ENNEN VS. NYT

Selailin eilen snapchattia ja sinne tallentuneita muistoja, eli kuvia ja videoita. En ole käyttänyt kyseistä sovellusta enää pitkään aikaan, en siis julkaise sinne mitään, mutta vanhat jutut ovat siellä edelleen tallella. Käytin snäppiä eniten vuosina 2016-2017 ja tuolta ajalta onkin paljon materiaalia. Löysin kuvan joka on otettu samasta salista, josta nappasin kuvan pari viikkoa sitten ja päätin tehdä niistä kollaasin. Jännä nähdä miten itsekin on muuttunut parin vuoden aikana sekä ulkoisesti, mutta erityisesti sisäisesti.

silloin – nyt

Jaoin kollaasin myös Instagrammin tarinaosiossa ja ajattelin avata tätä nyt hieman enemmän. Kirjoitin siis kuviin, että tuossa vanhemmassa kuvassa treenasin aktiivisesti salilla ja ohjasin myös jumppia. Olin ollut jo pari kuukautta dieetillä ja söin siis suunnitelman mukaan seitsemänä päivänä viikossa. Elämäni pyöri treenin ja ruokavalion ympärillä, sillä muussa elämässä oli kaikenlaista stressaavaa ja halusin täyttää kaiken ajan jollain tekemisellä. Nykyisessä, pari viikkoa sitten napatussa kuvassa taas tilanne on aika erilainen. Kaikki tekemäni treeni on kehonpainotreeniä ja kuten jo tiedätte, ruokavaliokin on kaukana mistään suunnitelmallisesta.

Odotin, että olisin saanut taas läjän viestejä, jossa todetaan että ”ennen oli parempi”. :D Heh, kyseessä ei kuitenkaan ole tuo ulkomuoto, sillä poseerauskin on aika erilainen. Toki olen viitisen kiloa kevyempi nykyään, ilman että joutuisin sen eteen tehdä mitään radikaalia. Sainkin yllätykseni aika paljon viestejä, että miten tuollaiseen tilaan voisi päästä? Ymmärrän tämän siinä mielessä, että some on täynnä tykitystä kuinka hard work pays off ja kaiken eteen pitää raataa niin saakelisti. Olet paras versio itsestäsi vasta kun pistät kaiken likoon ja niin edelleen…Mulla kävi kuitenkin päin vastoin.

Hitto vie oon tehnyt työtä kropan ja kehityksen eteen. Onhan se kivaa kun kehittyy treenissä ja jaksaa vaikka nostaa jatkuvasti suurempia rautoja ylös. Tajusin kuitenkin lopulta, että tein sitä kaikkea vain sen takia, että olin saanut jostain ajatuksen, että mun pitäisi. Pitäisi olla tavoitteita, pitäisi syödä jatkuvasti super-terveellisesti, pitäisi käydä salilla koska teen muuten ”ainoastaan aerobista”.

Sitten vaan päätin lopettaa kaiken mikä ei tuntunut hyvältä ja tässä sitä ollaan, paljon hyvinvoivampana kuin vuosiin. Uskon stressin olevan yksi suurimmista kehon toiminnan sekoittajista, sillä itselläni esimerkiksi aina kun olen elänyt vaikeampia elämäntilanteita niin olen tämän kokenut, ihan ylikuntoon saakka. Tuossa vanhemmassakin kuvassa olin yrittänyt kiristellä jo kuukausia siinä juurikaan onnistumatta. Kyllä se lopulta sitten onnistui, mutta ei kyllä pätenyt kalorivajeeseen liittyvät lait, kun keho oli stressistä aivan sekaisin.

Nyt jos mietin vaikka sitä omaa treenifilosiaani aiemmin, niin ei niillä salitreeneillä oikeastaan ollut mitään sen suurempaa vaikutusta mihinkään, koska treenaan muuten niin paljon että kehittyminen on aika haastavaa. Loppupeleissä en edes halua lihasmassaa ja vaikka onkin kivaa olla voimakas, ei se ole niin big deal tällä hetkellä että laittaisin muutenkin vähillä olevan vapaa-aikani urheiluun, kun teen sitä muutenkin jo todella paljon. Lihasmassaa on varmasti lähtenyt jonkun verran, mutta tunnen oloni itseasiassa paremmaksi näin kevyempänä, kuin silloin kun aina joku lihas oli kipeä tai turvonneena treenistä. :D

Usein tällaiset kuvat herättävät ihmisten mielenkiinnon, mutta kun esimerkiksi kirjoitan tutkittuun tietoon perustuvia treenifaktoja, jotka eivät ole niin makeita, tai kerron kuinka perusasioilla on se suurin vaikutus juuri kehon muutoksissa, ketään ei kiinnosta. Sen sijaan uudet superduperieetti-haasteet ja tekstit missä jaetaan aivan huuhaa-tietoa keräävät jäätävän määrän klikkejä ja kiinnostusta. Olen itsekin kirjoittanut vuosia sitten paljon soopaa ja nämä tekstit ovat olleet todella luettuja. Jos sitten kirjoitan jonkun ihan oikeasti hyvän info-tekstin, eivät nuo niin kiinnosta suurta yleisöä.

Sitten seuraavaksi taas tulee kysymys jollain kanavalla, että miten onnistuisin laihduttamaan? :D

Miksi oi miksi kaikesta pitää väkisin tehdä niin vaikeaa?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


MILLAINEN HARJOITUS ON OIKEASTI ”RASVANPOLTTOTREENI” ?

Rasvanpoltto on trendikästä ja usein erilaisia harjoituksiin liitetäänkin sana rasvanpoltto. Kuten jo hyvin tiedämme, rasvan palaminen vaatii energiatasapainon viemisen miinukselle, joten vaikka tekisi kuinka kovia rasvanpolttotreenejä, mutta söisi kulutuksensa verran, ei rasva pala. Treenin avulla on kuitenkin helppoa nostaa kulutusta korkeammaksi ja näin ollen saadaan kalorivaje aikaiseksi, jolloin päästään toivottuun tulokseen.

Kerroin jo aiemmin tekstissä RASVANPOLTTO – HIIT VAI LISS? että nykyään rasvanpolttoon yhistetään HIIT-harjoitukset niiden tuottaman epoc-efektin, eli jälkipolton vuoksi. Todellisuudessa treenin jälkeisen poltetun ylimääräisen energian määrä on vain noin 6-15% harjoituksen aikaisesta kulutuksesta. Esimerkiksi jos harjoitus polttaa 500 kcal on sen jälkipoltto vain 30-75 kcal. Huom. tähän tulokseen vaikuttaa treenin kesto ja se, kuinka kovaa työ-osiot pystytään tehdä harjoituksen aikana.

Useinhan kovatehoiset harjoitukset ovat kestoltaan 15-30 minuuttia, jolloin treenin aikainen kulutus on keskimäärin noin 300 kcal ja jälkipolton luoma lisäkulutus 18-30 kcal, joka tekee yhteensä 330. Jos taas ajatellaan vaikka ei niin muodikasta ryhmäliikuntatuntia, joka on vauhdikas ja mennään pitkälti vauhtikestävyysalueella, on tunnin saldo 500-700 kcal ja päälle tulee myös jälkikulutusta 30-100 kalorin verran. HIIT-harjoittelu on ajankäytöllisesti tehokasta ja kehittää myös nopeasti hapenottokykyä, mutta mikään maaginen taikakeino ei sekään ole.

Entäs sitten voimaharjoittelu? Voiko voimaharjoitteluun yhdistää kulutusta nostavia elementtejä vai kannattaako ne tehä erikseen esimerkiksi aerobisena treeninä? Voimaharjoittelu itsessään kuluttaa myös energiaa ja aiheuttaa sekin jälkipolttoa. Lisäksi lisääntynyt lihasmassan määrä nostaa perusaineenvaihduntaa, eli kulutusta yleisesti. Mikäli tavoite on tehdä voimaharjoittelua, mutta myös nostaa kulutusta, on olemassa tapa, jonka avulla se onnistuu. Erikoistekniikoiden avulla tehoa, eli sykettä ja kulutusta saa korkeammaksi, mutta usein myös itse voiman kehittämisen kustannuksella.

Jos ajatellaan ihan tavan treenaajaa, ei useimmilla ole aikaa harjoitella montaa tuntia päivässä. Sen vuoksi siihen tunnin treeniin voi helposti sisällyttää korkeamman kalorimäärän kuluttamisen. Kyseessä on siis vuorosarjat, eli yhdistät liikkeitä pareiksi ja näin ollen tehostat harjoitteluasi lyhyessä ajassa. Liikeparit tulisi tehdä eri lihasryhmille, jolloin toinen lihasryhmä saa tarvittavan palautuksen toisen tehdessä työtä. Esimerkiksi näin:

Ensimmäistä liikettä 8-10 toistoa (v’1-2) 30 sekunnin lepo, eli siirtymä toiseen liikkeeseen jossa 10-12 toistoa (v’ 1-2) tämän jälkeen 60-90 sek lepo ja sama uudelleen x 4.

V= montako toistoa jää varalle. Eli valitset painon jolla saisit maksimissaan 9-11 toistoa ja teet sillä 8-10. 

  • hip thrust tangolla/ smithissä + penkkipunnerrus kp /tangolla / smithissä
  • kulmasoutu tangolla / kp + jalkaprässi
  • pystypunnerrus tanko / kp + suorinjaloin maastaveto kp / tanko
  • ylätalja veto leveällä otteella + reiden ojennus laitteessa

Periaatteessa voisi siis sanoa, että mitä enemmän kaloreita kuluu, sen helpompaa rasvanpoltto on. Asia ei kuitenkaan ole aivan niin yksiselkoinen, koska kovat urheilumäärät saavat aikaiseksi myös kovan nälän ja näin ollen tulee helposti syötyä vaje täyteen. Toki kaloreita laskemalla vaje on helpompi säilyttää. Usein vaan ajatellaan että kun treenaa paljon, voi syödä mitä tahansa. Ja vaikka voi syödäkkin todella reippaasti, vaatii se rasvanpoltto silti vajeen, oli kuinka aktiivinen tahansa.

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


MITÄ KATSOISI SEURAAVAKSI? SARJASUOSIKIT JAKOON!

Oikeen mallikasta itsenäisyyspäivää ystävät! Täällä makoillaan sohvan perukoilla ja töllöstä pauhaa Aviciin muistokonsertti, joka kannattaa muuten ehdottomasti katsoa Yle Areenasta, jos et sitä eilen telkkarista katsonut. Mielettömiä vetoja Aviciin parhaista biiseistä, tässä ihan herkistyy!

No mitäs muuta sieltä telkkarista voisi katsoa, kun tässä pidennettyä viikonloppua vietellään ja joulun vapaatkin häämöttää edessä? Parasta nollausta on katsoa koukuttavaa sarjaa mukavasti viltin alle käpertyneenä! Tässä tulee mun viime aikaiset sarja-suosikit. Alkuun sanottakoon, että meikäläiseen iskee yleensä rikosdraamat, draamat ja jännitys. Jos oot yhtään samanlainen, niin alla liuta suosituksia!

C More: Gåsmamman – Suosittu ruotsalainen draamatrillerisarja Gåsmamman kertoo naisesta, jonka on yhtäkkiä pakko ylittää raja alamaailmaan suojellakseen lapsiaan.

