Miksi tavoitteiden saavuttaminen on niin vaikeaa?

Heippa! Uusi vuosi ja uudet kujeet. Monet ovat jälleen aloittaneet uuden paremman elämän ja päättäneet muuttaa huonot tavat paremmiksi. Kuitenkin vain pieni prosentti näistä muutoksista lopulta onnistuu. Ajattelinkin pohtia, miksi uusien asioiden omaksuminen on niin hankalaa ja miksi tavoitteita on niin hankala saavuttaa?

Kaikista kliseistä huolimatta, mielestäni yllä olevassa kuvassa on erittäin hyvä pointti. Kun esimerkiksi uusi vuosi alkaa, muutoksien teko tuntuu jännitävältä ja uudelta. Haaveillaan paremmasta kropasta, isommista lihaksista tai vaikka terveellisemmästä ruokavaliosta. Lomailu ja syöminen alkavat kyllästyttää ja halutaan tehdä jotain ihan uutta. Alkuunhan rutiinitkin sujuvat tosi hyvin ja motivaatiota on enemmän kuin riittävästi. Jossain vaiheessa, uusista jutuista alkaa tulla rutiinia, jolloin ne alkavat ehkä puuduttamaan, kyllästyttämään ja motivaatio laskee. Mitä silloin tulisi tehdä?

Helpointahan olisi heittää hanskat tiskiin ja palata vanhoihin tapoihin. Silloin kannattaa kuitenkin pysähtyä hetkeksi ja miettiä miksi ylipäätään aloitti muutoksen ja mikä on muutoksen tavoite. Onko tavoitteeseen pääsy edelleen tärkeää ja kuinka kovasti haluaa saavuttaa tavoitteensa. Sen jälkeen täytyy vain repiä itsensä ylös ja tehdä asialle jotain. Minä uskon, että jos jotain oikein kovasti haluaa, niin silloin kaikki on mahdollista. Ahkeruus palkitaan AINA. Muutoksia ei kuitenkaan tapahdu, ellei niitä tee itse. Jos jotain lähtee tavoittelemaan puolivaloilla, on myös tulokset sellaisia.

kuva

kuva

Negatiivinen ajattelu johtaa yleensä negatiiviseen tulokseen. Jos ajattelee heti herätessään kuinka pimeää ja masentavaa on, niin päivästä tulee aika varmasti juuri sellainen. Jos muutoksia tehdessä löytää asioista vain negatiiviset puolet, miten koskaan voisi olla onnelinen ja tyytyväinen. Ajattelutyylillä on todella suuri vaikutus siihen miten itse voimme. 

Monestihan tuloksia toivotaan mahdollisimman nopeasti ja jos tuloksia ei ala näkymään parin viikon jälkeen, ollaan valmiita luovuttamaan. Kannattaa kuitenkin miettiä, että jos on syönyt huonosti viimeiset 2 vuotta, miten sen kaiken voisi korjata 2 viikossa?  Jo muutoksia tehdessä, kannattaa ottaa realistiset tavoitteet ja valmistautua siihen että homma tulee ottamaan oman aikansa. Tällöin pettymyksiäkään ei tule niin helpolla. Muutoksien teko ei tosiaan aina ole helppoa, mutta jos jotain oikeasti tahtoo niin tavoitteeseen pyrkiminen ja kaikki siihen laitettu työ on kyllä kaiken sen arvoista.

Tsemppiä kaikille, pysykää tiukkana! 🙂


Elämä on muutakin kuin ravintoa ja treeniä

Ainakin pitäisi olla. Vaikka kirjoitan päivittäin asioita liittyen ravintoon ja urheiluun, niin uskokaa tai älkää mielestäni nämä asiat ovat vain pieni osa kokonaisuutta. Omalla kohdallani ammatin vuoksi treeni on toki suuri osa arkea ja sen myötä myös ruokavalion merkitys on suuri. Muuten en pystyisi hoitamaan työtäni kunnolla. 

