ARMAN POHJANTÄHDEN ALLA – RAVINTO

Katselin eilen paljon kohua herättäneen jakson ja tuli fiilis, että voisin raapustella aiheesta myös omia ajatuksiani. Huomaan, että oma ajatustyylini on muokkautunut viime aikoina entisestä. Kun ennen omatkin mielipiteeni olivat aika kärjistettyjä, niin nyt mietin vaan, että miksi kaikesta täytyy aina tehdä niin mustavalkoista, eli joko jokin ruoka-aine tyyliin tappaa tai sitten se on tyyliin ainoa mahdollinen vaihtoehto.

Tässä kyseiseesä pohjantähden alla – jaksossa Arman Alizad paneutuu siis suomalaisten syömään ruokaan ja haastattelee aiheesta eri tahon asiantuntijoita. Jaksossa pohdintaan, miten ruuan avulla voi joko heikentää tai parantaa terveyttään sekä mitkä ovat ruokateollisuuden epäkohdat tällä hetkellä. Asiantuntijoiksi on valittu henkilöitä, jotka kannattavat erilaisia tapoja noudattaa terveellistä ruokavaliota. Mukana on mm. Antti Heikkilä, Peter Flander, Tomi Kokko, Erkki Vartiainen sekä Jaakko Halmetoja. Yleensähän homma jakautuu kahteen kastiin, niihin jotka luottavat tieteeseen ja tuloksiin ja sitten näihin vaihtoehtoisiin tapoihin, jotka eivät tue valtion ravitsemussuosituksia. Jaksossa tapetilla oli jatkuvasti esimerkiksi hiilihydraatit ja maitotuotteet.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Itse syön hiilareita jokaisella aterialla, joko tärkkelyksen, vihanneksien, marjojen tai hedelmien muodossa

Kuten tiedätte, oma ruokavalioni ei ole suoraan valtion ravitsemussuosituksien mukainen, mutta toisaalta ei kovin kaukanakaan siitä. Lukuisien kokeilujen kautta olen löytänyt tyylin, joka sopii parhaiten juuri mulle. Oon silti valmis kokeilemaan uutta ja kyseenalaistamaan toimintapojani edelleen, sillä koen että vain kokeilemalla voi löytää jotain ”parempaa”. Seuraan myös mielenkiinnolla Heikkilän, Kokon ja Halmetojan kaltaisia tyyppejä ja luen heidän juttujaan, mutta osaan soveltaa asioita minulle sopivalla tavalla. Tämä treenimäärä ja rasvakahvilla pärjääminen ei toimisi pidemmän päälle, ei myöskään vähähiilihydraattinen ruokavalio. Mistäkö tiedän? Koska olen kokeillut molempia. Eniten pidän kuitenkin Jaakko Halmetojan ajattelutavasta ja siitä että hän kannustaa juuri runsasravinteisten ruokien syöntiin, eikä usko ainoastaan kaloriteorian tai pelkkien makrojen suhteiden laskemiseen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jaksossa pohdittiin paljon kakkostyypin diabeteksen syitä ja syntyjä, jolloin useampaan kertaan tuli ilmi, että sokeri ja hiilihydraatit olisivat syy tähän. Olen täysin samaa mieltä, että passiivinen elämäntyyli yhdistettynä leivän ja sokerin puputtamiseen ei varmasti vie terveyttä eteenpäin. Täytyy kuitenkin muistaa, että todella harvoin mikään asia johtuu vain yhdestä tekijästä. Moni ihminen, jolla ei ole tietoa terveellisistä elämäntavoista, saattaa lukea tämän niin, että lopetan hiilarien syönnin ja kaikki hoituu sillä. Mitä jos lisäisitkin aktiivisuutta ja alkaisit liikkumaan? Silloin voi syödä myös niitä hiilareita, eikä tarvitse vältellä mitään. Vaikka kyseessä oli ravintoon kohdistuva jakso, olisin toivonut että tähän aktiivisuusasiaan olisi otettu enemmän kantaa. Epäterveellisesti voi syödä myös ilman hiilareita.

Jaksossa käytiin läpi myös tällä hetkellä villitsevät trendit, eli maito ja gluteeni sekä niiden välttely. Olen itse sitä mieltä, että vaikka kokonaisuus ratkaisee aina niin ravitsemussuosituksien suosittelemat vähärasvaiset maitotuotteet eivät ole ainakaan omalla kohdallani terveydelle hyvä valinta. Olen myös sitä mieltä, että ilman maitotuotteita pärjää oikein hyvin. Itse en ole koskaan ollut niiden suurkuluttaja ja nykyään käyttö on todella minimaalista, satunnaisia kertoja lukuunottamatta (jäätelö!).

Olen itse huomannut omien asiakkaiden parissa, että liiallisen rasvan syömisen sijaan, liian vähäinen rasvan syönti on melkeinpä suurempi ongelma ja nimenomaan oikeanlaisen rasvan syöminen. Uskon, että edelleen moni pelkää rasvan syömistä, vaikka pahin rasvakammo alkaa olla jo kumottu. Myös pelkän kaloriteorian mukaan ajatteleminen edesauttaa sitä, että rasvaa vältellään sen runsaan energian vuoksi.

Loistava rasvanlähde

Avodado on loistava rasvanlähde

En tiedä miten näin yksinkertaisesta asiasta kuin syömisestä, saadaan edelleen näin iso juttu aikaiseksi. Miksi pitää olla niin monta eri leiriä, joista ihmisten tulisi valita ”mitä kannattaa”? Mielestäni järkevintä olisikin napata hieman vinkkejä sieltä ja täältä, jolloin löytyy se tyyli joka sopii omaan elämäntilanteeseen. Ehkä se ongelma on juuri siinä, että on mahdoton löytää kultainen keskitie, koska loppupeleissä löytyy niin monta oikeaa tapaa syödä. Voiko passiivista elämäntapaa noudattava 50-vuotias toimistotyöntekijä ja 25 – vuotias huippu-urheilija noudattaa samaa ruokavaliota? No tuskinpa ainakaan niin, että molemmat voisivat hyvin ja kokisivat olonsa energiseksi.

Mielestäni kaikilla haastateltavilla oli mielenkiintoisia pointteja. Ravitsemussuosituksiakin voi toteuttaa omalla tavallaan toimivasti, ilman että täytyy syödä 9 leipäpalaa päivässä. En usko että suosituksia voi syytää Suomalaisten sairastumisesta, koska kuinka moni niitä oikeasti noudattaa? Veikkaan, että suurin ongelma on liiallisen energian saaminen omaan kulutukseen nähden, sokerin, pikaruuan ja alkoholin suuri kulutus. On niin helppo keksiä jokin yksittäinen asia mitä syyttää, kuin paneutua siihen isoon kokonaisuuteen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen useasti sanonut, että mulle on ihan sama onko jollain käyttämälläni tavalla takana tieteellisiä kokeita siitä, että se toimii. Syön ja liikun just niin, mistä mulle tulee hyvä olo. Jos joku tulee sanomaan, että hei ton syöminen ei tee sulle hyvää, koska jossain kirjassa sanotaan näin, niin se on mulle aivan yks hailee, jos se toimii omalla kohdallani. Nykyäänhän jengi lukee netistä mikä on terveellistä ja mikä ei, ilman että edes miettii miten ne asiat toimii omassa arjessa.

Sainkohan mitään järkevää sanottua? Olen varmaan jopa tylsä, koska en omaa mitään jyrkkää mielipidettä tästä asiasta. Haluan uskoa, että ei ole mitään yhtä ainoaa tapaa, vaan yksilöllisyys ja elämäntilanne ovat suuremmassa asiassa, kun halutaan löytää toimiva ruokavalio ja sitä kautta terveys! Fakta on kuitenkin se, että oikeanlainen ravinto toimii paremmin kuin useammat lääkkeet ja moni ihminen ei tosiaan tiedä, miten hyväksi he voisivat olonsa tuntea muuttamalla ruokailutottumuksiaan.


RAVITSEMUSSUOSITUKSET – MITÄ MIELTÄ OLEN?

