Muistakaa vetää mättöö!

Heippa! Tämä aihe on pyörinyt päässäni aina välillä ja eiliseen postaukseen tuli kommentti, joka nosti taas aiheen pintaan, joten kiitos vaan kommentoijalle 🙂 

Mun mielestä nykyään nostetaan kauheesti pinnalle sitä kuinka tervejärkiset ja terveet ihmiset saavat mässäillä ja herkutella ”silloin tällöin”. Huomioikaa, että mulla ei ole tätä asiaa mitää vastaan, vaan enemmänkin se paasaus ja asian esilletuonti on mielestäni rasittavaa. Kun joku hyvässä kunnossa oleva tyyppi kirjoittaa mässäilyistään, tyyppiä hehkutetaan kommenttiboksissa, kuinka ihanaa ja normaalia on, että hänkin herkuttelee. Jos nyt ajatellaan ihan järjellä ja unohdetaan psyykkinen puoli, niin ei suurien sokeri- ja suolamäärien, tai teollisten transrasvojen mättäämisessä ole mitään tervettä.

 

Uskonkin, että tällaisessa hehkuttamisessa on takana se, että sillä oikeutetaan oma mässäily. Kun tuokin voi, niin minäkin saan. Kun taas hyväkuntoinen ihminen kirjoittaa, ettei halua syödä epäterveellisesti, leimataan se useasti sairaaksi ajattelutavaksi tai epänormaaliksi käytökseksi.

Tiedän, että herkuttelu ja relaaminen on rentouttavaa ja harrastan sitä toki itsekin. Itse en vaan koe, että siitä pitäisi tehdä niin iso asia. Joudun myös itse tsemppailla näitä himoja – tai lähinnä sitä pinttynyttä tapaa vastaan, kuinka kaikkeen erilaiseen tekemiseen ja rentoutumiseen muka kuuluu mökösäkki mukaan 😀

Kannattaa myös muistaa, että kaikille ei ole mahdollista syödä herkkuja vähän ja silloin tällöin. Nykyään on todella yleistä kärsiä ns. sokeririippuvuudesta, jolloin yhden karkin syöminen voi laukaista monen päivän sokerimättäämisen. Aivan sama kun sanoisi alkoholistille, että kai sä nyt voit pari kaljaa ottaa? 

Olen jutellut monien pt-asiakkaiden kanssa sosiaalisesta paineesta, kuinka joka paikassa tuputetaan pullaa, karkkia ja keksejä. ”Ota nyt, kai sä nyt voit, ei yksi pulla sua tapa”…Toivoisinkin, että ihmiset kunnioittaisivat kaikkien omaa päätöstä syödä tai olla syömättä. 

Kai sä nyt vielä yhen aterian voit vetää... :D kuva

Kai sä nyt vielä yhen aterian voit vetää… 😀 kuva

Tämän aiheen tiimoilta on luvassa lisää juttuja, kun haastattelen kuutta henkilöä, jotka noudattavat erilaisia erikoisruokavaliota. Haastattelussa on mukana paleon noudattajia, karppaaja ja pari vegetaristia. Mukavaa viikonloppua! 🙂


19 Responses to “Muistakaa vetää mättöö!”

  1. Jenni sanoo:

    Jotenkin todella pinnalla tällä hetkellä tämä herkkujen ja terveellisen elämän/urheilijaelämän yhdistäminen ja siihen vaikuttavat sosiaaliset paineet. Blogit tuntuvat nyt nostavan asiaa esille eri näkökulmista; miten välttää herkut, muista herkutella, kaikkea kohtuudella ja sitä rataa. Onkohan tekstien taustalla pikkujoulukausi tai kovaa vauhtia lähestyvä herkkupäivien aatelinen, joulu?

    Omalla kohdallani tuo sokeririippuvuus on surullisen totta. Kaverit kertovat kuinka heille riittää kaksi palaa suklaata päivässä. Minä ihmettelen, että miten se on mahdollista. Itse yleensä kun syön yhden palan, niin siitä se alamäki alkaa ja ei välttämättä pysähdy edes huonoon oloon. Siksi usein päätänkin, että parempi olla ottamatta edes yhtä, kun en saa siitä mitään iloa, enemmänkin paljon ongelmia!

    Tuo haastattelu kuulostaa tosi hyvältä ja mielenkiintoiselta idealta! Toivottavasti siinä on mukana ihmisiä, joiden elämään ei kuulu tarkan ruokavalion seuraaminen. Olisi mukava saada näkökulmia herkuttelusta heiltä, jotka eivät ota siitä mitään paineita ja joille pulla maistuu oikeastaa aina kun tarjotaan. Odotan innolla! 🙂

    • ainor sanoo:

      Heippa! Tiedän monia muitakin joilla on juuri tuo sama ”ongelma” että herkuttelu lähtee käsistä. Tähän toki vaikuttaa myös se kuinka muuten syö (nälkäisenä vaikeampi hallita syömisiä) mutta aika yleistä taitaa olla.

      Odotan myös innolla että saan kaikki haastattelun vastaukset ja pääsen toteuttamaan postausta! 🙂

  2. Heidi sanoo:

    Nyt pitää vähän huutaa, että olen NIIIIIN samaa mieltä sun kanssa!

    • ainor sanoo:

      Moi Heidi! Long time no see 😉 Mä voin kuvitella että sä olet samaa mieltä tästä! Vitsi,sua mun olis pitänyt myös haastatella tohon tulevaan postaukseen. 🙂

      • Heidi sanoo:

        Joo mää oon vähän jälkijättöisesti syttynyt tälle kommentoinnille täällä! 😉 Pitäis vissiin useammin kommentoida niin voisi päästä vaikka haastatteluihin. 😀 Ei mutta odotan kyllä mielenkiinnolla noita kuutta haastista!

  3. Nimetön sanoo:

    Minä myös samaa mieltä. Loistava kirjoitus, että oli pakko kommentoida! Olen jo jonkun aikaa seurannut blogiasi ja tykkään todella paljon. Vielä ku pääsisin sun jumppaan. 🙂

    • ainor sanoo:

      Hei! Kiitos paljon 🙂 Ehkä tuut joskus myös jumppaan… !

    • Elbe sanoo:

      Sama =) ! Mäkin oon lukenu sun blogia ja hyödyntäny kaikkia sun hyviä vinkkejä, mitä blogissas kerrot, mutta en oo vaa vielä rohjentunu kirjoittaan mitää kommenttia :D! =) Muutenkin tää blogi pitää hyvin motivaation päällä, ku tää on nii monipuolinen! =)
      Ja oon niiin samaa mieltä tosta, mistä lopussa kirjoitit, että ”kai sä ny yhden voit ottaa, jne…” koska tohon menee kyl niin hermot, ku tuntuu, että on jotenki kauheen ”noloa” tai ”epäkunnioittavaa” olla syömättä herkkuja vierailla ja si jos yrittää jotenki huomaamattomasti olla syömättä niitä herkkuja, nii aina joku pöydässä karjasee jotai tyylii, että ”mikset sää hei ota mitää? Maista ny, nää on tosi hyviä! Ei yks herkku pahaa tee” x) …

  4. Suvi sanoo:

    Word! Niin totta. Mulla meni järki tähän jo kesällä, kun juhannuksen jälkeen luin kolmesataa postausta aiheesta ”näin takaisin normaalielämään herkuttelun jälkeen”… Kamoon, kaksi-kolme päivää vuodesta on herkuteltu (syöty pari grillimakkaraa ja vaahtokarkkeja) ja sitten tehdään hirveä numero siitä, miten nyt palataan takaisin normaaliin ja kiristellään pari viikkoa jnejne. Hohhoi. 😀

    • ainor sanoo:

      Jep, totta. 🙂
      Luulen että monet bloggarit tietävät aiheen kiinnostavan monia tällaisten juhlapyhien jälkeen, jolloin postataan ns. ”kuumia aiheita”. 😀

  5. petra sanoo:

    Mä teen n. 5pv viikossa raskasta liikuntaa, välillä parikin jumppaa päivässä/lenkkejä ja mulle maistuu suklaa, pullat yms. monta kertaa viikossa. Se ei ole mulle riippuvuus vaan nautin siitä, pärjään kyllä ilmankin tarvittaessa. En liho ollenkaan vaan pysyn hoikkana liikunnan ja todella hyvin geenien vuoksi. Sekin on jännä, että monet eivät usko, että minäkin syön makeita herkkuja lähes päivittäin, koska se ei näy kropassani, vähän ärsyttää itseäni se. Toisaalta tekee mieli jollain lailla myös näyttää kaikille, että hei, minäkin syön välillä epäterveellisesti, vaikka olenkin hoikka. Kukaan ei usko ilman, että näkee.. Jotkut ovat hämmästyneetkin, kun ovat nähneet minun syövän esim. suklaapiirakkaa monta palaa. Sama oikeastaan suolaisen ruuankin kanssa, syön ihan ”rekkamiehen” annoksia, kun nälkä ei lähde pienemmällä määrällä. 🙂

    • ainor sanoo:

      Hei! Ymmärän sun pointin 🙂 Monesti ajatellaan automaattisesti hoikan ihmisen syövän vähän ja toisinpäin. Oon itseasiassa kirjoittamassa näistä stereotypioista ihan lähitulevaisuudessa 🙂

      Mä pystyn myös syödä määrällisesti aika paljon, ja oon kuullut useesti että mihin ne ruuat muka mahtuu? Paljon kulututusta, jolloin pienet annokset ei tunnu paljon missään 😀

  6. Tiina sanoo:

    Kiitos! Tää mielettömän hyvää asiaa sulta. Juurikin tän samaisen asian kanssa olen pyörinyt omissa mietteissäni viime päivinä.

    • Tiina sanoo:

      Kiitos! Taas mielettömän hyvää asiaa sulta. Juurikin tän samaisen asian kanssa olen pyörinyt omissa mietteissäni viime päivinä.

  7. Anna sanoo:

    Tää Patrik Borgin kirjoitus on mun mielestä hyvä:

    ”…se mikä on hyvää syömistä ei ole 100 %:sti fiksuja valintoja. Vaan 80 %. Tai 70 %. Tai 90 %. Tai ylipäätään, että hyvä syöminen koostuu enimmäkseen fiksusta syömisestä, jossa on kuitenkin pelivaraa kaikenlaisille poikkeamille, jotta voidaan elää joustavasti, hauskasti ja monipuolisesti – eli jos haluat tehdä jotain syömisessä niin sinä voit tehdä sen, etkä törmää päässäsi mihinkään rajoitusajatelmiin. Kun sinä syöt seuraavan kerran pizzan/karkkipussin/suklaata/tms. niin sen olisi oltava osa hyvää syömistä eikä mikään pahe tai ongelma. Saitte varmasti jujusta kiinni…”
    http://patrikborg.blogspot.fi/2012/01/liian-hyva-syominen.html

    Itse noudatan juuri tällaista tapaa ja se on se mitä voin noudattaa loppuelämäni lihomatta, harva kuitenkaan tiukkoja ruokavalioita noudattaa kymmeniä vuosia..

    Ehkä toi edellisen postauksen kommentti johtui siitä, että sun blogissa ei ikinä näy noita Patrikin mainitsemia ”pizzan/karkkipussin/suklaata/tms.” vaan terveellisiä herkkuja tai täysin kalorittomia suklaakastikkeita..ja se on toki ok mutta harva ihminen niin elää pitkällä tähtäimellä, eikä tarvitsekaan.

    ”Sokeririippuvuuskin” saattaa johtua ihan siitä että syödään liian kevyesti ravitsevaa kunnon ruokaa (niin kuin Patrik ymmärtääkseni tuossa kirjoituksessaan toteaa). Ihan mielellään luen jos sulla on jotain tieteelliseen tutkimukseen perustuvia lähteitä sokeririippuvuudesta? Eikö kyse ole ennemminkin jonkinlaisesta ahmimishäiriöstä? 🙂

  8. Mael sanoo:

    Sun blogi on ylivoimasesti paras!!!! Sopiva määrä kaikkee muutakin yleisluontoisen kiinnostavaa urheilun ja ruokajuttujen keskellä (jotka siis sai mut aluks koukkuun) ihanaa kans ku jaksat päivittää

Kommentoi