DSC_0197-001

Nykyään urheilu ja terveellisyys on niin sanotusti muotia, jonka vuoksi ihmiset treenaavat paljon, kilpailevat urheilulajeissa enemmän kuin ennen. Myös ns. aikuisena kilpaileminen on lisääntynyt fitneksen ja crossfitin ansiosta. Treeniblogeja on enemmän kuin koskaan ennen ja sen myötä mielipiteitä siitä mikä on oikea tapa elää, löytyy ainakin sata erilaista. Voin kuvitella kuinka ”pihalla” jotkut voivat olla. Joku sanoo, että syö sitä ja toinen sanoo että älä missään nimessä syö tätä. 

DSC00807

Blogistani löytyy paljon informatiivisia kirjoituksia ja voin sanoa, että seison vakaasti sanojeni takana. Kirjoitan paljon omia mielipiteitäni, mutta välillä kirjoitan myös artikkeleista tai tutkimuksista, koska ne kiinnostavat itseäni ja haluan pohtia asioiden eri näkökulmia.

En kuitenkaan väitä, että oma tapani olisi ainoa oikea ja tahtoisin, että etenkin nuoremmat lukijat ymmärtäisivät etteivät asiat ole aina mustavalkoisia. Ei ole olemassa täysin oikeaa tai väärää tapaa syödä tai treenata. Tiedän, että nuorempana imee paljon vaikutteita muilta ihmisiltä ja ollaan kiinnostuneita miten tuo tai se syö ja treenaa. Fakta on kuitenkin se, että tapa joka toimii toiselle, voi olla täysin väärä sinulle. Urheillessa taustalla on todella paljon merkitystä ja se kannattaa aina pitää mielessä kun miettii omia treenimääriä. Jos lähtee matkimaan toista henkilöä, koska sekin treenaa niin ja niin paljon, voi käydä huonosti, jos oma kroppa ei olekaan tottunut samanmoiseen rasitukseen. Blogien tai muiden sivustojen lukeminen on hyvä tapa kasvattaa tietoa ja hyviä vinkkejä löytyy varmasti paljon. Niistä täytyy vaan osata napata itselle sopivimmat tipsit. 

DSC00622

Palataanpa takaisin otsikkoon… Jos alkaa tuntua siltä, että omassa päässä ei pyöri enää mitään muuta, kuin milloin treenaa tai mitä voi syödä, kannattaa vetää stoppi päälle ja ottaa vaikka muutama lepopäivä. Huomaan itsekin vaipuvani välillä tähän omaan treeniruokaterveys-kuplaan, jolloin kaikki aika menee ainoastaan näiden asioiden miettimiseen ja analysoimiseen. Kuinka monta kertaa oonkin joutunut sanomaan ystäville tai perheelle, ”en mä voi kun mulla on ne jumpat..” tai ”en mä viitsi lähtee mihinkään, kun oon sitten niin väsynyt maanantaina. ” 😀 Tämä on toki myös ammattini, mutta silti välillä pitää herätellä itseään ja laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. 

Terveyden tavoittelu, urheileminen ja hyvä ravinto ovat tärkeitä asioita ja niiden ansiosta voidaan hyvin myös psyykkisesti. Jos kuitenkin terveyden tavoittelusta tulee tärkeämpää kuin muut asiat elämässä, ei se enää silloin ole kovin tervettä.

DSC00633

Loppuun ajattelin listata asioita, joita tykkään tehdä kun en treenaa 

  • Rakastan maata sohvalla ja katsoa hyvää sarjaa monta jaksoa putkeen. Meiltä löytyykin melkoinen kokoelma eri sarjojen tuotantokausia. Tämän hetken lemppari on Breaking bad-sarja, jonka viides tuotantokausi tipahti juuri postiluukusta eilen. Lauantaina bongasin Greyn Anatomian yhdeksännen tuotantokauden Anttilan hyllyistä ja se lähti mukaan. Greyn Anatomia onkin yksi mun kaikkien aikojen lemppareista, en oo vieläkään päässyt yli George O’Malleyn kuolemasta 😀 
  • Tykkään käydä ulkona juhlimassa kavereiden kanssa. Etenkin pidemmät reissut, kuten festarit tai muut vastaavat on parhaita. Tulevana viikonloppuna mulla on kahdet pikkujoulut. Perjantaina on firman pikkujoulut, mutta mulla on lauantaina ne jumpat 😀 ..Joten keskityn ruokapuoleen. Lauantaina ei sitten tarvi stressata nukkumaanmenoajoista!
  • Rakastan syömistä ja nukkumista! Pidän myös sokerista ja muista epäterveellisistä ruuista, vaikka en niitä kovin usein syö. Joskus on kuitenkin rentouttavaa heittää omat rutiinit jäähylle ja tehdä asioita ihan eri tavalla. Sen ansiosta jaksan pysyä suurimman osan ajasta omassa normaalissa rutiinissani. Nukkuminen on parasta ja sitä tulee harrastettua etenkin vapaapäivinä.
  • Mun mielestä on mukavaa lähteä viikonloppuna ajelemaan jonnekin pidempään kohteeseen. Tykkään istua auton kyydissä (oon itse aika surkee kuski) ja katsella maisemia. Retken voi tehdä vaikkapa Keskisille Tuuriin tai johonkin muuhun suhteellisen turhaan mestaan. Mukavinta on ajatus retkelle lähdöstä, haha 😀 Ollaan muuten menossa kaverin kanssa Scooterin keikalle reilun viikon kuluttua, wohoo!

Tästä tuli hieman epätavallinen nössöily-postaus, mutta antaa mennä nyt tämän kerran 😀

Mitä te tykkäätte tehdä, kun ette urheile?

 kuvat joissa esiinnyn: ©eve


Muistakaa vetää mättöö!

Heippa! Tämä aihe on pyörinyt päässäni aina välillä ja eiliseen postaukseen tuli kommentti, joka nosti taas aiheen pintaan, joten kiitos vaan kommentoijalle 🙂 

Mun mielestä nykyään nostetaan kauheesti pinnalle sitä kuinka tervejärkiset ja terveet ihmiset saavat mässäillä ja herkutella ”silloin tällöin”. Huomioikaa, että mulla ei ole tätä asiaa mitää vastaan, vaan enemmänkin se paasaus ja asian esilletuonti on mielestäni rasittavaa. Kun joku hyvässä kunnossa oleva tyyppi kirjoittaa mässäilyistään, tyyppiä hehkutetaan kommenttiboksissa, kuinka ihanaa ja normaalia on, että hänkin herkuttelee. Jos nyt ajatellaan ihan järjellä ja unohdetaan psyykkinen puoli, niin ei suurien sokeri- ja suolamäärien, tai teollisten transrasvojen mättäämisessä ole mitään tervettä.

 

Uskonkin, että tällaisessa hehkuttamisessa on takana se, että sillä oikeutetaan oma mässäily. Kun tuokin voi, niin minäkin saan. Kun taas hyväkuntoinen ihminen kirjoittaa, ettei halua syödä epäterveellisesti, leimataan se useasti sairaaksi ajattelutavaksi tai epänormaaliksi käytökseksi.

Tiedän, että herkuttelu ja relaaminen on rentouttavaa ja harrastan sitä toki itsekin. Itse en vaan koe, että siitä pitäisi tehdä niin iso asia. Joudun myös itse tsemppailla näitä himoja – tai lähinnä sitä pinttynyttä tapaa vastaan, kuinka kaikkeen erilaiseen tekemiseen ja rentoutumiseen muka kuuluu mökösäkki mukaan 😀

Kannattaa myös muistaa, että kaikille ei ole mahdollista syödä herkkuja vähän ja silloin tällöin. Nykyään on todella yleistä kärsiä ns. sokeririippuvuudesta, jolloin yhden karkin syöminen voi laukaista monen päivän sokerimättäämisen. Aivan sama kun sanoisi alkoholistille, että kai sä nyt voit pari kaljaa ottaa? 