Mielenkiintoinen aihe, josta löytyy paljon eriäviä mielipiteitä. Olen seurannut Tomi Kokon projektia, jossa hän otti testiin suomalaiset ravitsemussuositukset 30 päivän ajaksi. Kokko noudattaa muuten suosituksista poikkeavaa ruokavaliota, joka koostuu suurimmaksia osaksi rasvasta ja proteiinista. Testausta ennen ja myös sen jälkeen häneltä otettiin Helsingin antioksidanttiklinikalla kattavat verikokeet ja mitattiin kehonkoostumus. Lisäksi hän suoritti kuntotestin maksimaalisen hapenoton mittaamiseksi. Koko kokeesta on tulossa dokumentti, joka julkaistaan tulevana lauantaina. Odotan itsekin, että pääsen näkemään sen. Vaikka yksittäisen henkilön testauksia ei voi pitää kovin pitävänä tutkimuksena, on aihe silti mielenkiintoinen. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitä näihin ravitsemussuosituksiin tulee, olen sitä mieltä että niistä voi löytää sekä huonoa että myös hyvää. Ongelma on ehkä se, miten niitä halutaan tulkita. On selvää ettei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa syödä, joka sopisi ihan jokaiselle, vaan suurin vastuu on aina yksilöllä itsellään. Täytyy olla mielenkiintoa omaa hyvinvointia kohtaan ja täytyy jaksaa myös kokeilla erilaisia ruokailutapoja, jotta löytää tyylin, jolla on paras mahdollinen vaikutus omaan hyvinvointiin. En ole samaa mieltä siitä, että leipää tulisi syödä 6-9 viipaletta päivässä, mutta kannatan silti hiilihydraattien syömistä, etenkin jos urheilee säännöllisesti. Itse nappaan ne hiilarit mielummin riisistä, perunasta, bataatista tai kvinoasta.

Ruokakolmio_luonnos

Yllä olevassa kuvassa siis ruokakolmio suosituksien mukaan. Tulkitsen itse kolmiota niin, että käytän sen mukaisesti runsaasti kasviksia ja marjoja. Hedelmiä hieman vähemmän. Hiilarin lähteenä valitsen kaurapuuron ja edellämainitut hiilarinlähteet. Kolmannelta riviltä skippaan vähärasvaiset maitovalmisteet, mutta suosin pähkinöitä ja siemeniä ja lisään rasvojen saantia myös erilaisten öljyjen kautta. En kuitenkaan suosi kasviöljyjä (rypsiä), ainakaan kovin usein.

Neljänneltä riviltä proteiininlähteenä valitsen kalaa ja harvemmin kanaa, koska en niin pidä siitä. Suosin myös kasvisproteiinin lähteitä, kuten quornia, herneitä, linssejä, papuja ja kvinoaa. Viidenneltä riviltä suosin luomulihaa ja luomulaatuisia kananmunia. Lihaa käytän nykyään harvemmin, ehkä kerran viikkoon, kun ennen sen käyttö oli lähes jokapäiväistä. Sattumat skippaan yleensä kokonaan, sillä en koe saavani niistä mitään hyödyllistä.

Kyseistä kolmiota voi siis tulkita monin eri tavoin. Jos haluaa provosoitua voimakkaasti suosituksia vastaan, sillon niistä löytää ihan varmasti vain ne negatiiviset asiat, kuten sen että kehotetaan puputtamaan viljatuotteita ja leipää aivan liikaa. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus valita. Jokainen on kuitenkin yksilö ja sopivat ruokailutottumukset täytyy sovittaa myös omaan elämään. Jos en urheilisi paljon, panostaisin siihen että saan suurimman osan hiilareista kasviksista ja marjoista ja nauttisin tärkkelyshiilareita harvemmin.

vihanneksista saa maistuvia paistamalla ja maustamalla!

vihanneksista saa maistuvia paistamalla ja maustamalla!

Uskon, että monelle ”tavalliselle ihmiselle” nuo ohjeistukset veisivät parempaan suuntaan. Jos on elänyt pizzalla, sipsillä ja kaljalla viimeiset 10 vuotta, tekee ruokakolmion noudattaminen varmasti hyvää. Jos taas on perehtynyt asioihin syvällisemmin ja noudattaa jo perusterveellistä ruokavaliota, voi suositukset viedä omaa syömistä jopa huonompaan suuntaan. Kaikki on niin yksilöllistä!

Tämä on siis aihe, josta tuskin koskaan päästään yksimielisyyteen, sillä koskaan tuskin löytyy tyyliä johon kaikki olisivat tyytyväisiä. Vaikka itsekin noudatan hieman suosituksista poikkeavaa ruokavaliota, niin minulle ei kuitenkaan sopisi myöskään tyyli, jossa suurin energia tulee rasvasta. Olisin luultavasti eri mieltä, jos tekisin ainoastaan voimatreeniä, mutta koen että juuri hiilareiden runsas käyttö tukee tätä nykyistä elämäntyyliä parhaiten.

PS. ylimmässä kuvassa oleva keitto oli taivaallisen hyvää! Siinä on punajuuria, porkkanaa, suippopaprikaa, sipulia, valkosipulia ja tulista harissa-tahnaa. Keitin punajuuret ja porkkanat. Paistoin tilkassa öljyä paprikan, sipulin ja valkosipulit. Sitten vaan soseutin kaikki aineet, lisäsin soseutukseen hieman vettä ja paljon mausteita sekä harissa-tahnan!


GALLUP – MIKÄ SIINÄ OTTAA PANNUUN?

Tässä yli viisi vuotta kestäneen blogiurani aikana olen oppinut yhtä sun toista. Tiedän, mitkä aiheet ärsyttävät ja mistä ei yksinkertaisesti kannata kirjoittaa, mikäli ei halua aiheutta itselleen pahaa mieltä. Aiheiden lisäksi tähän liittyy myös se, että kuka niistä aiheista kirjoittaa. Tämän blogin ärsytys-aiheiden top kolmonen on luultavasti laihdutus, herkkulakot sekä suurien treenimäärien ylistäminen. 😀 Edellä olevat siis minun itseni toimesta harrastettuna. Nykyään en laihduta, enkä elä missään lakoissa, mutta edelleen huomaan kommenttien suunnan muutoksen, mikäli kirjoitan negatiivisesti sokerin käytöstä.

IMG_6741_Fotor_Collage

takuuvarma ärsytyksen aiheuttaja 😀

Oma mielipiteeni on selkeä. Mielestäni sokeri tai siitä valmistetut ruoka-aineet eivät anna keholle mitään mitä se tarvitsee. Ne ovat siis turhakkeita, jotka aiheuttavat omalla kohdalla myös psyykkeelle masentavia oireita. Tämän vuoksi epäterveellisien ruoka-aineiden syöminen ei mielestäni tulisi olla millään tavoin suositeltavaa, sillä se aiheuttaa tälle kansalle jo muutenkin ongelmia. Minun mielipiteeni ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mielestäni kukaan muukaan ei saisi syödä karkkia, koska en sitä itse tee. En siis tuomitse niitä, jotka tekevät toisin, sillä mielestäni ei ole olemassa yhtä ainoaa tapaa elää oikein, oli kyseessä asia kuin asia.

Ymmärän tavallaan sen, että herkkujen syöminen voi olla rentouttava tapahtuma ja tosiaan terveys ei ole vain sitä fyysistä tekemistä, vaan myös sitä miten mieli voi. Kukin tehköön kuten parhaaksi näkee! Edellä mainittujen mielipiteiden lisäksi, olen myös sitä mieltä, että oli kyseessä mikä tahansa ruoka-aine, on kohtuus aina hyvä idea, mikäli se toimii. Itselleni se ei toimi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

syön mielummin keksisuklaata josta ei tule huono olo 🙂

Haluaisin kuitenkin oppia ymmärtämään näitä eriäviä mielipiteitä. Eli jos joku päättää lopettaa epäterveellisten ja ”turhien” ruoka-aineiden syömisen, niin sitä vastaan lähes hyökätään, että KYLLÄ SITÄ SUKLAATA PITÄÄ SAADA SYÖDÄ! Miksi se aiheuttaa niin kovan tunnereaktion, jos asia ei koske kuitenkaan itseä lainkaan? Ihan sopumielellä siis heitän kyselyä teille ja sana on tosiaan vapaa molempiin suuntiin. Oletko samaa mieltä kanssani vai eriääkö mielipiteesi paljonkin?

Jos vastauksia ropisee kivasti, teen aiheesta vielä erillisen yhteenvedon. Miksi ruoka ja etenkin herkut aiheuttavat niin paljon tunnereaktioita?


Suoraa puhetta bloggaamisesta

Kylläpä mulla on paljon mielipiteitä tällä viikolla. Viime aikoina on ollut jonkin verran keskustelua blogiportaaleissa bloggaamisessa ja myös minä ajattelin tuoda oman mielipiteeni julki. Blogeissa ja niiden ympärillä puhutaan paljon kaupallisuudesta ja mainonnasta. Nykyään internetissä mainostaminen on todella yleistä ja mielestäni siinä ei ole mitään pahaa. Jokaisella meistä on kuitenkin oikeus itse päättää mitä ostamme ja ostammeko. Tästä on mielestäni tyhmä syyttää mainostajia. Tyhmä ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa.

DSC01011

Fitfashion ja muut blogiportaalit ovat yrityksiä ja tiedättekö mikä on yrityksen olennaisin syy? Tehdä taloudellista tuottoa. Blogiportaalit tekevät tuottoa, kun te lukijat käytte lukemassa blogejamme. Jokaisella bloggajalla on varmasti jokin syy bloggaamiseen. Toiset tekevät sitä harrastusmielessä, muuten vaan tai tienatakseen. Mikään näistä syistä ei ole mielestäni huonompi tai parempi kuin toinen. Ihminen tarvitsee rahaa elääkseen ja jos joku saa rahaa siitä, että kirjoittaa blogia niin mitä sitten? Mua on aina ärsyttänyt hirveästi sellainen ajattelutapa, että kun joku muu saa jotain niin se on itseltä pois. Turha alkaa itkeä, että kun toi saa tota ja mä vaan tätä. Valitettavasti elämä ei ole oikeudenmukaista ja siihen pitää vaan sopeutua.

DSC01081

Nyt joku ajattelee, että helppo mun on sanoa tällaisia, kun oma blogini on melko ”suuri” ja olen saanut paljon näkyvyyttä Fitfashionin sivuilla. Tiedättekö miksi? Oon tehnyt ihan hitosti töitä tämän blogin eteen, laittanut aikaa ja ajatuksia postauksiin sekä toteutukseen. Teen sen, koska tykkään bloggaamisesta todella paljon ja tämä on mulle rakas ”harrastus”. Harrastus, josta on tullut kuitenkin myös tulojen lähde, mikä on mun mielestä todella hieno asia! Kaikkien ei tarvitse panostaa bloggaamiseen tai haalia suuria lukijamääriä, ei todellakaan, mutta silloin ei myöskään pitäisi halveksia niitä jotka sitä tekevät tai mainostavat blogeissaan saamalla itse hyötyä. Jokainen päättää kuitenkin itse mitä blogeja lukee, vai lukeeko lainkaan. Ei se ole sen kummempaa. Olen toki sitä mieltä, että mainostaminen täytyy tehdä oikein ja ilmoittaa selkeästi, jos kyseessä on yhteistyö.DSC00342

Itse olen ollut todella tyytyväinen Fitfashioniin ja täällä bloggaamiseen. Tämä on melko uusi juttu, jonka vuoksi kehittämisen varaa tietysti on. Mielestäni homma on kuitenkin mennyt vain parempaan suuntaan esim. ulkoasujen kanssa ja sehän on tärkeintä. Kukaan tai mikään ei ole seppä syntyessään, mutta kehitys ja panostus asiaan ratkaisee. Fitfashionin ”suosituimmat blogit”-osio on saanut myös jonkun verran huomiota. Toiset tykkää ja toiset ei. Omasta mielestäni, tämä osio on mielenkiintoinen asia. Annoin tosin palautetta, että mielestäni jutun arvo ja mahdollisesti kiinnostus nousisi jos ”suosituimmat” – osiossa olisi hieman vähemmän blogeja, tyyliin top 5 tai top10. Olisinko itse siellä silloin? En tiedä, eikä se ole olennaista minulle. Teen omaa juttuani ja luotan omaan osaamiseeni, se riittää 🙂

