6 x ASIAT, JOTKA EDISTIVÄT SYNNYTYKSESTÄ PALAUTUMISTA

Ihan ensimmäisenä haluan sanoa, että mielestäni synnytys ja siitä palautuminen on monen asian summa. Se ei ole myöskään kilpailu tai syy vertailla itseä toisiin. Multa on pyydetty paljon palautumiseen liittyviä tekstejä ja sen vuoksi olen aiheesta raapustellut. Tavoitteena ei ole nostaa itseäni jalustalle, arvostella muita tai aiheuttaa paineita. Sen sijaan kerron asioita joiden koin olevan tärkeitä sen suhteen, että palauduin hyvin. Painotan, että terveys ja liikuntakyky ovat itselleni niin tärkeitä, että sen vuoksi halusin pitää niitä yllä koko raskausajan ja heti sen jälkeen.

Oloni on tuntunut jo viikkojen ajan täysin normaalilta ja esimerkiksi erkaumaa ei ole enää omien mittauksieni perusteella jäljellä, eikä mulla ole ollut mitään tuntemuksia alakerrassa synnytyksen jälkeen. Silti odotan vielä jälkitarkastukseen ja äitiysfyssarin tapaamiseen ennen kuin palaan täysin tuttuun treenitehooni.

Tausta – Olen urheillut koko elämäni, joten raskautuessa kehoni oli loistokunnossa. Keskivartalon lihakset ovat aina olleet kehoni vahvin osa, jonka ansiosta kehoni kesti hyvin myös muuttuvan painopisteen, enkä näin ollen kärsinyt esim. selkäkivuista, kolotuksista tai liitoskivuista, minkä ansiosta pystyin taas liikkua täysin normaalisti ihan raskauden loppuun saakka.

Saattaa tuntua kaukaiselta ajatukselta, mutta suosittelen lämpimästi keskittymään treeneissä aina tasapainoiseen harjoitteluun ja pelkän ulkomuodon muokkaamisen sijaan, panostamaan suorituskykyyn, liikkuvuuteen ja lihastasapainoon. Tämä auttaa kehoa kestämään myös raskausajan paremmin, nopeuttaa palautumista ja säästää monilta vaivoilta. Jos on treenannut ainoastaan olkapäitä ja peppua tukivyö päällä (ettei vyötärö levene) niin väitän, että keho on paljon kovemmalla kun se käy läpi muutoksia, kuten raskaus ja synnytys.

Elämäntavat raskausaikana – Mun fokus oli pysyä liikkeellä. Kävelin, pyöräilin, treenasin ja olin aktiivinen koko raskausajan alusta loppuun. Ei huvittanut aina, eikä ison vatsan kanssa ollut aina kiva lähteä liikkeelle, mutta onneksi menin. Kuntoni ei ehtinyt laskea missään vaiheessa ja heti ensimmäinen treeni synnytyksen jälkeen tuntui melko helpolta. Alun univajeen ja kaikki uudet muutokset jaksoi paremmin, kun kunto oli hyvä. Aina ei tarvitse varsinaisesti treenata, mutta kannattaa pysyä liikkeessä siinä muodossa mikä onnistuu. Aktiivisuuden ansiosta raskauskilot pysyvät kohtuudessa, jolloin liikkuminenkin on helpompaa.

Liikkeelle! – Synnytyksen jälkeen aloin liikkua saman tien ja nyt en tarkoita treenaamista, vaikka senkin aloitin hyvin nopeasti. Kävely,vaunuttelu ja yleinen aktiivisuus nopeuttavat kehon palautumista synnytyksen jälkeen.

Kävelylenkit kannattaa aloittaa lyhyistä matkoista ja alkuun selkää voi tukea esimerkiski tukivyön tai korsetin avulla. Liike on lääke myös tässä tilanteessa, olettaen ettei ole mitään rajotteita, jotka kieltää liikkumisen. Sain tietysti myös kritiikkiä nopeasta startistani ja painotan, että en todellakaaan tarkoita, että heti pitäisi olla jumppaamassa, mutta oman tilanteen mukaan liikkua lempeästi.

Nykyään on jopa tietynlainen trendi, että liikkumista synnytyksen jälkeen pelätään ja siitä pelotellaan. Jopa fyssari sanoi mulle, että ei ne ongelmat yhdestä treenistä tule ja asioita voi kokeilla ja todeta sitten tuntuiko se hyvältä vai ei. Tietysti on olemassa tiettyjä juttuja, joita ei kannata lähteä edes testaamaan, mutta liikkumista on turha pelätä, mikäli ei ole mitään rajoitteita, jotka sen kieltävät. Asiantuntijan tapaaminen antaa myös varmuutta siitä, että tietää mitä voi tehdä!