Olen jutellut monien pt-asiakkaiden kanssa sosiaalisesta paineesta, kuinka joka paikassa tuputetaan pullaa, karkkia ja keksejä. ”Ota nyt, kai sä nyt voit, ei yksi pulla sua tapa”…Toivoisinkin, että ihmiset kunnioittaisivat kaikkien omaa päätöstä syödä tai olla syömättä. 

Kai sä nyt vielä yhen aterian voit vetää... :D kuva

Kai sä nyt vielä yhen aterian voit vetää… 😀 kuva

Tämän aiheen tiimoilta on luvassa lisää juttuja, kun haastattelen kuutta henkilöä, jotka noudattavat erilaisia erikoisruokavaliota. Haastattelussa on mukana paleon noudattajia, karppaaja ja pari vegetaristia. Mukavaa viikonloppua! 🙂


Miten ruokailutottumukseni ovat muuttuneet?

Heippa! Kävin äsken kaupassa ostamassa satsin ruokaa kaappeihin ja siinä tuotteita valikoidessa aloin miettimään miten valinnat ja tuotteet ovat muuttuneet viimeisen vuoden aikana. Olen aina ollut erittäin kiinnostunut ja tietoinen ravinnosta ja siitä mitä syön. Muistan, että ala-asteella mun lempipuuhaa oli tutkia jääkaapissa olevia tuotteita ja niiden ravinto-arvoja..Outo tyyppi, tiedetään 😀 

Ravinto-asiat ovat siis aina olleet lähellä sydäntä ja pientä kamppailuakin niiden kanssa oon joutunut tekemään. Välillä on meinannut hommat lähtee lapasesta ja välillä on lähtenytkin, mutta ne ajat on jo kaukana menneisyydessä.

DSC00854

Olin ennen kaloriensyöjä. Söin siis ainoastaan kaloreita ja mitä vähemmän niitä oli, sen parempi. Kevyt sitä ja light tätä..Te tiedätte. Suurin muutos onkin ollut se, että haluan syödä terveellistä, ravitsevaa ruokaa, josta tulee hyvä olo. Tiedän edelleen paljonko kaloreita missäkin tuotteessa on, mutta en laske niitä sen kummemmin. Olen myös pyrkinyt vähentämään light-tuotteita, jotka sisältävät paljon makeutusaineita. Jos tuotteessa lukee E 950 ja/tai E 951 kannattaa tuote jättää hyllylle. Makeutusaineena suosin steviaa ja luo han guo – uutetta. En edes halua tietää montako litraa fun light mehua olen juonut elämäni aikana, mutta viime aikoina pullot ovat jääneet kauppaan ja tilalla oon juonut vettä tai teetä.

DSC00855

Toiseksi suurin muutos on ollut rasvojen syönti. Olen tietoisesti lisännyt rasvojen määrää ja yritän parhaillaan päästä eroon pinttyneestä tavasta valita aina vähärasvainen tuote. Juustojen syönnin olen lopettanut kokonaan ja myös muut sellaiset tuotteet joita en halua syödä täysrasvaisena jää kauppaan. Olen kirjoittanut paljon omegoista ja niiden tasapainosta ja sen asian kanssa olen ollut erittäin tarkka. Olen vähentänyt omega-6 sisältäviä lähteitä (pähkinät, kasviöljyt..) ja lisännyt kalan syöntiä. Lisäksi vedän tupla-annoksen laadukasta kalaöljyjä päivittäin. Rasvanlähteitäni ovat (omega-9 sisältävää) oliiviöljy, avocado, (omega-3 sisältävää) kala, (omega-6 sisältävää) pähkinöitä pieninä määrinä. Käytän myös luomuvoita. Lisäksi olen syönyt tyrniä, joka sisältää runsaasti omega-7 rasvahappoja. Kannattaa muistaa, että jos ei syö rasvaa elimistö ei myöskään halua luopua omista rasvavarastoista. Rasvan syönti (kohtuudella) ”polttaa” kehon omia rasvavarastoja.

DSC00807

Kolmas muutos on ollut puhtaisiin ravintoaineisiin siirtyminen. Pyrin ostamaan luomua jos sitä on saatavilla. Luen tarkkaan tuoteselosteet ennen kuin laitan ne koriin. Koittakaapa lukaista vaikkapa leivän päälle laitettavien kalkkuna/kinkkuleikkeiden tuoteselosteita, niissäkin on suuria eroja. Vaikka tuotteessa lukisi, ettei se sisällä natriumglutamaattia, hyvin usein se silti sisältää. Aine on vaan muotoiltu eri nimellä tai koodilla.

”Eat clean” – termi ei ole jäänyt keneltäkään näkemättä ja kuulematta. Mielestäni puhdas ravinto tarkoittaa ravintoa, jossa ei ole (pitkää) tuoteselostetta. Walden farmsin kalorittomat soosit eivät ole ”clean eating” – tavaraa nähneetkään 😀 ..Ja huom! Omasta kaapista löytyy niitä myös, mutta mielipiteet voi muuttua ja muutenkin olen käyttänyt niitä todella pienissä määrissä. 🙂 Kaikki blogia pidempään lukeneet tietää mitä mieltä olen sokerista. Sokeri on iso EI, ja pyrinkin välttämään kaikkia tuotteita joihin on lisätty sokeria.

Kaiken tämän lisäksi, en ole missään yllä mainitussa asiassa pakkomielteinen, pystyn ottamaan rennosti tarvittaessa. Kun kokonaisuus on hallussa, voi joskus myös syödä myös täysin erillä tavalla. 

 


Murehditko mitä muut ajattelevat sinusta?

”No en mä viitsi, mitä kaikki muutkin siitä ajattelis..” Niinpä. Myöntäkää pois, että suurin osa meistä ja teistä miettii ainakin silloin tällöin mitä mieltä muut ihmiset ovat tekemisistämme? Monet ihmiset stressaavat ja laittavat hirveästi aikaa murehtimalla mitä mieltä muut ovat itsestään, kun todellisuus on se, että suurin osa meistä on kiireisiä miettimään omia eikä muiden tekemisiä 😀

Tämähän on ihan tutkittu juttu, että jokainen ihminen kuvittelee olevansa kaiken napa..Kun kävelee kaupungilla, luullaan, että kaikki mitä tekee rekisteröityy toisten verkkokalvoille. En tarkoita tätä itsekkäässä mielessä, vaan se kai kuuluu meidän toimintoon.

Myönnän itsekin murehtivani näitä asioista ja pyrinkin tietoisesti pääsemään eroon kyseisestä asiasta. Joskus asetan itselleni turhia paineita aivan olemattomista asioista, kuten että en voi ostaa julkisesti karkkia, koska olen kirjoittanut vuosi sitten blogiin olevani karkkilakossa.. 😀 Kyllä, näinkin olen ajatellut välillä.

Uskon, että tämä on asia joka vaivaa aika monia enemmän tai vähemmän. Asia voi aiheuttaa stressiä ja asioita joita haluaisi tehdä, saattaa jäädä tekemättä epäonnistumisen pelossa. Mitä pahaa epäonnistumisessa lopulta on? No, luultavasti ainakin häpeä ja se mitä muut ajattelevat tapahtuneesta. 

Seuraavan kerran kun tällainen ajatus tulee päähän, kannattaa miettiä, että muut ihmiset ajattelevat aivan samalla tavalla ja todellisuudessa heitä ei loppupeleissä kiinnosta kovinkaan paljon sinun tekemisesi. Älä annan muiden estää sinua toteuttamasta mitään mitä haluat tehdä! Jos ei yritä, ei voi onnistua. Epäonnistuminen on aivan luonnolista ja se kuuluu elämään. Toinen asia on se mitä tekee epäonnistumisen jälkeen? Jatkaako vai luovuttaako.

Rohkeeta päivää kaikille 🙂