RANDOM FACTS – RASKAUS EDITION

Tänään pistetään faktoja tiskiin ja koska kyseessä on raskaus ja muuttuva olotila, otan oikeuden vetää sanojani takaisin ja muokata mielipiteitäni myöhemmässä vaiheessa! 😀 Oon nimittäin huomannut, että heti jos sanon ääneen jonkun asian olevan tietyllä tavalla, niin hetken kuluttua se muuttuu.

Eilen illalla mietin että jess! oon nukkunut nyt viikon putkeen ihan normaalisti ja tietysti heräsin 3:00 pintaan yöllä ja haahuilin hereillä taas tunteja putkeen. No, sille ei mitään enää voi ja tässä on niin paljon kaikkea kivaa tulossa loppuviikosta että positiivisin mielin mennään!

Synnytys ei herätä oikeen mitään tunteita tai ajatuksia. En pelkää, enkä stressaa siitä. Koska aiheesta kysytään paljon, oon miettinyt että pitäisikö sitä jotenkin murehtia etukäteen, mutta oon muutenkin sellainen että meen päivä kerrallaan ja luotan siihen, että asiat menee sitten kuten kuuluu. 

En ole käyttänyt vielä mitään raskausajan vaatteita tai muitakaan systeemejä. Tilasin viikonloppuna bellybanditin tukivyön sillä ajatuksella että siitä voisi olla hyötyä myöhemmässä vaiheessa jumppien aikana. Itselle en ole siis ostanut mitään aiheeseen liittyvää, mutta vauvalle sen sijaan oon jo hankkinut vaikka mitä. Vaunut ja turvakaukalo odottaa tällä hetkellä hakemistaan postista ja pinnasänkyä kootaan parhaillaan uuteen kotiimme. Huomenna lähtö IKEAan shoppailemaan muitakin juttuja!

Kun raskausviikko vaihtuu, tapaan googletella blogitekstejä ja keskusteluita kyseisestä viikosta ja mun on usein tosi vaikea samaistua yhtään mihinkään. Monesti näissä valitellaan kaikkia vaivoja ja väsyä ja mietin vaan, että mulla on ollut ihan samanlainen olo kuin ennenkin raskautta, ei väsytä, ei turvota, eikä kolota. 

Musta tuntuu, että joka puolella törmään aiheeseen nimeltä painonnousu raskauden aikana ja useimmiten asiasta keskustellaan negatiivisesta kulmasta. Milloin paino on noussut liikaa tai liian vähän ja kuinka se nouseminen ahdistaa ja stressaa ja pyörii mielessä. Tunnen itseni ihan ulkopuoliseksi tässä aiheessa, sillä en ole kokenut mitään negatiivista asian tiimoilta. Oon kyllä punninnut itseäni muutenkin kuin neuvolassa ja tiedostan että paino on noussut, mutta mun mielestä se on vaan maailman luonnollisin asia tässä vaiheessa. Jokainen toki kokee asiat eri tavalla ja kaikkea ei aina tarvitsekkaan ymmärtää.

Monesti puhutaan, että raskauden aikana mielentila on herkillä, mutta mulla ei ole ollut mitään tällaista! Mies tokaisi yksi päivä, että tää raskausaika on ollut tosi normaalia elämää meillä ja oon ollut ihan tasapainoinen koko raskauden ajan, kuten yleensäkin oon. Oon luonteeltani aika rauhallinen ja harvoin vedän mitään hulluja kilareita tai raivareita mistään. Säännöllinen liikunta pitää myös pään kasassa. Ainoa asia mitä oon huomannut on se, että otan ehkä vähän enemmän paineita pienistä asioista ja mun on pakko saada hoidettua kaikki vaivaavat asiat saman tien.

En olisi ikinä uskonut, että seitsemännellä raskauskuukaudella pystyn jumpata ihan samalla tavalla kuin ennen raskautta. Mulla ei ole oikeestaan ollut mitään esteitä tai rajoitteita treenatessa (vatsoja/rutistuksia lukuunottamatta).

Musta tuntuu välillä, että oon liian positiivinen ja että mulla kuuluis olla rankempaa sekä enemmän valitettavaa, haha!

En odota, että raskaus loppuisi, enkä laske päiviä ja viikkoja laskettuun aikaan (vaikka niitä seuraankin). Nautin tästä olosta todella paljon, jotenkin jännittävää ja mielenkiintoista aikaa! 

Olisin kuvitellut, että olisin jotenkin varovaisempi kaiken suhteen, koska tämä on ensimmäinen raskaus. Alkuraskautta lukuunottamatta oon kuitenkin ottanut yllättävän rennosti vähän kaiken suhteen. Välillä luen kuinka jengi miettii voiko syödä hilloa tai uunissa kuumennettua juustoa ja voiko tehdä muutakin liikuntaa kun käydä kävelyllä ja mä mietin vaan että täh!? 😀 Rennolla en tarkoita välinpitämätöntä, mutta ajattelen aika paljon asioita ihan maalaisjärjellä. 

Uskon, että hyvällä hormonitasapainolla voi vaikuttaa positiivisesti myös raskauden kulkuun. Tasapaino on taas yhtä kuin hyvät elämäntavat jo ennen raskautta.

Mulla vaihtui tänään seitsemäs raskauskuukausi ja tänään on myös meikäläisen synttärit!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


RANDOM FACTS – CHRISTMAS EDITION

Aloitan joululaulujen kuuntelun marraskuussa, joskus olen aloittanut jo lokakuussa, mutta siitä tuli hieman liian pitkä rupeama. Kuuntelen töitä tehdessä, autoa ajaessa ja puuhastellessa kotosalla. Joululauluista tulee jotenkin kotoisan rauhallinen fiilis, mutta onneks vaan kerran vuodessa! 😀

Kun työskentelin matkaoppaana Gran Canarialla, joulun aikaan siellä soi j o k a p a i k a s s a ja jatkuvasti Feliz navidad.. 😀 Tuon biisin skippaan aina sen soidessa, ei vaan pysty!

Siitä asti kun muutin pois kotoa, olen paistanut oman joulukinkun ja se on aina ollut 10 kilon jättikinkku. Myös silloin kun asuin yksin. 😀

Olen asunut poissa kotoa jo ainakin 15 vuotta, silti kysyn joka joulu äitiltä, että miten se kinkku nyt paistettiinkaan.

Gran Canarialla asuessa, ostin silloinkin kinkun ja yritin paistaa sitä meidän kämpän uunissa, joka ei lopulta kuumentunut varmaan yli 60 asteen. Kinkku oli uunissa yli 15 tuntia ja oli silti aivan raaka. Hyi että! Espanjalaiset jouluruuat ei muutenkaan oiken iskeneet meikäläiseen. Silloin oli vähän ikävä kotiin!

Kuten edellisistä kohdista voi päätellä, rakastan jouluruokaa ja haluan aina valmistaa kotona kaikki mahdolliset sapuskat ja kunnon joulukattauksen. Emme siis mene aattona syömään esim. vanhemmille, vaan syömme kotona!

Parasta on kinkku, perunat, kinkkukastike, laatikot, punajuurisalaatti ja graavilohi, joka tosin jää mun kohdalta pannaan tänä vuonna. 🙁

Teen aina listan ja hankin ruuat hyvissä ajoin, silti joka ikinen vuosi käyn ruokakaupassa vielä jouluaattona hakemassa muka jotain ja lopulta paniikkiostan kaikkea mahdollista ihan vaan varmuuden vuoksi!

Joululahjat ovat mulle toissijainen juttu. Tykkään antaa lahjoja, mutta tänä vuonna päätin jättää kaiken turhan ostamisen, vain ostamisen takia. Olen pyrkinyt ostamaan vain tarpeellisia lahjoja ja aineettomina, mikäli mahdollista. (Tosin tässä on vielä huominen ja paniikkiostokset :D)

En tykkää siitä, että jouluna on hirveästi ohjelmaa ja pitää mennä moneen eri paikkaan. Helposti päivästä tulee vain stressaava. Omaan jouluun kuuluu olemisen ja lötköilyn lisäksi joulusauna, ulkoilua, hautausmaalla käynti ja sitten se ruoka. Joskus olen myös treenannut aamusta, mutta useimmat joulut ovat menneet ilman treeniä!

Mielestäni kaikki ähkyn välttämis – ohjeet ja muut joulysyömiseen liittyvät hössötykset ovat niin 2010. Miksi tällaisesta asiasta pitää tehdä niin iso juttu. Vedä ähky tai älä vedä, ihan sama. 😀

Jos luulit olevasi jouluruokien suurin fani, olet väärässä. Mieheni vetää pohjat kyllä ihan kaikille. Tyyppi syö aamusta iltaan jättimäisiä annoksia täynnä rosollia, silliä, lohta, perunaa, kastiketta ja kinkkua. Limppua unohtamatta. 😀

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


8 X ERIKOISET TAVAT

Kaikilla meillä on omanlaisia tapoja, toiset erikoisempia kuin toiset. Joskus joku oma juttu voi olla itselle ihan normisettiä, kun taas muu jengi kummastelee että mitäs ihmettä toi oikeen puuhaa. Ajattelin jakaa ihan randomeita tapoja ja juttuja, jotka eivät ole ehkä sitä ihan peruskauraa kaikille!

Elän ihan omassa rytmissäni, syön aamupalaa usein 12-13 välillä ja saatan kokata päivällistä iltakymmeneltä. Tänään heräsin noin puolituntia ennen kuin mun jumppa alkoi kello 11:00. 😀 Toki meen välillä ihan normaalissa rytmissä myös, mutta oon todennut, että niin kauan kuin tällainen omanlainen rytmitys toimii mulle niin sitten mennään niin! 

Mulla on sellainen erikoinen tapa, että aina kun olen ruokakaupassa, oli se sitten tuttu lähikauppa tai toisen kaupungin marketti, mun on pakko käydä jäätelöaltaalla katsomassa valikoimaa. Nimenomaan terveysjäätelöiden valikoimaa! Monesti ollaan oltu vaikka läpikulkumatkalla toisessa kaupungissa ja pysähdytty hakemaan kaupasta juomista. Meitsin on silti pakko käydä ”äkkiä vilkasemassa” pakastealtaaseen. 😀

Jätskibongaus saattaakin joskus mennä vähän överiksi, kun uutuuksia on tulossa. Tälläkin viikolla olen käynyt monet kaupat läpi, ihan vaan tsekkaamassa joko olis! Bongailu tuotti kuitenkin lopulta tulosta, kun kotiutin uusia Halo Top – jäätelöitä omaan pakkaseen, ah!

Tämän kerroin tänään IG-storyssa, mutta siis monesti joudun käydä useammassa ruokakaupassa, jotta saan kaiken haluamani. K-marketeissa on mm. parhaat jäätelövalikoimat sekä Fazerin paistopiste. S-ryhmän liikkeistä haen pakastevihannekset, proteiinit ja salaatit. Lidlistä taas kaurasydämet (leipä). Äsken käytiin lähikaupassa hakemassa sapuskat ja kotiin tultua mies lähti isompaan kauppaan hakemaan sipsiä, koska pienien kauppojen sipsit on pahoja! 😀 

Oon tunnetusti tositeeveen ystävä ja kaikki hömppäsarjat uppoaa yleensä aika hyvin! Tällä viikolla alkoi odotettu Love Island suomi, mutta meitsi onkin säästänyt kaikki tämän viikon jaksot viikonlopulle, sillä parastahan on katsoa sarjoja niin, että voi katsoa monta putkeen! Iltalehtien sivustoja selatessa oonkin aina skrollannut kaikki Love Island uutiset äkkiä ohi! 

Oon kertonut ennenkin että mulla on sellainen tapa, että keittiössä touhutessani, huomaan yhtäkkiä että kaikki laatikot ja kaapinovet ovat auki. Tämä ei riitä, sillä myös mun treenilaukun kaikki taskut ovat aina auki. En tiedä mistä tällainen tapa tulee, mutta laukkua roudatessa olalla on aina isot ja pienet taskut sepposen selällään! 

Bodystep on mulle yksi rakkaimpia lajeja ryhmäliikunnassa, mutta kyseiseen lajiin liittyy eräs juttu. En tykkää stepata kun lauta on pystysuunnassa. Aina kun saan uuden ohjelman, toivon vain että lauta olisi tunnin alkupätkän poikittain. Tämä pätee siis vain alkulämmittelyyn sekä ensimmäiseen sykebiisiin, lopputunnin biiseissä on taas ok pitää sitä pystysuunnassa. 

Tähän pystyy varmaan useampi nainen samaistumaan, mutta pystyn sanoa mitä mies on yksin ollessaan tehnyt, mitä syönyt ja mitä esimerkiksi etsinyt (:D) kotona. Voin jopa arvata hänen järjenjuoksunsa siitä, miten tavarat ovat jääneet tai jokin tietty astia jätetty. Joskus jopa hieman pelottavaa, haha!

Onko teillä jotain erikoisempia tapoja tai juttuja jaettavaksi?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


NÄITÄ ET TIENNYT MINUSTA!

Paljon on tullut kirjoitettua ja paljon on tullut kerrottua itsestäni. Onko vielä jotain mitä ette musta tiedä? No, itseasiassa aika paljonkin. En koe, että mulla olisi sen kummemmin mitään bloggaus-persoonaa, mutta tänne tulee tietysti rajattua vain se tietty osa elämästä, mikä useimmiten liittyy treeniin ja hyvinvointiin! Ajattelin kertoa itsestäni muutaman faktan, katsotaan tuleeko uutta tietoa.

Tästä itseasiassa höpötin snäpissa jo eilen, mutta siis mulla on trypofobia, eli reikäkammo, tunnetaan myös nimellä rykelmäkammo. Jos termi ei ole tuttu, google kertoo tarkemmin. En siis pysty katsoa kuvia jossa on reikiä (etenkään ihmisen iholla, hyi!) ja vielä pahemmin mua alkaa etoa erilaiset rykelmät (jopa tuo sana aiheuttaa kylmiä väreitä). Jos nään tällaisen kuvan, mulle tulee jopa paniikinomainen fiilis, kylmiä väreitä ja todella kamala olo. Pahan kuvan jälkeen, se jää pyörimään mieleen jopa päiviksi ja aiheuttaa joka kerta hyvin etovan ja ällöttävän olon. 

Lukiossa ollessani, lintsasin käytännössä koko toisen luokan. Silti suoritin lukion kolmessa vuodessa, ja sain yo-todistuksen jopa ihan hyvin arvosanoin. Tämäkin pätee tähän mun joko-tai luonteeseen melko hyvin. Tokalla en tehnyt mitään ja kolmosella tykitin kahden vuoden edestä. 😀

Suutun tai ärsyynnyn hyvin harvoin mistään, otan asiat rennosti enkä panikoi. On kuitenkin kaksi asiaa, josta mulla palaa pinna. Jos joku syö jääkaapista mun ruuat (haluan että siellä on aina tietyt mitä tarvitsen) tai häiritsee mun kallisarvoisia yöunia, silloin on leikki kaukana. 

Olen ohjannut 600-700 jumppaa joka vuosi jo yli 10 vuoden ajan. Vuodesta oon pitänyt yleensä yhden kuukauden kesäloman, jolloin en ole ohjannut tunteja. Jumppien lisäksi olen treenannut 3-5 krt viikossa säännöllisesti omia treenejä, mitä ne milloinkin ovat olleet. Vuodesta 2014 aloitin säännöllisemmin salitreenit, sitä ennen juoksin jumppien lisänä 10 km lenkin 3-5 krt viikkoon. Voisi siis sanoa, että on tässä tullut jokunen treenitunti vedettyä, eikä ihme ettei edelleenkään hyydy ihan pienestä! 😀 En ole kärsinyt liiemmin ylirasituksista tai ongelmista, vaikka voisi kuvitella, että joka paikka prakaa tuollaisen sykkimisen jäljiltä. Still going strong! 

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook: TÄÄLLÄ.


10 x RANDOM FACTS

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun ajan autolla, toivon että mahdollisimman monet liikennevalot olisivat punaiset, jotta ehtisin näprätä puhelinta hetken. 😀 Eri asia tietysti silloin kun on kiire, silloin kiroan jokaisen autoilijan ja manailen itsekseni kaikkia hitaita ja huonosti ajavia. 

Teen niin hyvää ruokaa, että syötyäni nuolen lautasen 😀 

Jos olen vetkutellut jonkun asian hoitamisen kanssa (laskut, txtariin vastaaminen tms.) ja yhtäkkiä päätän tehdä sen, mun on saatava tehdä se HETI. Vaikka ajaisin autoa samaan aikaan tai olisi vain pari minuuttia jumpan alkamiseen. 

Vaikka mulla olisi kaikki maailman asiat päin pyllyä, pystyn jostain syystä silti ajattelemaan positiivisesti ja olemaan iloinen. En tiedä onko tämä hyvä vai huono puoli, mutta jotenkin olen kuitenkin niin naiivi, että uskon aina siihen että kaikki kääntyy parhain päin. Elän päivä kerrallaan ja stressaan asioista vasta kun ne ovat ajankohtaisia.

Musiikkimakuni on hyvin laaja ja jopa hyvin outo. Kaiken tanssijytinän lisäksi spotify-listaltani löytyy niin Cheekkiä, Kaija koota, ruotsalaista poppia, Bon jovia, kuin Simon and Garfunkeliakin. Mulle ei oikeestaan ole väliä mitä genreä biisi edustaa, kunhan se vaan kolahtaa. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun tykästyn johonkin asiaan, vaikkapa Adidaksen collegepaitoihin, hamstraan niitä sen jälkeen jokaisessa mahdollisessa värissä ja printissä. Pätee siis kaikkeen. Kun saan pakkomielteen jostain, se menee useimmiten överiksi ja myöhemmin pohdin että miks hitossa mulla on viidet samanlaiset kengät eri värisenä. 😀

Mulle ei sovi lainkaan mittaavat laitteet, sillä asetan helposti itselleni kaikenlaisia tavoitteita, jotka on tietysti pakko saavuttaa. Joskus sykemittaria käyttäessäni oli pakko saada tietyt luvut aina päivä- ja viikkotasolla. Nyt olen alkanut seuraamaan puhelimesta askelmittarin määrää ja ihan pakko saada 10 000 askelta täyteen joka päivä. Nuo askeleet siis jumppien/treenien lisänä. 🙂 

Pystyn toimimaan tiukoissa ja vaikeissa tilanteissa hyvin rauhallisesti ja hallitusti. En siis panikoi helposti. Olen miettinyt, että mikäli joskus joutuisin tilanteeseen jossa täytyy elvyttää/tiukka tilanne, uskon että pystyisin toimia. Toivon ettei koskaan tarvitse ottaa tästä selvää.

Toisaalta, kun mulla on paljon tehtävää, ahdistun helposti ja on mun tosi hankalaa alkaa hoitaa asioita järkevästi. Saatan tehdä kaikkea kerralla vähän sieltä sun täältä ja stressata pääni aivan pyörälle. 

Olen toisaalta hyvin tarkka rutiineista ja tietyistä asioista. Haluan tehdä tietyt asiat just eikä melkeen ja saatan ahdistua jos joudun tehdä asioita uudella tavalla, mutta silti toisaalta olen hyvin sponttaani ja voin tehdä täysin hullujakin asioita ihan vaan koska just nyt tuli sellainen fiilis. Jos vaikka päätän että haluan jotain, mua harvoin estää yhtään mikään. Rahat, aika ja muut hoidetaan aina, vaikka väkisin. (kuitenkin laillisesti 😀 :D)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Löytyykö muita samoilla ominaisuuksilla höystettynä?

Kuvat: Riikka