Korsetti, tukivyö, kompressiotrikoot – Keskivartaloa voi tukea synnytyksen jälkeen edellä mainituilla. Itselläni parhaiten toimi hyvin korkealle ylettyvät trikoot, jotka ovat paksua ja tukevaa kangasta. Ihan alussa käytin myös tukivyötä kävelylenkeillä. Korsettikin multa löytyy, mutta ajattelin ottaa sen käyttöön vasta nyt. Huom! Korsettia tai vyötä ei kannata pitää jatkuvasti tai pitkiä aikoja, sillä muutoin keskivartalon lihakset eivät pääse vahvistumaan. Lyhyitä aikoja ja alkuun ainoastaan selkää tukemaan, jos esimerkiksi alaselkä väsyy liikkeessä.

Lantionpohjan ja syvien lihaksien vahvistaminen – Kun synnytyksestä oli kulunut viikko, olin jo äitiysfyssarilla tsekkaamassa missä tilassa keskivartaloni oli ja sain mukaani kotiohjeet lantionpohjan ja korsetin vahvistamiseen. Ennen fyssarin tapaamista, aloitin omatoimisen lantionpohjan treenaamisen heti synnytyksen jälkeen sairaalassa.

Sain myös vahvistuksen muista liikkeistä ja treeneistä, joita pystyin alkaa tekemään. Spinning, porrastreenit, kävely ja kotijumppa olikin ne mitä tein ensimmäiset viikot. Nyt olen alkanut tehdä muutakin ja loput lisään sitten jälkitarkastuksen jälkeen, mikäli sieltä tulee vihreä valo!

Riittävästi (terveellistä) ruokaa, ei dieettejä – Raskauskilot saattavat ahdistaa ja jos/kun ne eivät jääkkään synnärille, aletaan stressaamaan asiasta ja sorrutaan ehkä pikakeinoihin, jotka usein vain saavat aikaan kierteen, joka pahentaa tilannetta. Imetys nostaa kulutusta ja keho vaatii ravinteita synnytyksen jälkeiseen palautumiseen. Ruokaa ei kannata pelätä, eikä kaloreita alkaa laskea. Parasta tietysti olisi, jos ruokavalio olisi kunnossa jo raskauden aikana, jolloin mitään muutoksia ei tarvisi edes tehdä!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


4 Responses to “6 x ASIAT, JOTKA EDISTIVÄT SYNNYTYKSESTÄ PALAUTUMISTA”

  1. Avatar Marke sanoo:

    Kannattaa katsoa YouTubesta Piritta Hagmanin Tehyn luento raskausajan kehonhuollosta ja palautumisesta. Puhuu esim. relaksiini hormonista, mikä ylläpitää kudosten löysyyttä synnytyksen jälkeen. Oikeasti kannattaa maltillisesti aloittaa hypyt ja esim.juokseminen. Onnea vauvasta ❤️

  2. Avatar Thym sanoo:

    Hei. Kiitos kiintoisasta postauksesta. Ylipäätään mahtava blogi, jota olen lukenut en muista montako vuotta, mutta 4-5 ainakin! Sopisiko tähän postaukseen jossain vaiheessa ns jatko-osa, eli mitä, jos maito on jo maassa, miten sen keskivartalon kunnon voisi rakentaa, jos sitä ei ole (raskaus taustalla tai ei)? Lankuttamiset eri variaatioineen ja istumaannousut on varmaan kaikille tuttuja, mutta onko sulla erityisvinkkejä? Oikein hyvää kesää ja ihanaa vauva-aikaa!

  3. Avatar Moropaliasd sanoo:

    Tekee mieli kirjoittaaa oma kokemus palautumisesta, koska se on ihan päinvastainen. Mä en ole liikunnan ammattilainen enkä voinut juurikaan liikkua hypepremeesin takia koko raskausaikana, mutta ei mulla silti ollut juurikaan erkaumaa tai muita vaivoja. Mulle liike ei ollut lääke, vaan lepo. Lepo on lääke. EIkö liitoskivut muuten johdu hormonaalisista syistä, niitä tulee tosi monille tosi hyväkuntosillekin eikä vain heille, joilla keskivartalo ei ole supervahva?

