Mä oon etenkin näin viime vuosien aikana alkanut murehtia asioita enemmän kuin ennen. Olin aiemmin jopa liian huoleton, joten pieni skarppaus sen suhteen on tehnyt ihan hyvää, mutta välillä sitä tuntuu, että tietynlainen liika analysointi ja asioiden murehtiminen menee yli. Pitäisi ymmärtää olla miettimättä liikaa asioita joita ei ole edes tapahtunut vielä, tai asioita joihin ei voi itse vaikuttaa. Mulla saattaa olla myös huono omatunto aivan turhista asioista ja tämä aihe nousi itseasiassa mieleen, kun palasin illalla kotiin ja mulla oli (ihan oikeasti! :D) huono omatunto siitä, että oli ollut niin kiva päivä. Usein tuntuukin, että koska mun työ on tosi erilaista kuin monilla muilla niin en tavallaan tee asioita riittävän paljon.

Siinä aihetta pohtiessa tulin siihen tulokseen, että niin kauan kuin työni tuo leivän pöytään ja nautin siitä mitä teen, ei ole mitään väliä kauanko esimerkiksi teen jotain työtä päivän aikana. Mullahan saattaa olla päiviä, kun vedän pari jumppaa ja muuten saan vapaasti valita mihin ja miten aikani käytän. Kai tämä nykyajan suorittamisen kulttuuri aiheuttaa sen, että jatkuvasti pitäisi saada jotain merkittävää aikaiseksi.

Välillä sitä tuntuu, että kaikki muut vain painavat eteenpäin saavuttaen kaikenlaista ja itse jumittelee vain samassa kohtaa. En usko, että olen ainoa josta tuntuu tältä, joten sen kunniaksi ajattelin kertoa asioita, joista koen huonoa omaatuntoa ja muistuttaa että jos suakin välillä vähän stressaa niin et ole ainoa! 🙂

Teen somea työkseni ja koen huonoa omaatuntoa siitä, ettei mun kuvat ole lähiskään niin laadukkaita kuin monilla muilla. Käytän edelleen myös puhelinkuvia ja mulla ei ole sellaista visuaalista silmää, että osaisin tehdä jotain hienoja sommitteluja ja kuvailla niitä. Useimmiten isken esimerkiksi lautasen pöytään ja nappaan kuvan. 😀 

Luettuani muiden bloggaajien/tubettajien rahasta kertovia kirjoituksia ja sitä kuinka kaikilla tuntuu olevan useita säästötilejä ja sijoituskohteita, koin huonoa omaatuntoa siitä ettei itselläni ole samaa tilannetta. 😀 

Koen välillä huonoa omaatuntoa siitä, etten jaksa panostaa ulkomuotooni niin paljon kuin tahtoisin. Tarkoitan, että useimmat päivät tulee viiletettyä urheiluvermeet päällä aamusta iltaan, hiukset ponnarilla ja ainoa mitä ehdin (=eli jaksan) tehdä on sutaista hieman ripsaria, sekin sen vuoksi että otin ripsien pidennykset pois muutama viikko takaperin. Enhän ole ainoa, enhän? 😀

Koen usein huonoa omaatuntoa siitä, että olen niin huono pitämään yhteyttä kavereihin/perheeseen.

Koen usein huonoa omaatuntoa siitä, että olen pitänyt jollain jumppatunnilla liian pitkään samaa biisiä tai en ole miksannut Les mills – ohjelmia riittävän usein. Tulee sellainen olo, että asiakkaat ovat varmaan jo todella ”fed up” tähänkin kappaleeseen, vaikka uskon tämän olevan suurimmaksi osaksi mun oma ongelma. 😀 

Kirjoittaminen on aina ollut mulle jonkinlaista terapiaa ja usein kun asioita kirjoittaa auki, saa niihin myös selvyyttä ja järkeä omassa päässä. Uskon siihen, että oli minkälaisia ongelmia tai tuntemuksia tahansa, kannattaa aina käsitellä ja käydä niitä läpi. Monia tunteita ajatellaan kielteisinä ja että on vaikka väärin tuntea kateutta, huonommuutta tai omantunnon tuskia. Siltkin kaikki käyvät läpi näitä samoja juttuja omassa mittakaavassa ja vaikka asenne ratkaisee ja positiivisuus on voimaa (;D) on ihan ok tuntea myös negatiivisesti joskus!

Koetteko te huonoa omaatuntoa hölmöistäkin asioista? 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook