Noin vaan syyskuukin hujahti ohi! Moni teistä osallistui #sokeritonsyyskuu-haasteeseen ja nyt olisikin aika kertailla kulunutta kuukautta tämän haasteen osalta. Ihan ensiksi haluaisin tietää miten teillä on mennyt? Omalta osalta alku oli hieman tahmeaa, oli jotenkin vaikea löytää motivaatiota koko hommaan, mutta koska olin huudellut asiasta julkisesti, ei ollut vaihtoehtoja kuin pysyä tiukkana. Päätin, että kahlaisin viikonloput läpi tekemällä parempia vaihtoehtoisia herkkuja, joiden reseptejä on tullut jaettua myös täällä:

• Herkullinen päärynäpiirakka vaniljakastikkeella
• Suussasulava kinuskikakku
• Pehmeä cashew-mustikkajäätelö
• täydellinen minttusuklaakakku (vanha resepti)

Näiden lisäksi raakasuklaata on mennyt ihan kivoja määriä. En ole siis mielestäni joutunut luopumaan juuri mistään. Tietysti itse valmistaessa, menee aina kauemmin ja joutuu tehdä hieman hommia herkuttelun eteeen, mutta toisaalta tällainen puuhastelu on ihan kivaa hommaa, etenkin viikonloppuisin. Ensimmäisen viikonlopun jälkeen homma helpottui huomattavasti, eikä asiaa ole tarvinnut juurikaan ajatella sen jälkeen. Puhun aina rutiineista ja kuinka niitä voi opetella uusiksi. Usean kokeilun jälkeen, olen huomannut että tässä herkutteluhommassa uudet rutiinit oppii tosi helposti, kun vaan jaksaa aloittaa ja yrittää!

Kuluneen kuukauden aikana olen jälleen kerran huomannut miten puhdas ruokavalio vaikuttaa oloon ja kroppaan! Sanokaa mitä sanotte, mutta mä huomaan selkeän eron sekä kehossa että mielessä. Vaikka oon syönyt paljon ja nauttinut ruuasta, tunnen että kroppa on tiivistynyt, kaikki ylimääräinen pöhö on kadonnut ja myös mielen heittelyt tasaantuneet. Kesällä mulla oli välillä ihan älyttömän vaikeita PMS-oireita, mutta nyt ei ole ollut yhtään mitään.

Yleensä on aika helppo suorittaa tällainen haaste, sillä tiedossa on, että haaste kestää tietyn ajan ja sen avulla pystyy säilyttää itsekurin. Mutta mitäs haasteen jälkeen? Yleensä kaikkien projektien jälkeinen aika on se kaikista vaikein aika. Olen jutellut tästä monien PT-asiakkaiden kanssa, sillä joskus on hankalaa saada tulokset pysymään, kun ei olekaan enää sitä auktoriteettiä, joka seuraa kehitystä. Tällaisissa tilanteissa sunnittelu on erittäin tärkeää. Päätä itse, miten haluat jatkaa haasteen jälkeen. Jatkatko kokonaan samalla linjalla? Otatko yhden karkkipäivän viikkoon? Jos aiot palata sokerin maailmaan, päätä milloin ja miten paljon aiot syödä. Esim lauantaina saan ostaa pussillisen karkkia, eikä sen enempää. Muuten homma lähtee nimittäin helposti hanskasta ja kohta ollaan samassa jamassa kuin ennen haastetta. Me olemme vain sellaisia, että jos asiat on päätetty etukäteen, on helpompi noudattaa niitä omiakin sääntöjä. Jos sääntöjä ei ole, mennään yleensä fiiliksellä ja yhtäkkiä karkkipäivä venyy neljään mässäilypäivään. Nämä ohjeet ovat nimenomaan niille sokeriaddikteille, joiden on vaikea hallita itseään herkkujen parissa. Toisillehan onnistuu pitää mässäilyt jatkuvasti kurissa, mutta aika monille tämä voi olla yllättävänkin haastava juttu.

Itse aion jatkaa samalla tavalla, eli väsäilen mielummin raakasuklaata ja omia leipomuksia, mutta jos mulla tulee kova himo karkkiin tai muuhun, voin syödä niitä yhtenä päivänä viikossa. Tulevana viikonloppuna olen lähdössä Helsinkiin Bodystepin ATM-koulutukseen, eli asustelen hotellissa, jolloin joutuu vähän sumplimaan ja joustamaan tavanomaisesta ruokavaliosta. En kyllä pistä yhtään pahakseni, että ”joudun” syödä hotelliaamiaisen kahtena aamuna. Tullaan treenaamaan koko viikonlopun ajan ihan huolella, että kulutuskin on varmaan aika korkeella! Kun kokonaisuus on hanskassa, on ok relatakin välillä. Alla kuva, josta näkee aika hyvin, että sanonta ”olet mitä syöt” pitää melko hyvin paikkaansa.. Ennen kuvassa maistui alkoholi, sokeri, vilja- ja maitotuotteet, tokassa maistuu puhdas ruoka ja myös ne superfoodit.

Nyt täytyy rientää takaisin töihin, vastailen kommentteihin illalla!

*** kuvat: Anna Snickars