    Mua ei peloteltu liikkumisella synnytyksen jälkeen, vaan se kun kehottettiin ottamaan ihan lungisti oli ihanaa, koska ajattelin että nyt ihan rauhassa, näitä hetkiä ei takaisin saa. Oli ihanaa, kun sanottiin, että nuku ja lepää: äitiys ei ole vain suorittamista. Niitä paineita kun tulee sieltä sun täältä jatkuvalla syötöllä. Ja siinä alussa on niin paljon muutakn opettelua…

    Tuntuu myös siltä, että näin vuosi synnytyksen jälkeen palaudun edelleen raskaudesta ja synnytyksestä. Vauva tarvitsee (huolimatta siitä imettääkö vai ei) äitiä ja muita ihmisiä fyysisesti niin pitkään niin paljon. Pitäisikö tarkistaa paino, että voisin sanoa, että synnytyksestä palautuminen on ohi? :D Jälkitarkastuksessa olin vielä ihan haavoilla. Oli tosi merkityksellistä, että sinne saakka oli lupa vaan olla.

    Olen vuoden aikana oppinut, että hyvinvointi ja terveys ovat eri asioita. Tai hyvinvointi ja liikunta. Mua ei huvita liikunta oikeastaan ikinä. Saan siitä energiaa, mutta sillä on ainoastaan välinearvoa mulle. Sillä energialla teen sitten sitä, mitä rakastan ja mikä lisää mun hyvinvointia ja kokemusta hyvästä elämästä: luen kirjoja, leivon kakkuja, kirjoitan gradua, leikin vauvan kanssa ja istuskelen sohvalla, nukun vähän syvemmin. Ymmärrän, että monelle muulle liikunta on pakollinen keino nollautua. Toisaalta hesarissa olikin hyvä juttu syömishäiriöliiton pj:lta siitä, kuinka myös pakollinen salilla käynti (en tarkoita ketään erityistä tässä) voi olla myös merkki syömishäirikäyttäytymistä, ei se että ei laske ruoan kaloreita tai syö joka päivä suklaata tai ei syö säännöllisesti. Liikunta voi olla yksi rentoutumis/palautumis/nollautumistapa, mutta jos se liikkumien AINOA ja pakollinen tapa, voi se sen pj:n mielestä olla syy huolestumiselle.

    No, tällasia ajatuksia heräsi tämän tekstin pohjalta. Tsemppiä vauva-arkeen, mulle se vuosi oli samaan aikaan pitkä ja lyhyt, toivon teille ihania muistoja ainutlaatuisista ajoista!

    • Kokemuksia on tosiaan erilaisia, eikä mikään kokemus ole parempi tai huonompi. Multa on toivottu nimenomaan minun kokemuksia synnytyksestä ja palautumisesta ja sen vuoksi niistä kerroin. Tämä teksti ei ollut mikään ohjekirja miten pitäisi tehdä, kerroin vain mitä olen itse tehnyt ja mitkä jutut ovat toimineet mulle. Noista liitoskivuista sen verran, että hyvät ja vahvat lantionpohjan lihakset edesauttavat sitä ettei liitoskipuja tule niin helpolla. Ei toki päde aina ja kaikilla, kuten ei moni muukaan asia.

      Vaikka olen käynyt liikkumassa noin tunnin tai kaksi päivässä, olen silti nauttinut hetkistä ja tästä ajasta. Jäähän mulle ne kaikki muut tunnit vauvan kanssa. :) Itselleni liikunta ei myöskään ole suorittamista vaan harrastus josta nautin ja josta tulee hyvä olo. Sama juttu kuin toiselle tulee vaikka siitä lukemisesta tai pelkästä olemisesta! Teen paljon muutakin, tykkään tehdä ruokaa, suunnitella reseptejä ja leipoa. Katsella leffoja ja hyviä sarjoja. Ymmärrän kyllä että jos ei tykkää liikkua, se voi tuntua oudolle että joku tekee sitä vapaaehtoisesti ja melko paljon. Ymmärrän myös sen että voi elää ja voida erittäin hyvin myös ilman liikuntaa, itse en siihen pystyisi. Siksi pitääkin tehdä asioita joista itse nauttii ja jotka saa voimaan hyvin! ❤️

      Tuohon syömishäiriö asiaan en osaa kommentoida, sillä en oikeen ymmärrä miten syömishäiriö liittyi tähän asiaan millään tavoin. Joskus tuntuu että se kortti pitää vetää aina esiin kun kyseessä on liikunta, treeni ja terveelliset elämäntavat.🤔

Kommentoi