MINÄ RYHMÄLIIKUNTAOHJAAJANA

Vaikka olen kokonaisuudessaan yksi ja sama ihminen, koen että mulla on erilaisia ”persoonia” sen mukaan missä työtehtävässä toimin. Mulla on esimerkiksi blogipersoona, ohjaajapersoona, ystäväpersoona, tyttöystäväpersoona jne.. Varmaan sama juttu kaikilla. Käyttäytyminen muodostuu sen mukaan, mitä ollaan tekemässä ja kenen kanssa. Tuskin kukaan pystyy olemaan töissä ja kotona täysin samanlainen. Tietyt ihmiset tuovat meissä jotkut piirteet esiin, esimerkiksi joidenkin ystävien kanssa jutun laatu voi olla aivan erilaista kuin työkavereiden. Itse koen, että työyhteisömme on sen verran rento, että pystyy olemaan yhtä letkeästi kuin omien ystävien kanssa. 🙂

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Täällä blogissa voi olla vaikeaa tuoda sitä aitoa persoonaa esiin, sillä teksteissä ei esimerkiksi näy ilmeet tai eleet. Asiapitoiset tekstit voivat luoda kuvan hyvin korrektista tyypistä, tai kurinalaisesta elämästä. Voin vaikka lyödä vetoa, että ne jotka ovat tavanneet minut livenä/tuntevat minut, lukevat tekstejä hieman eri näkökulmasta kuin tuikituntemattomat. Se on kuitenkin ihan normaalia, eikä netissä varmaan edes pysty tuoda itsestään kokonaisuutta esiin.

Säännöllisesti blogia lukevat tietävät kuinka paljon pidän ryhmäliikunnasta ja sen ohjaamisesta. Millainen sitten on ohjaajapersoonani, tai millainen haluaisin sen olevan? En tietenkään esitä mitään roolia, vaan olen oma itseni, mutta on toki asioita joita haluaa korostaa tai ehkä peittää? Tulevan Les Mills skaban vuoksi olenkin miettinyt tätä persoonajuttua viime aikoina hieman enemmän..

Tärkeintä ohjaamisessa on tietysti ne perusasiat, eli itse ohjaaminen, rytmi, ennakointi jne, mutta niiden lisäksi on toki paljon muutakin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen perimmiltäni melko ujo, tai ainakin ollut aikaisemmin. Ohjatessa kaikki ujous kuitenkin katoaa taivaan tuuliin ja tuntuu siltä, että olen oikeassa paikassa ja tiedän just eikä melkeen mitä teen. Haluan olla, ja olenkin melko vaativa, sillä omat treeniperiaatteeni muodostuvat siitä, että jos jotain tehdään, se tehdään kunnolla. Kunnolla tekeminen ei aina tarkoita haastavinta versiota liikkeistä, vaan yleisesti asennetta. Itsensä ylittämisestä tulee aina voittaja fiilis!

Mielestäni treenin pitää olla myös hauskaa ja ehkä tärkein osa koko jumppaamista on siellä syntyvä fiilis! Kylmät väreet ja basson jytinä ovat jotain ihan parasta, ja itse haluankin aina satsata tunteihin niin, että ne eivät olisi vain tavallisia treenikokemuksia, vaan jotain enemmän. Tunnin aikana täytyy olla sitä fitness magicia ja endorfiiniryöppyjä. Jotain, minkä takia sinne haluaa tulla ensi viikolla uudestaan. 🙂

Haluaisin olla myös helposti lähestyttävä ja niin sanotusti samalla tasolla muiden osallistujien kanssa. Toivon, että osallistujat kokee tunnin niin, että me tehdään se yhdessä ryhmänä, muita tsempaten, eikä kukaan ole parempi tai huonompi kuin toinen. Teknillisesti haluan ja pyrin olemaan mahdollisimman hyvä esimerkki, sen vuoksi treenaan myös itse, jotta kuntoni olisi niin hyvä, että pystyn suorittaa tunnit aina 110%, vaikka olisinkin ohjannnut jo useammankin tunnin päivän aikana.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sitten on aina niitä päiviä, kun kaikki ei mene kuten strömsössä. Jos takana on p*ska päivä, en koe että ohjaajan täytyisi esittää jotain ilopilleriä feikisti. Silloin tunti vedetään sen mukaisen olotilan mukaan ja keskitytään vaikka enemmän tekniikkaan kuin fiilikseen. Onneksi näitä päiviä on hyvin harvoin!

Tällaisia ajatuksia tähän iltaan. Koen, että ohjaajan roolissa pystyy kehittymään jatkuvasti. Vaikka olen tehnyt tätä työtä jo monia vuosia, koen silti melkoisia ahaa-elämyksiä melko usein. Se pitää myös motivaation korkealla!

Minkälaisista ohjaajista ja tunneista te pidätte?

Kuvat: Riikka

Vaatteet & kengät – Intersport Vaasa (saatu)

Trikoot- Reebok

Alustoppi – Superdry

Verkkopaita – Reebok

Kengät – Nike


TREENIFIILIS

Se tunne kun et tiedä onko vatsa kipee vai vatsalihakset vaan niin krampissa! Suunnittelin tänään uuden core-ohjelman ja näin ensimmäisen ohjauskerran jälkeen osu ja uppos, ainakin omaan keskivartalooni. Otin mukaan muutamia uusia liikeitä ja juttuja ja niitä lähdetäänkin kehittämään tästä eteenpäin. Oon tehnyt myös uuden spinning-ohjelman ja uudet jutut kuormittaa aina alussa ihan eri tavalla. Nyt on ihanasti yliajettu olo. 🙂

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tänään on ollut muutenkin oikeen superpäivä, sillä jumppien (attack, spinning, core) lisäksi kävin tekemässä aamupäivällä jalkatreenin salilla. Meinasin kirjoittaa aluksi, että aamulla, mutta mun aamu taitaa olla muille jo päivä. 😀 Kevensin jalkatreeniä kesäloman aikaisesta killerisetistä, sillä sen jälkeen en olisi kyllä enää pomppinut bodyattackissa saati polkenut spinningissä! Alkulämmittelyn jälkeen tein sarjat takakyykkyä, maastavetoja, yhden jalan prässi + jalkaprässi supersarjan sekä viimeistelin pakarapoltteen lantionnostoilla ja reiden loitonnuksilla, supersarjana sekin. Muuten tämä päivä on mennyt taas musiikin metsästykseen, sekä uuden ohjelman suunnitteluun.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Täytyy kyllä mainita jälleen kerran, että olen onnellisimillaan juuri tällaisina hetkinä, kun arki rullaa ja saan urheilla paljon! Huomaan niin suuren eron olotilassa, että aina se jaksaa ihmetyttää. Huomenna homma jatkuu samalla menolla, joten nyt unta palloon ja palautumaan. 🙂

Kuvat: Riikka


URHEILIJAN RAVITSEMUS

Ravinto vaikuttaa vahvasti omaan olotilaan, hyvinvointiin, jaksamiseen, palautumiseen, uneen ja ihan kokonaisuudessaan elämänlaatuun. Ravinnolla voi parantaa sairauksia ja myös ehkäistä niiden syntymistä. Ravinto on siis melkoinen valttikortti myös kilpaurheilijan arjessa. Sillä voi parantaa omaa suorituskykyä jaksamisen ja palautumisen kautta. En tiedä tarkalleen millainen tilanne suomessa on huippu-urheilijoiden parissa. Satsataanko tähän ruutuun niin paljon kuin kuuluisi?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Monesti ajatellaan, että urheilija tarvitsee paljon energiaa, sillä kulutus on korkealla. Tämä on toki totta, mutta elimistö tarvitsee paljon muutakin kuin vain kaloreita. Jotta keho toimisi optimaalisesti, se tarvitsee oikeita ravintoaineita, vitamiineja ja myös sitä energiaa. Kun muistelen omaa urheilu-uraani, jälkeenpäin ajateltuna olisin voinut tehdä hyvin paljon toisin. Uskon ja toivon, että tieto on lisääntynyt vuosien aikana, mutta nyt ei voi kuin nauraa omille toimintatavoilleen. 😀 Miten paljon paremmin sitä olisi kehittynyt, jos ruokavalio olisi ollut oikeasti kunnossa?

Summasin muutamia perusjuttuja, joita urheilijan tulisi mielestäni ensisijaisesti huomioida. Asioita on toki paljon muitakin, mutta tässä tärkeimmät:

