BLOGI 10 VUOTTA!

15.11.2020
8

15. marraskuuta vuonna 2010 päätin hetken mielijohteesta perustaa blogin! Olin mietiskellyt asiaa mielessäni jo hetken, sillä olin kovasti innostunut lukemaan ruotsalaisia blogeja kuten Kenzan ja Kissien blogeja. Suomessa blogiskene oli vielä melko mitätön, eikä treeniaiheisia blogeja ollut juurikaan. Asiaa suunnittelematta menin bloggeriin ja iskin sinne ensimmäisen mieleen tulevan nimen blogille, nimen joka koristaa tätä sivua vielä tänäkin päivänä.

Tarinat ovat vuosien aikana vaihdelleet treenien, hyvinvoinnin ja ravinnon ympärillä, mutta olen aina avannut myös henkilökohtaista elämääni tänne ja kaikki tarinointi liittyykin pitkälti omaan elämään ja asioihin, joista olen ollut kiinnostunut. Viimeisen vuoden aikana blogissa on tapahtunut enemmän muutoksia, sillä raskaaksi tulon jälkeen aiheet siirtyivät pitkälti raskausaikaan ja sittemmin tähän vauva-arkeen, jota elän parhaillaan.

Oon aina sanonut, että inspiraatio kirjoituksiin tulee vahvasti omasta elämästäni. Aiemmin päiväni olivat täynnä treeniä ja kuntosaliympäristössä olemista, joten oli helppo kirjoitella näihin liittyviä juttuja. Viime aikoina musta on tuntunut, että on hankalaa keksiä aiheita treenaamiseen tai vaikka ravitsemukseen (reseptejä lukuunottamatta) liittyen, sillä omat kiinnostuksen kohteet ovat aika vahvasti vauvassa.

Elän vauvakuplassa ja sen vuoksi myös nämä kirjoitukset liittyvät paljon siihen. Toki nämäkin liittyvät omalla tavallaan hyvinvointiin, sillä esim. jos vauva nukkuu hyvin, myös äiti nukkuu hyvin. (ainakin useimmiten 😁) Katsotaan mihin tämä polku vie tulevaisuudessa.

ruokakuvia vuodelta 2013

Tänään ajattelin kuitenkin kertoa kohokohtia ja ajatuksia näiden kymmenen vuoden ajalta!

Ihmiset, uudet ystävät ja kokemukset! Blogin ansiosta olen tutustunut moniin ihmisiin joita en muuten tuntisi. Olen saanut ystäviä, jopa elinikäisiä sellaisia. Olen saanut kokea asioita, jotka ilman blogia jäisivät tekemättä. Olen päässyt testaamaan tuotteita ja palveluita, joihin muuten ei olisi ollut mahdollisuutta. Näitä on niin paljon, että vaikea mainita vaan muutama.

Even kanssa blogattiin molemmat Fitfashionin alla. Eveen tutustuin blogin kautta ja nykyään ollaan kolleegoita, jumppaohjaajia molemmat!

Olen aika ylpeä siitä, että kehitin tyhjästä itselleni elinkeinon, joka on elättänyt minua jo seitsemän vuoden ajan. Blogi ei tokikaan tuottanut alusta saakka, mutta kolmen vuoden jälkeen aloin saamaan myös tuloja. Tämä on mahdollistanut vapaamman arjen, omat aikataulut ja joustavan arjen. En ole koskaan edes halunnut tehdä pelkästään blogia ja somea työkseni, mutta tämä on tuonut kivaa tasapainoa sen suhteen, että olen voinut vastapainoksi jumppailla työkseni niin paljon kuin jaksan ja haluan. Pelkällä jumpan vetämisellä ei nimittäin rikastumaan pääse.

Vuonna 2013 minua pyydettiin uuteen Fitfashion portaaliin, josta ura lähtikin nopeasti nousuun ja monet uudet lukijat löysivät tänne. Katselin äsken statistiikkoja tuolta ajalta ja jo silloin blogissani on vieraillut 200 000 uniikkia kävijää parhaimpina kuukausina, huh! 

Tämä kuva oli joskus bannerikuvana!

