Kiitos vaan Anulle tästä postausideasta 🙂 Monilla kokeneilla treenaajilla (itseni mukaan lukien) on sellainen päähänpinttymä, ettei alle tunnin treeni ole treeni eikä mikään. Se tunti (tai enemmän) on vakioitunut mieleen ja monet ohjatut liikunnat ja omat treenit ajoitetaan useasti n. 60 minuuttia kestäviksi.
Loppujen lopuksi samat hyödyt liikunnasta saa kuitenkin vähentämällä treeniaikaa ja lisäämällä tehoja. Tällä periaatteella toimii esimerkiksi meidän salilla HIIT nimellä pyörivä 30 minuutin ohjattu tunti. Täytyy mainita heti perään, että en suosittele tekemään pelkkiä lyhyitä ja rankkoja treenejä, vaan mahdollisesti muuttaa vaikka yksi viikon treeneistä lyhyeksi, todella tehokkaaksi setiksi. Treenin jälkeen olo pitää olla yksinkertaisesti sellainen, että ei pystyisi tehdä enää enempää.
Minua haastateltiin Hyvä Terveys lehden HIIT artikkeliin. Käykääs lukaisemassa uusin numero 🙂
Toisena haastateltavana oli akatemiatutkija Kari Kalliokoski, joka on ollut mukana tutkimuksessa, jossa testataan HIIT-treenin hyötyjä. Kova pikatreeni näyttäisi parantavan erityisesti sokeriaineenvaihduntaa, siis pienentävän kakkostyypin diabeteksen riskiä, sekä laskevan kolesterolia. Myös hapenottokyky parani ryhmässä kuusi prosenttia, parhaalla koehenkilöllä se parani 20 prosenttia. (lähde: HT artikkeli)
HIIT treeninhän voi tehdä periaatteessa miten tahansa; juosten, pyöräillen, mäkivedoilla tai erilaisilla liikeyhdistelmillä. Olen jakanut esimerkkitreenejä, joista yksi löytyy suosituista teksteistä (tabata). Myös Hyvä Terveys lehden artikkelissa on muutamia HIIT esimerkkejä.
Muistutan vielä, että jos treenin lyhentää ja haluaa tehot ns. tunnin edestä, silloin täytyy oikeasti vetää todella kovaa! Itsekseen voi olla vaikea repiä maximitehoja, jolloin treenikaveri on kullan arvoinen. Vaihtoehtona on osallistua ohjatulle tunnille, jolloin ohjaaja tsemppaa ja piiskaa osallistujat treenin läpi.