  • Riittävä energian saanti – Uskon, että etenkin esteettisissä lajeissa, monet syövät liian vähän. Vaikka laji vaatisi siron ja kevyen vartalon, on kuitenkin muistettava, että lajin vaatimat taidot ja suoritukset eivät kehity ilman riittävää energiaa ja sitä kautta saatavia makro- ja mikroravinteita.
  • Ravinnon laatu – Vaikka kulutus on suuri, en näkisi ihanteelliseksi että syödään mitä tahansa, vain siksi jotta varastot saadaan täyteen. Ravinnon tulisi olla laadukasta ja puhdasta. Sokeri, limonadit, tai prosessoidut tuotteet eivät varmasti vie kenenkään uraa eteenpäin. Ei ole vain yksi tai kaksi kertaa, kun olen nähnyt jonkun urheilujoukkueen pysähtyvän Hesburgeriin tai vastaavaan syömään pelireissuilla.
  • Ravinnon, tarkemmin sanottuna makrojen täsmäkäyttö – Proteiinien, hiilarien, rasvojen ja myös mikroravinteiden oikealla ajoituksella voidaan tehostaa suorituskykyä ja palautumista, mikä johtaa nopeampaan ja parempaan kehityskaareen.
  • Lisäravinteet – Urheilijalle tulisi tehdä analyysi oman ruokavalion pohjalta ja tarkistaa mitä mikroravinteita saadaan/ei saada ravinnosta riittävästi. Paljon kuluttava henkilö tarvitsee usein myös lisäravinteita. Olen kuullut että jopa 99% urheilijoista elää magnesiumin puutteessa. Magensium taas osallistuu yli 300 elintoimintoon, joten miten keho toimii tällaisessa puutostilassa? Puutteiden täyttämiseen ei aina riitä, että alkaa käyttää suositusmääriä vitamiineja tai mineraaleja, vaan määrät täytyy luultavasti nostaa korkeammiksi. Täytyy myös tietää milloin niitä otetaan, kuinka paljon ja mitkä lisäravinteet ovat riittävän laadukkaita nostamaan vitamiinien ja mineraalien tasoja.
  • Uni – Suomessa on valitettavasti vielä tilanne, että tiettyjä lajeja lukuunottamatta, melko harvat urheilijat pystyvät elättämään itseään lajillaan. Monet huippu-urheilijat käyvät koulussa tai töissä treenaamisen lisänä. Liian suuri työtaakka vie tehoja treenistä, palautumisesta ja usein myös unen määrästä ja laadusta. Uni onkin avainasemassa, kun halutaan kehittyä ja optimoida palautuminen hyvälle tasolle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Löytyykö lukijoista huippu-urheilijoita? Kuinka paljon te panostatte ravintoon ja ylläoleviin asioihin? 🙂

Kuvat: Riikka

Toppi (Superdry), kengät (Nike) –  Intersport Vaasa (saatu)


VÄLINEILLÄ VAI ILMAN?

Nykyään eri urheilulajeja on mahdollista buustata jos minkämoisilla välineillä ja laitteilla. Treenaaminen saattaa olla välillä melkoista välineurheilua ja liika on tietysti aina liikaa. Jos on alottamassa uutta lajia, en näkisi tarpeelliseksi ostaa heti kaikkia mahdollisia vempaimia viimeisen päälle. Esimerkiksi salitreenin aloittamiseen riittää urheiluvaatteet, hyvä kengät ja juomapullo. Fakta on kuitenkin se, että erilaisilla välineillä ja laitteilla voi saada treenikokemuksesta entistä miellyttävämmän ja ajattelin kertoa muutamasta jutusta, jotka on ainakin toimineet mun treeneissä ja jääneet säännölliseen käyttöön helpottaessaan arkea ja rutiineja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva: Riikka, toppi, paita ja kengät: Intersport Vaasa (saatu)

Sain kesän alussa testiini Garminin Forerunner 225 GPS-kellon, joka mittaa sykkeen suoraan ranteesta. Ei siis tarvita enää kiristäviä sykevöitä rinnan ympärille painamaan. Omalla kohdalla sykekellon kotiinjääminen on yleensä johtunut juuri siitä, että en pidä sykevyön tunteesta rinnan alla.

Kellon avulla pystyy seurata matkaa, tahtia ja sykettä sekä aktiivisuuden seuranta laskee askeleita ja kaloreita koko päivän ajalta. Kelloa voi käyttää myös sisällä, sillä sisäinen kiihtyvyysmittari tallentaa matkan sisätiloissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

kello saatu

Kello kertoo myös millä treenialueella liikutaan. Värikäs mittari osoittaa sykkeen ja sykealueen reaaliaikaisesti. Eri värit kertovat ollaanko lämmittelyalueella, aerobisella alueella vai esimerkiksi maksimialueella. Alueet lasketaan oman maksimisykkeen perusteella automaattisesti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

yhteenveto

Kelloa on ollut kätevä käyttää ja seurailla sykkeitä, etenkin kun olen liikkunut enemmän ulkona kesän aikana. Mittasin tällä myös työmatkan pituuden kotoa salille, sekä keston, jotta osaan varautua riittävän aikaiseen lähtöön, kun menen ohjaamaan jumppia. 😀

Toinen erittäin kätevä avustin on ollut Flipbelt-vyö, joka soveltuu niin arkikäyttöön kuin treeneihin. Kyseessä on siis joustavaa kangasta oleva tuubi, johon voi sujauttaa niin puhelimen kuin avaimetkin. Treenatessa tavarat eivät haittaa liikkumista ja musiikin kuuntelu on huomattavasti mukavampaa kuin käsikotelon kanssa, jolloin johdot yleensä sotkeutuu kun kädet liikkuu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

vyössä on myös oma lenksu avaimille. Flipbelt saatu.