Neljä kautta tätä meni hetkessä ja sarja tempaisi mukaan heti ensimmäisestä jaksosta alkaen. Ruotsalaiset osaa nämärikosdraamat erityisen hyvin!

C More: The missing / kadonnut – Kiitetty brittiläinen rikosdraamasarja, jossa perehdytään joka kaudella eri katoamistapaukseen.

Murhamysteerit ja katoamistapaukset ovat mun mielestä vaan jotenkin niin mielenkiintoisia ja myös koskettavia. Tässä sarjassa ollaan vasta ensimmäisellä kaudella, jossa vuonna 2006 Tony ja Emily Hughes ovat lomalla Ranskassa 5-vuotiaan poikansa Oliverin kanssa. Eräänä päivänä Oliver katoaa jäljettömiin ja tästä alkaa melkoinen etsintä-vyyhti. Todella mielenkiintoinen ja koukuttava meno heti alusta saakka. Kausia löytyy kolme.

Netflix: Safe – Rikosdraama kertoo Dexter-roolista tutun Michael C. Hallin esittämästä kirurgista, joka vaimonsa vuoden takaisesta kuolemasta toipuessaan saa kuulla teini-ikäisen tyttärensä kadonneen. Turvallisella aidatulla asuinalueella alkaa asian selvitys, joka johtaa monenlaisiin ongelmiin. Samalla paljastuu miehen oma osallisuus vaimonsa kuolemaan, mistä hän potee edelleenkin syyllisyyttä.

Netflix: Seitsemän sekuntia –  Afrikkalaisamerikkalainen nuori kuolee valkoihoisen poliisin käsissä, ja traagisesta tapauksesta seuraa peittelyä, mellakointia ja vuosisadan oikeudenkäynti. Nuori apulaissyyttäjä yrittää selviytyä monimutkaisen jutun ja yhteiskunnallisten ongelmien ristitulessa.

Netflix on julkaissut  Seitsemän sekuntia -originaalisarjan (Seven Seconds) tuottaja-käsikirjoittaja Veena Sudilta, joka on tunnettu etenkin Jälkiä jättämättä -rikossarjasta (The Killing). Antologiasarjan ensimmäinen kausi koostuu kymmenestä jaksosta.

Ja hei, jos et ole katsonut Jälkiä jättämättä – sarjaa, tee se heti! 

Netflix: El Camino – Breaking Bad -elokuva on vuonna 2019 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen rikoselokuva, jonka on ohjannut Vince Gilligan. Se on jatkumoa televisiosarjalle Breaking Bad, ja sen pääosassa nähdään Jesse Pinkmania näyttelevä Aaron Paul.

Jos multa kysytään Breaking bad on ollut yksi kaikkien aikojen parhaista sarjoista, joten jos olet sen katsonut, katso myös tämä elokuva, jossa selviää mitä Jesselle lopulta tapahtui!

HBO Nordic: The night of – Nuori nainen murhataan raa’asti New Yorkissa, ja pääepäillyksi nousee kiltin opiskelijapojan maineessa oleva Nasir Khan, joka ei muista murhayön tapahtumista mitään. Katsojan näkökulmasta kiinnostavinta ei ole se, kuka on syyllinen, vaan koko amerikkalaisen rikosoikeudellisen järjestelmän toiminta.

HBO Nordic: Snowfall – Snowfall on draama, joka kertoo crack-kokaiiniepidemian alkuajoista ja sen erittäin radikaalista vaikutuksesta nykykulttuuriin. Tarinassa seurataan useita rajulle törmäyskurssille ajautuneita hahmoja.

Muita hyviä, ehkä enemmän tuttuja ja jo nähtyjä ovat Black mirror, True Detective, Fargo, Bosch, Uusi Sherlock, The fall ja Silta!

Ja hei, jos sulla on heittää tipsiä hyvästä sarjasta tai leffasta niin pistä ihmeessä tulemaan!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook