ASENNE RATKAISEE

Viime aikoina mulla on ollut tosi hyvä fiilis ja meininki ihan yleisesti katsottuna. Asiat sujuu hyvin omalla painollaan ja tykkään mun arjesta tosi paljon. Tänään kuitenkin herätessä oli sellainen olo, että mitäköhän tästä päivästä tulee. Ei oikein motivoinut mikään ja kiinnostuskin oli aika lailla tasoa voispa jäädä peiton alle koko päiväksi. 

No, koska peiton alle makaaminen ei ollut vaihtoehto (ja koska siitä olisi tullut vaan entistä kurjempi fiilis) niin nousin ylös ja märehdin siinä hetken. Joskus sitä ikään kuin jää vellomaan siihen kurjuuteen ja tavallaan kiukuttelee itselleen, että en varmana yritä edes mitään. Päätin kuitenkin yrittää suhtautua asioihin positiivisesti ja yrittää nähdä hyvät puolet. Usein nimittäin se fiilis muuttuu kun vain päättää muuttaa sitä. Näin kävi nytkin. Parin tunnin kuluttua olo oli jo huomattavasti parempi.

Asenteella, eli tarkemmin sanottuna suhtautumisella asioihin voi vaikuttaa ihan hurjasti fiilikseen sekä asioiden kulkuun. Joskus jos mulla on oikeen kurja päivä, otan sellasen asenteen että bring it on vaan, kyllä mä selviän! Joskus huono päivä voikin kääntyä ihan päälaelleen, koska on vaan vetänyt niin kovalla asenteella taistellen läpi vaikeuksien.

Tätä kannattaa oikeasti harjoitella, sillä omilla ajatuksilla ja suhtautumisella voi tehdä omasta elämästä ihan tosi kivaa ja sujuvaa. Jälkeenpäin kun mietiskelee, usein ne haastavimmat elämänvaiheet ovat olleet juuri niitä, jotka ovat opettaneet eniten ja jälkeenpäin ajateltuna, ei edes haluaisi vaihtaa niitä pois.

Ennen kun kirjoitin tämän postauksen lueskelin vuoden takaisia postauksia ja itse asiassa tasan vuosi sitten jouduin sairaalaan vuorokaudeksi, sillä mulla epäiltiin keuhkoveritulppaa. Tulppaa ei onneksi löytynyt, mutta muitakin tutkimuksia tehtiin todella matalan sykkeen vuoksi. Lisäksi mulla on epäilty olevan hereditaarinen angioödeema, joka on erittäin harvinainen sairaus. (HAE:ssa siis eri ruumiinosat saattavat yhtäkkiä turvota ilman syytä ja mulla on tapahtunut tämä muutamia kertoja kasvoissa.)

Tuolloin vuosi sitten siis todellakin vedettiin matto jalkojen alta ja siinä ehti taas miettiä kaikenlaista. Siltikin päätin pysyä positiivisena ja jatkaa eteenpäin. Sydämessähän ei sitten ollut koskaan mitään, eli mulla on vaan tavallista matalammat sykealueet hyvän kunnon vuoksi.

Joskus vaikeat asiat ja tapahtumat meinaa vetää mielen matalaksi, mutta kannattaa muistaa, että on turha murehtia asioita, joille ei voi mitään tai joita ei ole vielä edes tapahtunut. Joskus on vaan hyvä luottaa elämään ja antaa asioiden mennä omalla painollaan!

Nyt mä meinaan mennä vetämään älyttömän kovan jumppasetin ja hikoilla viimeisetkin ärsytykset veke! Urheilu onkin yksi parhaista keinoista hankkia hyvä fiilis, oli tilanne mikä tahansa. Tsemit sinne jos ruudun takana on muitakin, jotka tarvitsee tänään vähän enemmän voimia ja tsemppiä! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook