, joten teen sellaisia harjoituksia joista pidän ja joista koen saavani parasta hyötyä. Hyvä kestävyyskunto ja suorituskyky on mielestäni makeinta mitä voi olla ja mun fokus onkin niiden kehittämisessä. Tykkään tehdä lihaskuntojumppia enemmänkin kestävyyden näkökannalta ja erilaiset loikat, plyometriset treenit ja intervallijumpat kuminauhoineen maistuu parhaiten tällä hetkellä! 😀

Saan usein palautetta siitä että mun ohjaamat treenit ovat tehokkaita – tehoa mittaan itse tässä harjoittelutavassa siltä kannalta, että saan asiakkaan/jumpparin tekemään omalla kapasiteetilla kovan suorituksen. Kuka tahansa osaa suunnitella treenin, joka on super raskas, mutta kuinka saat muut tekemään sen niin, että se tuntuu mielekkäältä ja niin, että tehoa riittää loppuun saakka?

Kysynkin usein itseltäni että: Miten saat toisen tekemään treenin tehokkaasti niin, että hän kokee onnistuvansa, saa silti tehot irti ja haluaa tehdä treenin uudelleen ja vielä uudelleen? Esimerkiksi ryhmäliikunnassa ohjaaja onnistuu mielestäni silloin, kun hän onnistuu sitouttamaan asiakkaan.

Train hard but smart. Tehokkaasti treenaaminen kestävyystyyppisessäkään liikunnassa ei tarkoita kuitenkaan sitä, että ensimmäisestä sekunnista lähtien painetaan kaasu pohjaan, vaan nimenomaan sitä, että tehoja säädellään koko treenin ajan niin, että koviin paukkuihin riittää virtaa.

Itse pelaan paljon musiikilla ja rytmillä (bpm=beats per minute). Mun mielestä musiikkiin suunniteltu treeni on vaan parasta, koska siitä saa ensinnäkin mielettömästi energiaa, sen avulla tehoja pystyy säädellä hurjasti (nopea tempo / hidas tempo). Kun esimerkiksi suoritat kovatehoista liikesarjaa ilman musiikkia, melkein väistämättä tahti hidastuu ja hyytyy loppua kohden. Kun taas teet saman musiikkiin rytmissä pysyen, teet koko liikesarjan samalla teholla. Pieniä juttuja, joilla on suuri vaikutus.

Alla tämän viikon live-treenit, joita kuvailisin itse näin! 😀

Parantaa kuntoa, kestävyyttä ja hapenottokykyä. Antaa energiaa arkeen ja hyvän fiiliksen! Haastavia, mutta palkitsevia treenejä. Auttaa painonhallinnassa sekä painon pudottamisessa = nostaa kulutusta. Parantaa liikkuvuutta ja avaa kehon liikeratoja. Sopii sporttisesta olosta (niin sisäisesti kuin ulkoisesti) diggaaville!  Tervetuloa joka iikka <3

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


« Vanhemmat
Uudemmat »