Tuubi sisältää neljä reilun kokoista taskua, johon voi laittaa tavaroita talteen, myös mun iso samsung mahtuu hyvin taskun sisään. FlipBeltiä voi pitää vaatteiden alla tai päällä. Patentoitu desing estää pomppimisen esimerkiksi juostessa tai pyöräilessä. Erinomainen venyvyys, litteät saumat ja minimaalinen rakenne varmistaa vyön mukavuuden. Olen ollut oikeen tyytyväinen tähän yksinkertaiseen kapistukseen. Itse tykkään sujauttaa kuulokkeiden johdon paidan alta, jolloin ne pysyvät paremmin korvissa. 🙂

yellow-1170x552

Värivaihtoehtoja oli runsain mitoin ja mulla olisikin teille alekoodi tarjottavana! Koodilla  Aino10 saa 10% alennusta sekä toimituskulut ilmaiseksi. Vöitä voi tilailla osoitteesta: www.flipbelt.fi 


KIREYS ON KATOAVAISTA

Kun haetaan ulkoisia muutoksia kroppaan, voi tavoitteet nousta helposti turhan korkealle. Mielessä siintää unelmien body ja sen voimin jaksaakin painaa duunia ja pysyä ruodussa. Yleensä dieetit tai erilaiset lyhyemmät vaiheet onkin helppo suorittaa sen voimalla, että tietää sen loppuvan joskus. Haastavinta onkin sitten se ylläpito, eli kuuluisa tasapaino.

Mitä tasapaino ylipäätään tarkoittaa? Tarkoittaako se sitä, että pysyy saavutetussa kunnossa ikuisesti, vai olisiko tasapainoilu kuitenkin sitä, että välillä menee vähän heikommin ja sitten taas noustaan ja saadaan rytmi kuntoon? Itse kannatan jälkimmäistä, sillä sitähän se tasapainoilu on – väillä horjutaan ja välillä menee tasaisemmin. Tässä kannattaa kuitenkin muistaa se, että vaikka satunnaiset alamäet ovat ihan ok, täytyy syöksy osata myös pysäyttää ajoissa. Muuten ollaan nopeasti lähtöpisteessä ja sitten vasta onkin vaikeaa saada homma haltuun.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ääripää tyypeille tämä voi olla hyvin haastavaa, sillä usein on vain kaksi vaihdetta: täysillä tai ei ollenkaan. Hyvä puoli on se, että itsekurin avulla voi saavuttaa vaikka mitä, mutta sitten jos homma repsahtaa, on suuri mahdollisuus, että homma karkaa ihan käsistä. Vaikka aloitin tekstin kirjoittamalla ulkoisista muutoksista, pätee tämä melkein kaikkiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen.

Mitä tavoitteisiin tulee, mielestäni kannattaa aina asettaa sellainen tavoite, joka on mahdollista säilyttää myös urakan jälkeen. Jos elämässä on tärkeää saada nauttia ruuasta ja herkuista, ei ehkä kannata asettaa tavoitteeksi kovin pientä rasvaprosenttia. Melkein mitä tahansa voi saavuttaa, mutta jotta saavutettu tila säilyy, täytyy olla valmis elämään sen mukaan, jonka vuoksi kannattaa ajatella mikä on tärkeää ja miten haluaa elää tulevaisuudessa. Jotta ei tulisi epäonnistunut olo, kannattaa jo ennen projektia miettiä tasannevaihetta. 🙂

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pysyn suhteellisen hyvässä kunnossa vuoden ympäriinsä, kiitos suurien treenimäärien. On kuitenkin hauska huomata, kuinka nopeasti kunto voi lähteä löystymään ihan lyhyessäkin ajassa. Kesälomalla kaksi ekaa viikkoa oli ihan normaali olo, mutta sen jälkeen alkaa huomata kuinka lihaserottuvuus heikkenee ja vatsapalat katoaa näkyvistä. En tarkoita, että aina pitäisi olla supertikissä, mutta eihän se tietysti kivaltakaan tunnu, kun menee takapakkia. 😀

En ole kuitenkaan jaksanut stressata asiasta, sillä tiedän, että kun palaan rutiiniin, neljässä viikossa olen aikalailla lomaa edeltävässä pisteessä jälleen. Fyysinen kunto taas on tullut hyvinkin nopeasti takaisin. Ensimmäinen viikko oli jokseenkin hapokas, mutta tällä viikolla on taas ollut tuttu meininki, eli jaksaa painaa vaikka kuinka paljon, eikä tunnu missään! 😉

Kuvat: Riikka

Niken Toppi – Intersport Vaasa (saatu)