Loppuun vielä lukijamääristä ja niiden arvoista. Eve oli löytänyt mielenkiintoisen artikkelin, jossa laitettiin blogit kategorioihin lukijamäärien perusteella. Tasot menevät siis viikottaisien kävijämäärien mukaan. Mielestäni paras tapa seurata yksittäisiä kävijöitä on Googlen Analytics palvelu. Sivujen katselulla ja yksittäisillä käynneillä on aika suuri ero. Esim. bloggerin seurantamenetelmä näyttää vain sivujen katselut, eikä todellisia yksittäisiä käyntejä 🙂

  • Timantti: yli 25 000 uniikkia kävijää viikossa
  • Kulta: 10 000 – 25 000 uniikkia kävijää viikossa
  • Hopea: 5000 – 10 000 uniikkia kävijää viikossa
  • Pronssi: 1000 – 5000 uniikkia kävijää viikossa

Olen kultatasolla tällä hetkellä.


Muistakaa vetää mättöö!

Heippa! Tämä aihe on pyörinyt päässäni aina välillä ja eiliseen postaukseen tuli kommentti, joka nosti taas aiheen pintaan, joten kiitos vaan kommentoijalle 🙂 

Mun mielestä nykyään nostetaan kauheesti pinnalle sitä kuinka tervejärkiset ja terveet ihmiset saavat mässäillä ja herkutella ”silloin tällöin”. Huomioikaa, että mulla ei ole tätä asiaa mitää vastaan, vaan enemmänkin se paasaus ja asian esilletuonti on mielestäni rasittavaa. Kun joku hyvässä kunnossa oleva tyyppi kirjoittaa mässäilyistään, tyyppiä hehkutetaan kommenttiboksissa, kuinka ihanaa ja normaalia on, että hänkin herkuttelee. Jos nyt ajatellaan ihan järjellä ja unohdetaan psyykkinen puoli, niin ei suurien sokeri- ja suolamäärien, tai teollisten transrasvojen mättäämisessä ole mitään tervettä.

 

Uskonkin, että tällaisessa hehkuttamisessa on takana se, että sillä oikeutetaan oma mässäily. Kun tuokin voi, niin minäkin saan. Kun taas hyväkuntoinen ihminen kirjoittaa, ettei halua syödä epäterveellisesti, leimataan se useasti sairaaksi ajattelutavaksi tai epänormaaliksi käytökseksi.

Tiedän, että herkuttelu ja relaaminen on rentouttavaa ja harrastan sitä toki itsekin. Itse en vaan koe, että siitä pitäisi tehdä niin iso asia. Joudun myös itse tsemppailla näitä himoja – tai lähinnä sitä pinttynyttä tapaa vastaan, kuinka kaikkeen erilaiseen tekemiseen ja rentoutumiseen muka kuuluu mökösäkki mukaan 😀

Kannattaa myös muistaa, että kaikille ei ole mahdollista syödä herkkuja vähän ja silloin tällöin. Nykyään on todella yleistä kärsiä ns. sokeririippuvuudesta, jolloin yhden karkin syöminen voi laukaista monen päivän sokerimättäämisen. Aivan sama kun sanoisi alkoholistille, että kai sä nyt voit pari kaljaa ottaa? 

Olen jutellut monien pt-asiakkaiden kanssa sosiaalisesta paineesta, kuinka joka paikassa tuputetaan pullaa, karkkia ja keksejä. ”Ota nyt, kai sä nyt voit, ei yksi pulla sua tapa”…Toivoisinkin, että ihmiset kunnioittaisivat kaikkien omaa päätöstä syödä tai olla syömättä. 

Kai sä nyt vielä yhen aterian voit vetää... :D kuva

Kai sä nyt vielä yhen aterian voit vetää… 😀 kuva

Tämän aiheen tiimoilta on luvassa lisää juttuja, kun haastattelen kuutta henkilöä, jotka noudattavat erilaisia erikoisruokavaliota. Haastattelussa on mukana paleon noudattajia, karppaaja ja pari vegetaristia. Mukavaa viikonloppua! 🙂