Vuonna 2014 minut pyydettiin Indiedaysille ja päätös blogi-muutosta oli todella vaikea. Lukijalle tällainen muutos ei ole suuri, mutta itse punnitsin silloin pitkään, että teenkö virheen, tippuvatko hyvät luvut alas. Lopulta parempi sopimus voitti ja siiryin Indiedaysin alle syksyllä 2o14. Täällä ollaan vieläkin! 

Vuonna 2015 olin koko vuoden Kari Traa merkin lähettiläänä yhdessä Venla Savikujan kanssa. Taisimme olla ensimmäiset suomalaiset Kari Traa -ambassadorit. Tuona vuonna pukeuduinkin oikeastaan ainoastaan Kari Traan värikkäisiin ja ihaniin vaatteisiin, joista osa on mulla edelleenkin käytössä!

Blogin haasteet olivat todellinen hitti vuosina 2014-2016. Joka vuonna järjestin veloituksettoman treenihaasteen, joka sisälsi myös ruokavaliot. Suosituin näistä oli ensimmäisenä vuonna järjestetty Bikini Body Bootcamp. Sadat, ellei jopa tuhannet lukijat osallistuivat haasteeseen. Sittemmin tein tästä treenistä oman ryhmäliikunta-tunnin, jota ohjasin useamman vuoden ajan Ladies Club kuntosalilla! 

olin itsekin haasteissa mukana!

Vuoden 2016 lopussa ja 2017 aikana koin ensimmäistä kertaa blogiuran aikana isompia vaikeuksia ja muutoksia henkilökohtaisessa elämässä. Tuolloin tekstien tuottaminen oli ensimmäistä kertaa vaivan takana ja blogikriisiä pukkasi tippuvien lukujen vuoksi. Myös muut somet alkoivat tulla vahvemmin blogien rinnalle ja jopa ohi.

 Tämä blogi on ollut aina mun pääkanava ja vaikka mulla ei ole esim. Instagramissa suhteessa yhtä paljon seuraajia, on täällä luvut olleet välillä tosi hurjia. Parhaimpina kuukausina täällä on vieraillut yli 500 000 kävijää (kuukauden aikana) mikä on mielestäni paljon! Sittemmin olen minäkin alkanut tuottaa enemmän julkaisuja myös muissa someissa ja tällä hetkellä Instagram toimii vahvasti tässä vieressä, jollei jopa pääkanavana.

Vuosien aikana olen saanut paljon palautetta! Pääosin positiivista mutta myös negatiiviset viestit ovat olleet osa tätä työtä melkein alusta saakka. Joskus kommentointi on aiheuttanut todella paljon ahdistusta monien päivien ajaksi, mutta pääosin olen kai selvinnyt aika hyvin. Vuorovaikutus lukijoiden kanssa on ollut yksi asia mikä on pitänyt motivaation yllä. Mulla on aina ollut auttamisen halu. Tykkään auttaa ihmisiä ja jos koen hyviä juttuja omassa elämässäni, haluan jakaa ne myös muille. Tämä on ollut se kanava, jossa olen saanut jakaa kokemuksia ja ajatuksia monista eri aiheista. 

Blogi on ollut yksi osasyy mun ruokainnostuksiin ja vuosien aikana onkin tullut kehitettyä resepti jos toinenkin! Suosituimpana lienee the kaurapizza ja senkin jälkeen on tullut tehtyä monta erilaista hittiruokaa, joita teen edelleen tänä päivänä. Olisi mahtavaa saada kaikki nämä reseptit vaikka yhdeksi kirjaksi, saa nähdä jos sellaisen saisi joskus aikaiseksi!

10 vuotta on pitkä aika ja näillä äitiaivoilla unohdin varmaan sata ja yksi asiaa, joista olisin voinut kertoa. 😂 Homma jatkuu ja katsotaan miten pitkälle tämä tie vie. Kiitos teille lukijoille siitä että olette mahdollistaneet koko jutun. Kiitos kommenteista, reaktioista ja kaikesta!

Loppuun vielä muutama random kuva blogin mediakirjaston kätköistä vuosien varrelta!

 

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


PALJONKO KALOREITA SYÖN TÄLLÄ HETKELLÄ?

08.10.2020
1

Innostuin pitkästä aikaa laskeskelemaan keskiarvoa mun päivittäiselle energiansaannille. Meinasin kirjoittaa, että yllätyin lukemasta, mutta kun mietin asiaa tarkemmin, en edes tiedä mitä odotin. 😆 Kerrottakoon alkuun, että en siis seuraa kaloreitani tai punnitse ruokia. Kaurahiutaleet saatan joskus punnita, että osaan suhteuttaa kaikki puuron muut höysteet kauran määrään. Anyway, en siis seuraa mitään ruokavaliota, mutta mulla on aika samantyylinen rytmi arkisin, joten oli helppo laskea minkä verran energiaa suusta menee alas.

Kuten oon monesti maininnut, oon aika aktiivinen arjessa ja askelia tulee helposti 20 000 päivään, kiitos vaunu -ja reppulenkkien. Aktiivisuuden lisäksi treenailen 4-6 krt viikossa ryhmäliikuntaa ja saliharjoittelua. Lisäksi imetän, jonka sanotaan nostavan kulutusta noin 500 kcal per päivä. Painan noin 62 kg tällä hetkellä (168cm) ja paino palautui tuohon lukemaan aika nopeasti synnytyksen jälkeen. Vaikka paino on pysynyt samassa lukemassa siihen tippumisen jälkeen, koen että keho on tiivistynyt pikkuhiljaa tässä ajan kuluessa. Ennen raskautta painoin 60 kg, mutta mun mielestä kahdella kilolla ei ole oikeestaan mitään eroa tai merkitystä mihinkään.

Arkisin mun kalorimäärä on noin 2800-3000 kcal per pvä. Viikonloppuna taas energiamäärä nousee 3500 kaloriin, kun tavanomaiseen ruokavalioon tulee herkkuja ja/tai ravintolaruokia mukaan. Mun päivittäinen keskiarvo on siis noin 3000 kaloria. Pyrin syömään paljon marjoja, hedelmiä ja vihanneksia, mutta muuten mukaan mahtuu kaikenlaista laidasta laitaan. Välillä teen raakasuklaata ja terveysherkkuja, välillä vedän purkillisen magnumjäätelöä. 😄

Arkisin pidän ruokapuolen sellaisena että syön vain tavallista ruokaa, tavanomiaset herkut kuten karkit ja jäätelöt jätän viikonlopulle. Tällä hetkellä mulle sopii hyvin tällainen rytmi, sillä koska rakastan ruokaa, viikonloput tuntuvat vähän spesiaalimmalta kun ne poikkeavat edes jotenkin arjesta. 😅

Syön 4-5 kertaa päivässä ja tällä hetkellä suurin energiamäärä painottuu iltaan, koska ensinnäkin silloin mulla on aikaa syödä rauhassa ja nukun paremmin jos tankkaan hiilareita ennen yöunia! Tällä hetkellä ruoka maistuu, eli ruokahalusta ei ole homma kiinni. Arkisin tykkään syödä ihan perus itse tehtyä kotiruokaa ja viikonloppuisin panostan kokkailuun hieman enemmän aikaa.

Energiamäärän laskiessa huomasin myös, että vaikka en juurikaan mieti mitään makrojakaumia niin jakauma oli itseasiassa aika hyvä! 46 % hiilareita, 26 % proteiinia ja 28 % rasvaa. Se mitä voisin mielestäni petrata entisestään on rasvan laatu!

Maittavaa loppuviikkoa! 😋

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


POLAR VANTAGE M VS. POLAR IGNITE

07.09.2020
7

Yksi kysytyimpiä kysymyksiä, joita saan instagramissa koskee kelloani. Usein halutaan tietää mikä kello mulla on tai sitten kysytään Vantagen M:n ja Igniten eroja. Mullahan on ollut molemmat kellot käytössä ja ajattelin kertoa mielipiteeni niiden eroavaisuuksista. Molemmat kellot on saatu aikaisemmin osana yhteistöitä, mutta tämä postaus ei ole itsessään kaupallinen yhteistyö.

