MIETINPÄHÄN VAIN ETTÄ..

..En ole syönyt puuroa yli vuoteen. En tiedä miksi, mutta ei ole vain tullut syötyä. Aiemmin vedin puuroa päivittäin. Nykyään aamupalalle menee smoothie ja illalla tätä ihanan juustoista porkkana-kauraleipää.

..Tuntuu siltä, että kaikkialla toitotetaan kuinka mielummin luetaan aitoja maanläheisiä postauksia, eikä niinkään luksuselämää ja aseteltuja juttuja. Miksi silti suurimmat blogit ja ig-tilit ovat juuri tällaisia täydellisyyden perikuvia?

..Mulla menee eniten työaikaa sellaisiin asioihin, joista en oikeastaan saa mitään palkkaa, mutta olen aina uskonut siihen, että kun panostaa johonkin asiaan paljon ja myös sitä vapaa-aikaa / ilmaista aikaa, se tulee kyllä jossain vaiheessa takaisin!

..Mua jopa ärsyttää sellainen asenne, että pitäisi heti saada aina kaikki ja sitten luovutetaan, kun ei ensi yrittämällä saa haluamaansa.

..Kannattaako tilata 500 euron aurinkosänky  (sellainen pesä) ? Oon meinanut  jo monta kertaa painaa tilaa – nappia, mutta sitten mietin että onko sellaiselle oikeasti käyttöä, koska a) suomen kesä on lyhyt ja yleensä sateinen b) jaksaisinko oikeasti maata siellä vai onko se vaan houkutteleva ajatus, nimenomaan ajatuksen tasolla? HELP!

..Taisin tehdä juuri parhaan BOOTY WORKOUT – ohjelman so far! Ohjasin tunnin ensimmäisen kerran ja vaikka kaikki ei mennyt ihan niin nappiin kuin olisin halunnut, tuntuu että tää on kova!! 😀

..Jos muutamia vuosia takaperin en meinannut pysyä pöksyissäni juhannusviikolla kun oli niin kiire kurvata festareille tai johonkin juhlimaan, niin nyt taas tuntuu, että käynnissä on ihan normi viikko ja on vaan ihanaa, kun saa ottaa iisimmin muutaman päivän sekä syödä herkullisia kesäruokia! 😀

..JVG:n uudessa biisissä ”ehdottomasti ehkä” on kyllä niin nykyajan meininkiin sopivat sanat. Tuntuu, että mitään on todella vaikea sopia tai luvata. Kaikkeen on helppo vastata ”ehkä”  ja kuten biisissäkin sanotaan: ”Lupaus on helppo pitää, jos ei lupaa koskaa mitää.” 😀 

..Te lukijat varmaan ajattelette, että kesän treenihaaste on jäänyt unholaan, mutta ei! Olen vain sellainen, että mun pitää sulatella ja pohtia näitä hetki ja sitten yhtäkkiä tulee se idea. Luulen että se idea tuli tänään kun olin lenkillä.

..Juoksulenkillä ollessa saan muutenkin yleisesti ottaen todella hyviä ideoita. Suunnittelen usein jumppien koreografiatkin niin, että ensin etsin sopivia kappaleita, sitten lyön ne listalle ja kuuntelen juostessa. Yhtäkkiä vaan näen koreografian mielessäni ja kotiin päästyä pitää vain kokeilla systeemit käytännössä.

..Onko mitään järkeä julkaista tätä postausta? 😀

Mitä sä oot miettinyt tänään?

Kuvat: Anna Riska / Annmarias

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


8 X VIIME AIKOJEN PARHAAT

Tiedättekö, mä oon sitä mieltä että jos me osattais arvostaa arkea ja pieniä hyviä juttuja enemmän, uskon että oltaisiin kauttaaltaan paljon onnellisempia. Jotenkin tuntuu, että sitä aina odottaa jotain tai etsii jotain parempaa ja siistimpää. Usein vielä jälkeenpäin vasta tajuaa miten hyvin asiat oli tai miten kivaa jokin juttu oli. Just tää hetki voi olla sellainen hetki, jota muistelet jälkikäteen kaivaten. Nauti tästä päivästä, hetkestä ja kaikista pienistä jutuista, mitkä saa suupielet ylöspäin!

Ihmiset! Kaikki ne ihanat tyypit, jotka treenaa mun kanssa jumpissa. Oon tutustunut niin moniin siisteihin tyyppeihin ja joka päivä saan jakaa liikunnan iloa ja fiilistä niiden kanssa. Ne on niitä, jotka ymmärtää kuinka joku biisi voi olla niin siisti että menee vaan kylmät väreet ja niiden kanssa voi spekuloida kuinka hyvä, huono tai rankka tuo uusi ohjelma nyt olikaan! 😀

Uusi harrastus! En olisi uskonut innostuvani juoksemisesta, mutta jotenkin se on taas tuntunut hyvältä ja mielekkäältä. Mulla ei oo ihan hirveesti aikaa panostaa tuohon juoksuun, koska työt (ohjaukset) mutta paristi viikossa oon käynyt tekemässä erilaisia juoksutreenejä. Innostuminen uudesta on aina siistiä!

Fiilis kun oot vetänyt kunnon hikitreenin, käyt suihkussa ja peset hiukset. Yksi parhaista tunteista ikinä! 🙂

Oma ahkeruus! 😀 Hah, kai sitä saa olla ylpeä itsestään joskus. Omalla mittakaavallani olen ollut ihan super reipas työrintamalla viime aikoina ja mikä parasta se näkyy myös tiliotteessa. Mun työpanos onkin aina suoraan verrannollinen siihen millaista palkkaa nostan. Motivoivaa, mutta joskus toki hieman stressaavaa. 😀

Toimiva keho! Oon niin kiitollinen tästä mun kropasta, joka antaa mun tehdä valitsemaani työtä ja vielä harrastaa omia juttuja niiden ohella. Voisin sanoa olevani suoristuskyvyllisesti parhaassa kondiksessa todella pitkään aikaan. 

Arki-illat on ihan parasta aikaa. Työt on takana ja saa käpertyä sohvalle tai painopeiton alle relaamaan ilman mitään kiirettä. <3

Obelix! Mitä kauemmin tuo hauva on mulla ollut, sitä rakkaampi siitä on tullut. En ymmärrä miten koira voi olla noin suloinen ja ihana. Luonne on aivan valloittava ja fiksukin se on vielä! 😀 

Oma koti! Viihdyn kotona todella hyvin ja viikonloppuna innostuin hieman sisustamaan lisää. Koti tuntuu sellaiselta paikalta, minne on aina kivaa tulla. Mulle koti on aina ollut safe place. 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


ASIAT JOISTA EN YLEENSÄ KIRJOITA

Moikka lauantaihin! Koska on lauantai ja koska en jaksa kirjoittaa mitään painavaa asiaa just nyt, ajattelin jakaa asioita joista en yleensä täällä kerro. Mitään salaisuuksiahan nämä eivät ole, mutta harvemmin tulee jaettua arkisia asioita tai mun muuhun elämään liittyviä juttuja. 🙂

Syön tässä samaan aikaan Parrot’sin suklaakuorrutteisia pähkinöitä. Menin vartavasten Minimaniin ostoksille, jotta saisin kasattua parhaan namupussin. Tyyristä huvia, sillä pussin hinta lähenteli 10 €uroa. Hyviähän nuo on, mutta aika hyvällä kilohinnalla varustettu! 😀

Tällä viikolla on ollut pariin otteeseen sellainen fiilis, että en oikeesti selviä viikonloppuun saakka. Tässä sitä ollaan, mutta nyt on pakko painaa vähän jarrua. Ei ole normaalia painaa aamukasista iltakymppiin montaa viikkoa putkeen! 😀

Oon koukussa Love Islandin uk versioon. Tällä viikolla ollaan ”säästetty” kaikki jaksot viikonlopulle, joita katsotaankin tää ilta putkeen!

Asutaan rivitalossa ja ollaan vähän innostuttu laittamaan (ajatuksen tasolla toistaiseksi :D) takapihalle istutuksia ja muuta kivaa. Terassi maalattiin viime sunnuntaina, joten eiköhän tästä pikkuhiljaa muutakin ilmesty tuonne pihamaalle. Mähän en ole koskaan ollut mikään viherpeukalo ja pelkkä ruohon leikkaaminen oli aika haastavaa yksin asuessa. Monta kertaa oon käynyt Plantagenissa ja lähtenyt kuitenkin tyhjin käsin kun kaikki vaikuttaa niin monimutkaiselta. 😀

Joka toinen viikko meillä asuu myös miehen 8-vuotias tytär. Obelix-hauva on suurimman osan täällä, mutta käy aika ajoin myös exäni luona. Kunnon uusioperhe meininkiä siis. 😀

Harvoin on näin, mutta tänään mua harmitti että piti lähteä lauantaina töihin jumppaamaan, kun muut lähtivät mökille kesäpäivää viettämään. No, sainpahan siivottua rauhassa, kävin myös ihanassa kasvohoidossa ja sain tallustaa ruokakaupassa ihan rauhassa erilaisia tuotteita tutkien.

Kyseisellä kauppareissulla sain sisustusvimman ja olin jo ostamassa kotiin kaiken maailman vilttejä, koreja ja hyllykköjä, mutta en olisi saanut kaikkea kannettua niin päätin hakea kamat huomenna. Nyt aloin jo tosissaan miettiä, että onkohan edes tarvetta! 😀

Tuliko mitään uutta ja ihmeellistä?

Kivaa lauantai-iltaa!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


ASENNE RATKAISEE

Viime aikoina mulla on ollut tosi hyvä fiilis ja meininki ihan yleisesti katsottuna. Asiat sujuu hyvin omalla painollaan ja tykkään mun arjesta tosi paljon. Tänään kuitenkin herätessä oli sellainen olo, että mitäköhän tästä päivästä tulee. Ei oikein motivoinut mikään ja kiinnostuskin oli aika lailla tasoa voispa jäädä peiton alle koko päiväksi. 

No, koska peiton alle makaaminen ei ollut vaihtoehto (ja koska siitä olisi tullut vaan entistä kurjempi fiilis) niin nousin ylös ja märehdin siinä hetken. Joskus sitä ikään kuin jää vellomaan siihen kurjuuteen ja tavallaan kiukuttelee itselleen, että en varmana yritä edes mitään. Päätin kuitenkin yrittää suhtautua asioihin positiivisesti ja yrittää nähdä hyvät puolet. Usein nimittäin se fiilis muuttuu kun vain päättää muuttaa sitä. Näin kävi nytkin. Parin tunnin kuluttua olo oli jo huomattavasti parempi.

Asenteella, eli tarkemmin sanottuna suhtautumisella asioihin voi vaikuttaa ihan hurjasti fiilikseen sekä asioiden kulkuun. Joskus jos mulla on oikeen kurja päivä, otan sellasen asenteen että bring it on vaan, kyllä mä selviän! Joskus huono päivä voikin kääntyä ihan päälaelleen, koska on vaan vetänyt niin kovalla asenteella taistellen läpi vaikeuksien.

Tätä kannattaa oikeasti harjoitella, sillä omilla ajatuksilla ja suhtautumisella voi tehdä omasta elämästä ihan tosi kivaa ja sujuvaa. Jälkeenpäin kun mietiskelee, usein ne haastavimmat elämänvaiheet ovat olleet juuri niitä, jotka ovat opettaneet eniten ja jälkeenpäin ajateltuna, ei edes haluaisi vaihtaa niitä pois.

Ennen kun kirjoitin tämän postauksen lueskelin vuoden takaisia postauksia ja itse asiassa tasan vuosi sitten jouduin sairaalaan vuorokaudeksi, sillä mulla epäiltiin keuhkoveritulppaa. Tulppaa ei onneksi löytynyt, mutta muitakin tutkimuksia tehtiin todella matalan sykkeen vuoksi. Lisäksi mulla on epäilty olevan hereditaarinen angioödeema, joka on erittäin harvinainen sairaus. (HAE:ssa siis eri ruumiinosat saattavat yhtäkkiä turvota ilman syytä ja mulla on tapahtunut tämä muutamia kertoja kasvoissa.)

Tuolloin vuosi sitten siis todellakin vedettiin matto jalkojen alta ja siinä ehti taas miettiä kaikenlaista. Siltikin päätin pysyä positiivisena ja jatkaa eteenpäin. Sydämessähän ei sitten ollut koskaan mitään, eli mulla on vaan tavallista matalammat sykealueet hyvän kunnon vuoksi.

Joskus vaikeat asiat ja tapahtumat meinaa vetää mielen matalaksi, mutta kannattaa muistaa, että on turha murehtia asioita, joille ei voi mitään tai joita ei ole vielä edes tapahtunut. Joskus on vaan hyvä luottaa elämään ja antaa asioiden mennä omalla painollaan!

Nyt mä meinaan mennä vetämään älyttömän kovan jumppasetin ja hikoilla viimeisetkin ärsytykset veke! Urheilu onkin yksi parhaista keinoista hankkia hyvä fiilis, oli tilanne mikä tahansa. Tsemit sinne jos ruudun takana on muitakin, jotka tarvitsee tänään vähän enemmän voimia ja tsemppiä! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


MULLA ON HUONO OMATUNTO

Mä oon etenkin näin viime vuosien aikana alkanut murehtia asioita enemmän kuin ennen. Olin aiemmin jopa liian huoleton, joten pieni skarppaus sen suhteen on tehnyt ihan hyvää, mutta välillä sitä tuntuu, että tietynlainen liika analysointi ja asioiden murehtiminen menee yli. Pitäisi ymmärtää olla miettimättä liikaa asioita joita ei ole edes tapahtunut vielä, tai asioita joihin ei voi itse vaikuttaa. Mulla saattaa olla myös huono omatunto aivan turhista asioista ja tämä aihe nousi itseasiassa mieleen, kun palasin illalla kotiin ja mulla oli (ihan oikeasti! :D) huono omatunto siitä, että oli ollut niin kiva päivä. Usein tuntuukin, että koska mun työ on tosi erilaista kuin monilla muilla niin en tavallaan tee asioita riittävän paljon.

Siinä aihetta pohtiessa tulin siihen tulokseen, että niin kauan kuin työni tuo leivän pöytään ja nautin siitä mitä teen, ei ole mitään väliä kauanko esimerkiksi teen jotain työtä päivän aikana. Mullahan saattaa olla päiviä, kun vedän pari jumppaa ja muuten saan vapaasti valita mihin ja miten aikani käytän. Kai tämä nykyajan suorittamisen kulttuuri aiheuttaa sen, että jatkuvasti pitäisi saada jotain merkittävää aikaiseksi.

Välillä sitä tuntuu, että kaikki muut vain painavat eteenpäin saavuttaen kaikenlaista ja itse jumittelee vain samassa kohtaa. En usko, että olen ainoa josta tuntuu tältä, joten sen kunniaksi ajattelin kertoa asioita, joista koen huonoa omaatuntoa ja muistuttaa että jos suakin välillä vähän stressaa niin et ole ainoa! 🙂

Teen somea työkseni ja koen huonoa omaatuntoa siitä, ettei mun kuvat ole lähiskään niin laadukkaita kuin monilla muilla. Käytän edelleen myös puhelinkuvia ja mulla ei ole sellaista visuaalista silmää, että osaisin tehdä jotain hienoja sommitteluja ja kuvailla niitä. Useimmiten isken esimerkiksi lautasen pöytään ja nappaan kuvan. 😀 

Luettuani muiden bloggaajien/tubettajien rahasta kertovia kirjoituksia ja sitä kuinka kaikilla tuntuu olevan useita säästötilejä ja sijoituskohteita, koin huonoa omaatuntoa siitä ettei itselläni ole samaa tilannetta. 😀 

Koen välillä huonoa omaatuntoa siitä, etten jaksa panostaa ulkomuotooni niin paljon kuin tahtoisin. Tarkoitan, että useimmat päivät tulee viiletettyä urheiluvermeet päällä aamusta iltaan, hiukset ponnarilla ja ainoa mitä ehdin (=eli jaksan) tehdä on sutaista hieman ripsaria, sekin sen vuoksi että otin ripsien pidennykset pois muutama viikko takaperin. Enhän ole ainoa, enhän? 😀

Koen usein huonoa omaatuntoa siitä, että olen niin huono pitämään yhteyttä kavereihin/perheeseen.

Koen usein huonoa omaatuntoa siitä, että olen pitänyt jollain jumppatunnilla liian pitkään samaa biisiä tai en ole miksannut Les mills – ohjelmia riittävän usein. Tulee sellainen olo, että asiakkaat ovat varmaan jo todella ”fed up” tähänkin kappaleeseen, vaikka uskon tämän olevan suurimmaksi osaksi mun oma ongelma. 😀 

Kirjoittaminen on aina ollut mulle jonkinlaista terapiaa ja usein kun asioita kirjoittaa auki, saa niihin myös selvyyttä ja järkeä omassa päässä. Uskon siihen, että oli minkälaisia ongelmia tai tuntemuksia tahansa, kannattaa aina käsitellä ja käydä niitä läpi. Monia tunteita ajatellaan kielteisinä ja että on vaikka väärin tuntea kateutta, huonommuutta tai omantunnon tuskia. Siltkin kaikki käyvät läpi näitä samoja juttuja omassa mittakaavassa ja vaikka asenne ratkaisee ja positiivisuus on voimaa (;D) on ihan ok tuntea myös negatiivisesti joskus!

Koetteko te huonoa omaatuntoa hölmöistäkin asioista? 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook