Hei! Tällä kertaa olisi vuorossa aihe, josta en ole kirjoitellut kovinkaan paljon, sillä mulla ei ole itse aiheesta kokemusta. 🙂 Monesti ajatellaan, että raskaus on oikeutettu syy lopettaa liikkuminen, kerätä kymmeniä lisäkiloja vartaloon ja syödä kahden tai vaikka kolmen ihmisen edestä sen 9 kuukauden ajan. Todellisuudessa melko pieni energianlisäys riittää kattamaan vatsassa kasvavan vauvan tarpeet. Tiedän ja ymmärän, että raskausaika voi olla myös todella vaikea erinäisistä syistä riippuen, jolloin esim. liikunta ei onnistu. Kaksin käsin mässääminen on kuitenkin oma valinta, eikä epäterveellisen ruuan luulisi tekevän hyvää myöskään uudelle ihmisenalulle vatsassa.

Haastattelussa esiintyvä Kati on pysynyt todella hyvässä kunnossa lapsen syntymästä huolimatta ja halusin sen vuoksi haastatella häntä treenaamiseen ja ruokavalioon liittyen. Tämän haastattelun ideana ei ole syyllistää tai saada huonoa mieltä sellaisille jotka ovat syystä tai toisesta lihonneet runsaasti raskausaikana, jokainen vartalo on kuitenkin erilainen ja reagoi asioihin eri tavalla. Sen sijaan, haluan jakaa motivaatiota ja inspiraatiota sekä herättää ajatuksia siitä, että myös raskausaikana voi elää terveellisesti, eikä se automaattisesti tarkoita, että oma vartalo on lopullisesti menetetty ja hanskat voi heittää tiskiin samantien. 🙂

vain 18 päivää synnytyksen jälkeen!!

Heippa Kati ja kiitos haastatteluun osallistumisesta!

• Olet ihan mielettömässä kunnossa, vaikka lapsesi syntymästä on vain muutama viikko aikaa, miten ihmeessä tämä on mahdollista? 🙂  Kiitos! 🙂  Olen aina urheillut paljon. Tunnen kehoni todella hyvin, joka mahdollisti sen, että jatkoin elämääni kuin ennenkin, urheillen ja syöden terveellisesti. Kun oman kehon tuntee hyvin, niin tietää milloin jokin on liikaa.
  
• Ymmärsin, että olet treenannut aktiivisesti myös ennen raskautta? Minkälaisia treenejä harrastit ja kuinka usein?  Pääsääntöisesti kävin kuntosalilla 4-5krt/vko. Kävelen töihin joka pvä, satoi tai paistoi, käytän aina portaita jne, eli hyötyliikun aina kun mahdollista. Pelaamme mieheni kanssa myös tennistä, n.1 krt/vko.
  
• Entäs raskausaika, pystyitkö urheilemaan alusta loppuun vai rajoittiko raskaus liikkumista jossain vaiheessa? Liikuin koko raskauden ajan melkein kuin ennenkin. Aika alusta alkaen en enää nostanut sykettä yli 130, ja raskauden puolivälistä lähtien aloin tehdä kevyillä painolla pitkiä sarjoja. Vatsaa treenasin voimapyörällä puoleenvälin saakka. Juoksin kerran vkossa koko raskauden ajan, matalalla sykkeellä, viimeisen juoksun, joka oli 4km, juoksin kaksi päivää ennen kun tyttö tuli maailmaan. Tennistä pelasimme mieheni kanssa 1,5h vielä edellisenä pvänä. Seuraavana aamupvänä klo 11.05 tyttö tuli maailmaan. Tyttö syntyi suunnitellulla sektiolla, koska oli perätilassa lähes koko raskauden. Kävelin myös töihin koko raskauden ajan, ja hyötyliikuin ihan niin kuin ennenkin. Toki vauhti oli hitaampaa, ja joskus piti pysähtyä ja nauttia hetki raikkaasta ulkoilmasta. Samoin tenniksessä en ollut niin nopea, ja pallorallit jäivät lyhyemmiksi, koska lopetin pelaamisen heti jos tuntui että syke nouee liikaa. Oman kehon tunteminen, sekä oikea tekniikka lajissa kuin lajissa mahdollistaa todella paljon, oli raskaana tai ei. 
  
• Ruokavaliolla on suuri merkitys jaksamiseen ja hyvinvointiin,  kertoisiko lyhyesti ruokavaliosi kulmakivet?  Ruokavalioni koostuu kaikesta terveellisestä Syön todella paljon maitotuotteita, maustamattomina. En vältä rasvaa, vaan syön luonnonjugurttia jossa on rasvaa, sekä rahkaa jossa on rasvaa. Toki myös rasvatonta rahkaa. Kun heruttelen, syön kuivattuja luomuaprikooseja, sekä taatelia. Toki myös karkkia jos siltä tuntuu. Sanoisin että kulmakivi on se, etten kiellä itseltäni mitään. Näin ollen minun harvoin tekee mieli mitään ”huonoa ravintoa”. Minut on kasvatettu myös terveellisiin elämäntapoihin, isäni on hyvin terveystietoinen. Olen syönyt pikaruokaa/pitsaa viimeksi 9.luokalla, enkä syö suklaata, en keksejä sipsejä pullaa jne, koska mieleni tekee mieluummin aina jtn ravintoarvoiltaan rikkaampaa. Aina jos mieleni tekee, otan palan suklaata jäätelöä jne, näin vaan käy todella harvoin, enkä halua sitä enempää kuin vähän.
  
• Pystyitkö noudattamaan tavanomaista ruokavaliotasi raskaana ollessa? Oliko sinulla mitään erikoisia ruokahimoja? Söin koko raskauden ajan kuin ennenkin, ainoa ero oli, että himoitsin maitotuotteita vieläkin enemmän! Söin, ja syön edelleen rahkaa ja jugurttia marjojen kanssa, unohdin mainita edellisessä, että olen marjojen suurkuluttaja Join vettä entistä enemmän raskaana, sekä lisäsin ruisleipää ruokavaliooni enemmän. Kyllä, syön siis leipää kunnon oltermannilla jne, en käytä LIGHT-juustoja yms. Muutoin ruokavalioni pysyi lähes saman, eli vaihdellen eri lihoja, syön kaikkea lihaa, paitsi possusta en pidä. Runsain mitoin kasviksia, eritoten parsakaalia. Raejuusto ei ole rasvatonta vaan rasvallista. käytän leivän päällä oivariinia(aika runsaastikin).
  
• Sitten pakollinen kysymys 😉 Kuinka usein herkuttelit ns. epäterveellisillä ruoka-aineilla raskaana ollessa? Minulla on aina ollut herkkupvä kerran vkossa. Se on yleensä pe. Tämä oli myös raskauden aikana. Herkuttelin kuten ennenkin, en himoinnut yhtään enempää enkä vähempää mtn normaalista poikkeavaa. Irtokarkit kuuluivat herkkupvään aina kun teki mieli, eritoten lakritsa ja vaahtokarkit 🙂
  
• Sinulle ei jäänyt lainkaan raskauskiloja, luuletko sen johtuvan terveellisistä elämäntavoista myös raskausaikana? Syy siihen, ettei minulle kertynyt raskauskiloja, johtunee eritoten ruokavaliosta. Liikunnalla pidin yllä lähinnä hyvää oloa sekä vältin stressihormonin lähes täysin. Lääkärit arviovat tyttöni koon vielä leikkaussalissakin alle kolmekiloiseksi, koska mahani oli niin pieni ja tytön ääriviivat näkyivät selvästi. Niin vain syntyi terve ja jäntevä 3400g tyttö, joka on ollut itse rauhallisuus syntymän jälkeen (toistaiseksi)
  
• Miten aiot jatkaa treenejä nyt lapsesi syntymän jälkeen, onko tavoitteita? Suurin tavoitteeni on rakentaa takaisin ennenkaikkea TAKAPUOLI!! ”Laihduin” raskauden aikana n.4kg, koska menetin lihasmassaa. Eli ensisijainen tavoitteeni on palata salille n. 6 vkoa sektion jälkeen, ja alkaa rakentaa lihasmassaa takaisin. Vatsalihakset ovat myös ”poissa paikoiltaa”, niitä alan treenata vasta kun tunnen sen olevan järkevää, voi mennä kauemminkin kuin 6 vkoa. Haluan vielä mainita, että vaikka menetin painoa eritoten raskauden lopussa, niin sain lääkäreiltä kehuja kunnostani. Arvoni olivat esimerkilliset koko raskauden ajan, enkä vaarantanut lapseni kehitystä missään vaiheessa. Soitin aina terveysneuvontaan, jos mieltäni askarrutti jokin, ja nukuin aina VÄH.9h. Nukun muutenkin aina ihan minimissään 8h/yö. Sektiosta kotiuduin jo kahden yön jälkeen, ja illalla kotona lähdimme käymään kaupassa hakemassa vielä viime hetken tarvikkeita. Aloitin vaunuttelut heti. Toki varovaisesti, mutta toivuin todella nopeasti, kun pysyin liikkeellä. Asiaa tietenkin auttoi paljon se, että vauvamme on hyvä nukkuja, ekä valvota juurikaan öisin. Nyt ennen kuin palaan salille, kävelen päivittäin kaikkialle, eli todella paljon.  Käytän ”kuminauhaa” lihasten vetreyttämiseen,mm. kädet, selkä,j alat. Eli piiiitkiä toistoja THERA BANDI:lla.
  
• Parhaat vinkkisi muille lapsia odottaville, miten pystyy pitää liikuntarutiinit mukana ja kädet poissa karkkipussista, kun väsymys painaa?  Haluan painottaa, että ymmärrän täysin olevani myös äärimmäisen onnekas, kun kohdalleni osui ns.helppo raskaus. Tiedän paljon hyväkuntoisia naisia, jotka ovat joutuneet pakon edessä lopettamaan liikkumisen raskauduttuaan. Vinkkini odottaville on, että ainakin yrittää ensisijaisesti korvata valkoisen sokerin jollain muulla. Sokeri ei tee hyvää sikiöllekään. Kädet karkkipussiin kerran/kaksi vkossa hyvällä omalla tunnolla. Makeanhimo voi johtua myös köyhästä ravinnosta muuten, eli raskauduttuaan täytyy viimeistään alkaa kiinnittämään huomiota mitä syö, koska kyse on myös toisen ihmiselämän terveydestä. Itse näen raskauden todellisena mahdollisuutena löytää terveellisemmät elintavat. Kannattaa muistaa, että todellinen sokerinhimo häviää jo parissa pvässä, jos pystyy välttämään ”sen pahimman” himon. 😉

Toivon kaikille odottaville onnellista raskausaikaa, ja kehotan ottamaan iisisti ja pitämään mielialan korkealla-> sokeri nostaa mielialan nopeasti, mutta laskee myös yhtä nopeasti. Siksi kehotan hakemaan mielihyvää ensisijaisesti jostain muualta, kuin sokerista. (Paitsi kerran vkossa) 🙂

Kati ennen raskautta

Kiitos näistä vinkeistä. Jos joskus itse saan lapsia, toivon pystyväni samaan! 🙂

EDIT: Aina kun postauksissani esiintyy ulkoupuolinen henkilö, olen erittäin tarkka komenttien julkaisun kanssa. Pysytään positiivisina. 🙂