Mulla on polarin kellon lisäksi H10 sykesensori, jonka avulla saan tarkemmat tiedot sykkeiden vaihtelusta treeneissä. Mielestäni molempien kellojen ranteesa mittaava toiminto on jo itsessään tarkka, mutta tietyissä treeneissä kello ei aina ehdi mukaan nopeimpiin sykkeennousuihin ja laskuihin. Olen kirjoittanut aiheesta ihan oman tekstin:

RANTEESTA MITTAAVA KELLO VS. SYKEVYÖ

Multa on kysytty usein, että kumpi kelloista on parempi ja mielestäni tätä tärkeämpi kysymys on että mitä kellolta haluaa. On kai sanomattakin selvää, että olen itse ollut tyytyväinen molempiin! Aluksi mulla oli Vantage M ja tein vaihdon oikeastaan vain koska mulla oli mahdollisuus päästä kokeilemaan Igniteä yhteistyön tiimoilta. Molemmissa kelloissa on Polarin uusin ohjelmisto, joten niissä on kaikki samat toiminnot ja ohjelmat. Muutamia eroja niissä kuitenkin on

  • Vantage M akku kestää pidempään kuin Ignitessä. Vantagen latasin kerran viikkoon, igniten lataan noin joka toinen päivä. Latausaika on molemmissa lyhyt, noin 30 minuuttia.
  • Ignitessä on kosketusnäyttö ja Vantage toimii napeilla. Tämä lienee ihan makukysymys, sillä itse kallistun ehkä enemmän noihin nappeihin. Joskus kiireessä näytön kosketus ei toimi niin pikaisesti kuin toivoisi.
  • Igniten näyttö on kirkkaampi kuin Vantagen, mutta vantagessa näyttö on jatkuvasti näkyvillä, kun taas igniten näyttö pimenee noin viiden sekunnin kuluttua ja kun haluaa katsoa kelloa, täytyy kello nostaa vaakatasoon tai painaa napista päälle.
  • Igniten kellotaulu on pienempi ja kello on muutenkin sirompi ja minun makuun naisellisempi ja kauniimpi. Vantage on ehkä enemmän sporttikellon näköinen.

Muita eroavaisuuksia en ole kelloista keksinyt. Itse olen tykännyt kovasti Polarin ohjelmistosta ja mun mielestä parhaita juttuja on se, että mitä kauemmin kelloa käyttää säännöllisesti, se ikään kuin oppii tuntemaan sut paremmin ja saat tarkempaa dataa aktiivisuudesta, kulutuksesta sekä unen määrästä ja laadusta. Oon tainnut sanoa tämän ennenkin, mutta mitä tulee noihin kaikkiin mainittuihin ominaisuuksiin, kannattaa aina tarkastella pidemmällä aikavälillä kuin yksittäisiä päiviä. Esimerkiksi kulutusta kannattaa katsoa viikko- tai jopa kuukausitasolla keskiarvona mielummin kuin tuijottaa yksittäisiä hyviä tai huonoja päiviä.

Mulla on kellossa ilmoitukset päällä niin, että kaikki puhelimeen tulevat viestit, sähköpostit ja puhelut näkyvät myös kellon taululla. Väitän myös että oma aktiivisuuteni, etenkin arkiaktiivisuus on lisääntynyt kellon käytön myötä. Liian vakavasti ei kuitenkaan näitä numeroita kannata ottaa, saati stressata tiettyjen prosenttien täyttymisestä. Kellon on mielestäni hyvä apuväline, mutta kuitenkin vain laite, joka ei osaa ottaa huomioon kaikkea.

Oon tehnyt molemmista kelloista myös oman postauksen ja ne pääsee lukemaan alla olevista linkeistä.Teksteissä myös enemmän infoa kellojen ominaisuuksista ja Polarin ohjelmistosta:

POLAR VANTAGE M

POLAR IGNITE

instagram: ainorouhiainen 

Facebook

 


IMETYS JA VAUVAN VATSAVAIVAT

19.08.2020
1

Hiphei! Vauva-aiheiset postaukset jatkuu, koska #vauvakupla on syöpynyt mun aivoihin aika syvälle. Ei hätää, eiköhän tämäkin tästä tasoitu ja mieleen alkaa taas pulpahtaa muitakin aiheita. Nyt en jaksa stressata siitä, että pitäisi keksimällä keksiä jotain vain koska pitää.

Parin viikon iässä meidän vauva alkoi itkeä enemmän. Etenkin iltaisin meno oli sellaista että huutoa oli vaikea saada loppumaan. Vauva myös venytteli kehoaan niin, että tuli fiilis että vatsassa ei olisi kaikki hyvin. Itkut ja huudot yleistyvät tuohon aikaan muutenkin, joten aina ei ole kyse vatsavaivoista. En ole edelleenkään varma johtuiko meillä niistä vai jostain muusta, mutta koska olen luonteeltani ongelman ratkaisija, halusin edes yrittää tehdä asialle jotain. Tavoite saavutettiin, sillä ongelma katosi toiminnan myötä!

Olen aina ollut sellainen, että jos tulee joku ongelma, haluan selvittää sen. Jos se liittyy kehoon, haluan entistä enemmän selvittää syyn ja hoitaa ongelman kuntoon. 😁 Nyt koin, että jos voin omalla toiminnalla parantaa vauvan oloa, haluan ehdottomasti kokeilla. Otin siis selvää, mitkä ovat yleisimmät vatsaa ärsyttävät ruoka-aineet ja jätin ne kertaheitolla pois.

Lapsen suolisto on erityisen herkkä kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Vauvan suolistovaivoista ei kannata syyllistää itseään, sillä ravinnon lisäksi mahdollisten oireiden esiintymiseen vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten perimä, stressi, ympäristö ja tunteiden käsittely. Siltkin äidin ruokavalio vaikuttaa suoraan lapsen hyvinvointiin, erityisesti raskauden ja imetyksen aikana ja myöhemmin esimerkin kautta.

Imetysdieetillä äidin ruokavaliosta poistetaan maito, viljat, kananmuna, pähkinät, soija, palkokasvit, sipulit ja kaalikasvit. Myös voimakkaita mausteita ja makeutusaineita kannattaa välttää. Itse en lähtenyt ihan noin radikaalisti liikkeelle, vaan mietin syötyjä ruokia ja karsin niistä yleisesti vastavaivoja aiheuttavat ruoka-aineet, joita olin itse käyttänyt.

Mun ruokavaliosta poistui voimakkaat mausteet, tietyt makeustusaineet, sipuli, valkosipuli, kananmuna, pavut, herneet, kaikki kaalit, kofeiini, ruisleipä, suklaa, mansikat sekä hiilihappopitoiset juomat. Gluteenia ja maitotuotteita en poistanut, vaikkakin suosin luonnostaan gluteenitonta kauraa paljon.

Painotan, että ruokavaliosta ei kannata koskaan vaan poistella ainakaan tärkeitä ruoka-aineita, ilman että korvaa niitä jollain. Oma listani sisälsi pääosin juttuja, joiden poistaminen ei juurikaan vaikuta mihinkään. Tosim mun vihannessaldo koostui pitkälti juuri kaaleista (varhaiskaali, lehtikaali, parsakaali jne) joten oli keksittävä vatsalle ystävällisempi kasvisvaihtoehto. Suuntasin siis Prismaan ja täytin pakkasen lempeät kasvikset – sekoituksilla.

Kahvin vaihdoin kofeiinittomaan ja muuten join vain vettä, koska kaikki muut aiemmin käyttämäni juomat juomat jäivät pannaan hiilihappopitoisuuden tai makeutusaineiden vuoksi. Muutenkin makeutusaineiden karsiminen poistaa aika paljon tuotteita, jos suosii ns. kevytuotteita kuten maustettuja jugurtteja, rahkoja, juomia, proteiinipatukoita, proteiinijäätelöitä, ketsuppia jne. 

Noista vihreistä jouduin hetkeksi luopumaan!

Muutos vauvan käytöksessä muuttui aikalailla heti, joka vahvisti ajatusta ruokavalion merkityksestä. Siitä saakka meillä on ollut tyytyväinen vauva, joka kyllä itkee välillä, mutta itkuun löytyy usein muu syy, kuten nälkä tai väsy. 😁

Koska poistin kaikki kertaheitolla ruokavaliostani, en tiennyt mikä olisi aiheuttanut itkut. Muutaman viikon kuluttua, aloin lisätä poistettuja ruoka-aineita yksi kerrallaan ja tällä hetkellä mulla on fiilis, että ongelman aiheuttivat vahvat mausteet, joita käytin ennen aika runsaalla kädellä. Tykkään tulisesta ruuasta ja mun maustamiset ovat joskus liikaa jopa miehelle, joten olisi aika loogista että pienen vauvan vatsa ei kestä tulista ja mausteista safkaa. Olin sitäpaitsi ostanut vahingossa extra chilillä höystetyn grillausmausteen ja käyttänyt sitä kaikkiin ruokiin. Tällä hetkellä olen palauttanut kaikki muut paitsi nuo vahvat mausteet sekä varhaiskaalin.

Tuo hieman haastavampi vaihe kesti meillä vajaa viikon, joten aika helpolla ollaan tuon minin kanssa päästy muuten. Kuten alussa mainitsin, itku voi johtua myös monista muista syistä, mutta itse halusin kokeilla, josko voin omalla toiminnalla vaikuttaa asiaan. Höpöttelin tästä aiheesta tietysti myös instagramissa ja moni vinkkasi myös vyöhyketerapiasta vauvalle. Hurjan moni oli löytänyt avun vyöhyketerapiasta, joten mahtaa olla kokeilemisen arvoinen juttu jos kotona on syystä tai toisesta paljon itkevä vauva!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


6 x ASIAT, JOTKA EDISTIVÄT SYNNYTYKSESTÄ PALAUTUMISTA

15.08.2020
4

Ihan ensimmäisenä haluan sanoa, että mielestäni synnytys ja siitä palautuminen on monen asian summa. Se ei ole myöskään kilpailu tai syy vertailla itseä toisiin. Multa on pyydetty paljon palautumiseen liittyviä tekstejä ja sen vuoksi olen aiheesta raapustellut. Tavoitteena ei ole nostaa itseäni jalustalle, arvostella muita tai aiheuttaa paineita. Sen sijaan kerron asioita joiden koin olevan tärkeitä sen suhteen, että palauduin hyvin. Painotan, että terveys ja liikuntakyky ovat itselleni niin tärkeitä, että sen vuoksi halusin pitää niitä yllä koko raskausajan ja heti sen jälkeen.

Oloni on tuntunut jo viikkojen ajan täysin normaalilta ja esimerkiksi erkaumaa ei ole enää omien mittauksieni perusteella jäljellä, eikä mulla ole ollut mitään tuntemuksia alakerrassa synnytyksen jälkeen. Silti odotan vielä jälkitarkastukseen ja äitiysfyssarin tapaamiseen ennen kuin palaan täysin tuttuun treenitehooni.

Tausta – Olen urheillut koko elämäni, joten raskautuessa kehoni oli loistokunnossa. Keskivartalon lihakset ovat aina olleet kehoni vahvin osa, jonka ansiosta kehoni kesti hyvin myös muuttuvan painopisteen, enkä näin ollen kärsinyt esim. selkäkivuista, kolotuksista tai liitoskivuista, minkä ansiosta pystyin taas liikkua täysin normaalisti ihan raskauden loppuun saakka.

Saattaa tuntua kaukaiselta ajatukselta, mutta suosittelen lämpimästi keskittymään treeneissä aina tasapainoiseen harjoitteluun ja pelkän ulkomuodon muokkaamisen sijaan, panostamaan suorituskykyyn, liikkuvuuteen ja lihastasapainoon. Tämä auttaa kehoa kestämään myös raskausajan paremmin, nopeuttaa palautumista ja säästää monilta vaivoilta. Jos on treenannut ainoastaan olkapäitä ja peppua tukivyö päällä (ettei vyötärö levene) niin väitän, että keho on paljon kovemmalla kun se käy läpi muutoksia, kuten raskaus ja synnytys.

Elämäntavat raskausaikana – Mun fokus oli pysyä liikkeellä. Kävelin, pyöräilin, treenasin ja olin aktiivinen koko raskausajan alusta loppuun. Ei huvittanut aina, eikä ison vatsan kanssa ollut aina kiva lähteä liikkeelle, mutta onneksi menin. Kuntoni ei ehtinyt laskea missään vaiheessa ja heti ensimmäinen treeni synnytyksen jälkeen tuntui melko helpolta. Alun univajeen ja kaikki uudet muutokset jaksoi paremmin, kun kunto oli hyvä. Aina ei tarvitse varsinaisesti treenata, mutta kannattaa pysyä liikkeessä siinä muodossa mikä onnistuu. Aktiivisuuden ansiosta raskauskilot pysyvät kohtuudessa, jolloin liikkuminenkin on helpompaa.

Liikkeelle! – Synnytyksen jälkeen aloin liikkua saman tien ja nyt en tarkoita treenaamista, vaikka senkin aloitin hyvin nopeasti. Kävely,vaunuttelu ja yleinen aktiivisuus nopeuttavat kehon palautumista synnytyksen jälkeen.

Kävelylenkit kannattaa aloittaa lyhyistä matkoista ja alkuun selkää voi tukea esimerkiski tukivyön tai korsetin avulla. Liike on lääke myös tässä tilanteessa, olettaen ettei ole mitään rajotteita, jotka kieltää liikkumisen. Sain tietysti myös kritiikkiä nopeasta startistani ja painotan, että en todellakaaan tarkoita, että heti pitäisi olla jumppaamassa, mutta oman tilanteen mukaan liikkua lempeästi.

Nykyään on jopa tietynlainen trendi, että liikkumista synnytyksen jälkeen pelätään ja siitä pelotellaan. Jopa fyssari sanoi mulle, että ei ne ongelmat yhdestä treenistä tule ja asioita voi kokeilla ja todeta sitten tuntuiko se hyvältä vai ei. Tietysti on olemassa tiettyjä juttuja, joita ei kannata lähteä edes testaamaan, mutta liikkumista on turha pelätä, mikäli ei ole mitään rajoitteita, jotka sen kieltävät. Asiantuntijan tapaaminen antaa myös varmuutta siitä, että tietää mitä voi tehdä!

Korsetti, tukivyö, kompressiotrikoot – Keskivartaloa voi tukea synnytyksen jälkeen edellä mainituilla. Itselläni parhaiten toimi hyvin korkealle ylettyvät trikoot, jotka ovat paksua ja tukevaa kangasta. Ihan alussa käytin myös tukivyötä kävelylenkeillä. Korsettikin multa löytyy, mutta ajattelin ottaa sen käyttöön vasta nyt. Huom! Korsettia tai vyötä ei kannata pitää jatkuvasti tai pitkiä aikoja, sillä muutoin keskivartalon lihakset eivät pääse vahvistumaan. Lyhyitä aikoja ja alkuun ainoastaan selkää tukemaan, jos esimerkiksi alaselkä väsyy liikkeessä.

Lantionpohjan ja syvien lihaksien vahvistaminen – Kun synnytyksestä oli kulunut viikko, olin jo äitiysfyssarilla tsekkaamassa missä tilassa keskivartaloni oli ja sain mukaani kotiohjeet lantionpohjan ja korsetin vahvistamiseen. Ennen fyssarin tapaamista, aloitin omatoimisen lantionpohjan treenaamisen heti synnytyksen jälkeen sairaalassa.

Sain myös vahvistuksen muista liikkeistä ja treeneistä, joita pystyin alkaa tekemään. Spinning, porrastreenit, kävely ja kotijumppa olikin ne mitä tein ensimmäiset viikot. Nyt olen alkanut tehdä muutakin ja loput lisään sitten jälkitarkastuksen jälkeen, mikäli sieltä tulee vihreä valo!

Riittävästi (terveellistä) ruokaa, ei dieettejä – Raskauskilot saattavat ahdistaa ja jos/kun ne eivät jääkkään synnärille, aletaan stressaamaan asiasta ja sorrutaan ehkä pikakeinoihin, jotka usein vain saavat aikaan kierteen, joka pahentaa tilannetta. Imetys nostaa kulutusta ja keho vaatii ravinteita synnytyksen jälkeiseen palautumiseen. Ruokaa ei kannata pelätä, eikä kaloreita alkaa laskea. Parasta tietysti olisi, jos ruokavalio olisi kunnossa jo raskauden aikana, jolloin mitään muutoksia ei tarvisi edes tehdä!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


« Vanhemmat
Uudemmat »