ENSIMMÄINEN LOMA VAUVAN KANSSA

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lomarenkaan ja Indieplacen kanssa.

Uuden tulokkaan ja yleisen tilanteen vuoksi emme ole poistuneet kovinkaan kauas kotoa tämän vuoden aikana. Vauva syntyi kesäkuun lopulla ja sen jälkeen viikot ja viikonloput ovat olleet aika samanlaisia päivästä toiseen. Viime aikoina onkin ollut fiilis, että olisi kiva ottaa pieni irtiotto arjesta. Olivia ei viihdy autossa kovinkaan kauaa, joten mihinkään kovin kauas ei voida vielä tässä vaiheessa lähteä. Lähdinkin etsimään kivaa lomapaikkaa Lomarenkaan sivuilta ja laitoin hakuehtoihin Vaasan lähialueet, joihin ei olisi muutamaa tuntia pidempi ajoaika!

Löydettiin kiva paikka Laviasta (Pori) ja varattiin mökki viikonlopuksi Marraskuun viimeiselle viikonlopulle. Vaasasta Poriin ajaa 2,5 tunnissa ja tämä olikin pisin ajomatka vauvan kanssa tähän mennessä. Matka meni kuitenkin yllättävän hyvin ja kun saavuimme paikanpäälle, meitä odotti täysin kuvausta vastaava mökki jonka varustelu oli jopa odotettua parempaa. Olimme matkassa kaveripariskunnan kanssa, joilla on myös alle vuoden ikäinen vauva, joten meille oli varattu kaksi pinnasänkyä sekä syöttötuoli vanhemmalle vauvalle.

Sitä ei osaa etukäteen edes miettiä, että vauvan kanssa matkustaminen vaatii hieman enemmän suunnittelua ja esimerkiksi hotellissa asuminen ei olisi tässä vaiheessa kovin helppoa, sillä meidän vauva menee klo 19.00 nukkumaan ja silloin olisi hotellihuoneessa hankalaa olla, kun huone pitäisi olla pimeä ja hiljainen. 😃 Tällainen mökkireissu tuntui hyvältä idealta, sillä paikassa olisi samat mahdollisuudet kuin kotona, mutta silti saisi pienen loman tutuista kuvioista.

Ensimmäisenä iltana otettiin vain iisisti, lämmitettiin mökin oma sauna ja syötiin tortilloja. Paikka oli sen verran metsän keskellä, että yöllä oli niin rauhallista että nukuin todella sikeästi. Makuuhuone oli aivan säkkipimeä ja tietynlainen rauhallisuus auttoi nukkumaan hyvin. Aamulla oli ihanaa herätä järvimaisemaan, joka näkyi suoraan mökin olohuoneesta suurista ikkunoista.  Tehtiin aamupalaa ja otettiin iisisti. Naureskeltiin, että nykyään päivät alkaa hippasen aikaisemmin kuin ennen ja jos ennen saunomiset ajoittuivat iltaan niin me oltiin jo klo 14.00 mennessä saunomassa mökin rantasaunassa! 😅

Ennen saunomista tehtiin mökin pihalla yhteistreeni ja sen jälkeen puulämmitteinen rantasauna tuntui ihan täydelliseltä. Käytiin myös järvessä uimassa, tai no ei sitä ehkä uimiseksi voi kutsua, mutta pulahtamassa. En voi uskoa, että minä, jolle tekee tiukkaa mennä mereen kesälläkin, kävin tähän aikaan vuodesta uimassa. 😅 Pakko myöntää, että ei tuota kylmässä vedessä uimista turhaan hehkuteta, sillä olo oli aika huikea tuon treeni-sauna-uinti – setin jälkeen. Tehtiin vielä iso vuoka täyteen uunifetapastaa ja oli meillä muutenkin eväät kohdillaan koko reissun ajan!

Mä oon sellainen, että kun matkustan johonkin haluan että yöpaikka on riittävän tasokas ja moderni. Tässä meidän mestassa yhdistyi kuitenkin kivasti luonnon rauha, sillä kolmeen päivään ei näkynyt yhtäkään ihmistä missään, mutta silti majoitus oli tasokas ja mökissä oli sähköt, vesi, astianpesukoneet ja kaikki. Just sellainen irtiotti mitä itse kaipasin. Kun avasin kotioven, huomasin että meillä on käynyt siivooja! Mies oli siis hommannut siivouksen poissaolomme ajalle ja voi että miten iloiseksi tulin. Tämä uusi viikko onkin lähtenyt käyntiin mielettömän hyvin, taas tuli huomattua, että pienikin irtiotto arkeen antaa niin paljon voimia ja jaksamista, että kyllä näillä energioilla mennään helposti jouluun saakka!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


KANNATTAAKO TREENATA JOS NUKKUU HUONOSTI?

Miten jaksat treenata noin paljon vaikka nukut vähän? Onko väsyneenä kannattavaa treenata noin kovaa? Näihin kysymyksiin vastaan tekstissä ja pohdin muutenkin aihetta uni ja treeni. Ehkä tiedätkin jo, että itse suosittelen aina laittamaan unen etusijalle lähes kaikessa, mutta jos elämäntilanne on sellainen että nukkuu jatkuvasti heikommin, pitääkö silloin luopua kaikesta urheilusta ja kuormituksesta?

Mun mielestä on hyvä sisäistää, että treenaaminen ja liikkuminen ovat kuitenkin eri asioita. Ihminen on luotu liikkumaan ja se tarkoittaa arkisia asioita ja tekemisiä. Liikkumiseen lukisin mm. kävelyn, pyöräilyn, siivoamisen sekä muut kotityöt ja kaikenlaisen puuhastelun mitä nyt ikinä keksiikään.

Itse laittaisin liikkumisen samaan kategoriaan esimerkiksi hampaiden pesun, suihkussa käynnin tai hiusten harjaamisen kanssa. Ei haittaa jos joskus jää välistä tai ei jaksa, mutta pidemmällä välillä alkaa muodostua ongelmia ja ikäviä sivuvaikutuksia jos näitä ei tee. Aina ei kiinnosta pestä likasia hiuksia, mutta se kuitenkin tehdään, koska omasta hygieniasta ja hyvinvoinnista täytyy pitää huolta. Liikunta on ihan sama asia, mutta silti sen suhteen punnitaan useammin motivaatiota, jaksamista tai haluamista.

Kannattaako treenata jos nukkuu huonosti?

Tähän ei ole yhtä vastausta, koska tähän liittyy niin monta yksilöllistä seikkaa. Jos nukkuu pidempään huonosti, jättäisin kovat treenit väliin ja panostaisin kevyempiin liikuntamuotoihin. Intensiivisempiä treenejä tekisin harvemmin ja lyhyempiä aikoja ja suhteuttaisin treenimäärät siihen mihin keho on tottunut. Usein nimittäin pieni liike antaakin kaivattua energiaa ja karistaa väsymystä. Eri asia on treenata tunteja päivässä, joka taas vie kehoa enemmän kierroksille ja kasaa lisää väsymystä kehoon.

Miten itse toimin? 

Viimeisen puolen vuoden ajan unen määrä ja laatu on ollut heikompaa kuin ennen. Sen lisäksi, että herään öisin syöttämään vauvaa, olen kärsinyt ajoittain uniongelmista, eli en saa itse unta, vaikka vauva nukkuisi. Näitä öitä on keskimäärin 1-2 joka viikko.

Huomaan stressin (sekä fyysinen että henkinen) vaikuttavan suoraan tähän ja joskus voin ennustaa jo illalla, että ensi yönä valvotaan. Missään vaiheessa en ole kuitenkaan valvonut useita öitä putkeen itseni tai vauvan vuoksi. Olen  myös todennut, että mitä pidemmän ajan olen sängyssä, sitä enemmän unitunteja saan alle, joten menen useimpina iltoina sänkyyn klo 20-21 välillä ja nousen klo 7:00 aamulla. Jos panostaisin ”omaan aikaan” illalla ja notkuisin 23-24 hereillä, olisin luultavasti huomattavasti väsyneempi. Onnekseni saan hyvin unta jopa noin aikaisin, mun ongelma ja haaste on tuo aamuyöllä hereillä kukkuminen.

Treenaan 4-6 kertaa viikossa, mikä kuulostaa paljolta, mutta jos sen suhteuttaa siihen mitä ja miten teen normaalisti niin treenaan vain 40% siitä määrästä ja tehosta mihin olen tottunut. Tämä onkin todella tärkeä ymmärtää, että vertailemalla toisiin ei tässäkään asiassa ole mitään pointtia. Mulla on todella hyvä palautumiskapasiteetti ja kehoni on tottunut todella kovaan rasitukseen ja suuriin treenimääriin, jolloin sekä määrien että (etenkin) tehojen tippuminen toimii mulle hyvin tässä elämäntilanteessa.

Suosin paljon lyhyitä treenejä ja oikeastaan kaikenlaista liikkumista mikä vain on mahdollista milloinkin. Välillä ehdin salille, välillä jumppaan kotona vauvan kanssa, joskus käytän päiväunet hyödyksi ja sporttailen kun vauva nukkuu vaunuissa. Itse olen sitä mieltä, että aina löytyy mahdollisuus liikkua jos haluaa. Peruskuntoliikuntaa teen enemmän kuin koskaan aiemmin, sillä vaunulenkit menevät sopivasti siihen kategoriaan. Vaunuttelut lasken kuitenkin arkiliikunnaksi, en treenaamiseksi.

Kannattaako, hyödyttääkö vai onko pakko?

Pakko ei ole kuin kuolla, mutta monesti kyllä kannattaa ja jopa hyödyttää liikkua. Jos ei kiinnosta pätkääkään niin silloin treenaaminen ei ole sun juttu ja that’s fine, mutta liikkua kannattaa silti.

Kaikki ei ole aina kivaa, mutta tietyt asiat pitää tehdä jos haluaa pitää omasta hyvinvoinnista huolta. Mun mielestä on tosi tärkeää, että löytäisi jonkinlaisen liikuntamuodon josta tykkää. Kaikkien ei tarvitse käydä salilla tai tykätä ryhmäliikunnasta. Vaihtoehtoja on niin paljon että uskoisin kaikille löytyvän jotain kiinnostavaa. Itsensä pakottaminen johonkin lajiin tai liikuntamuotoon ei vaan tule toimimaan pidemmän päälle.

Itse saan sekä liikkumisesta että treenaamisesta niin hyvän olon, että se on riittävä motivaattori lähtemään liikkeelle silloin kun ei huvittaisi. Osaan kuunnella kroppaani hyvin ja tiedän milloin on kyseessä ohi menevä väsy ja milloin oikeasti kannattaa vain ottaa iisisti ja vetästä vaikka päikkärit treenin sijaan.

Nämä toimii mulla silloin kun väsyttää:

Treenaa aamulla, silloin väsymys ei tunnu vielä ja parhaimmillaan aamuteeni antaa energiaa koko päiväksi. 

Liiku ulkona, raitis ilma herättää kivasti ja ulkotreenin jälkeen on aina super hyvä fiilis.

Varttikin riittää, joskus lyhyt veto voi olla päivän pelastus, eikä vaadi paljon. Mun instagram-tililtä löytyy paljon vinkkejä ja valmiita treenejä tällaisiin hetkiin. Väsyneen päivän pelastus voi olla lyhyt liikkuvuus-setti joka saa veren kiertämään ja virkistää päätä ja kroppaa.

Muistuta itseäsi olosta joka tulee treenin jälkeen, jos treenin jälkeen olo on väsyneempi, treenasit luultavasti liian kovaa tai liian kauan. 

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


PAINONPUDOTUS RASKAUDEN JÄLKEEN

Raskauskilot, väsymys, jatkuvat mieliteot ja ahdistus siitä, että keho ei palautunutkaan kuukaudessa vanhoihin mittoihin. Jotain pitäisi tehdä, mutta voimia ei tunnu löytyvän. Mitä tehdä vai tehdäkkö mitään?

Painonpudotus on aihe josta väitän tietäväni paljon, valmentajana mun vahvuudet kohdistuvat tähän osa-alueeseen. Näiden kymmenen vuoden aikana suurin osa asiakkaistani on ollut naisia, jotka haluavat pudottaa painoa ja oppia pysymään pudotetuissa lukemissa. Tämä on myös aihe joka kiinnostaa itseäni paljon, mutta koska aihe on melko arka, olen vähentänyt esim. laihdutukseen liittyvien tekstien kirjoittamista. Tänään kuitenkin ajattelin pitkästä aikaa tarttua aiheeseen ja kirjoitella hieman ajatuksia!

Laihduttamisella on tosiaan ehkä vähän ikävä maine nykyään, täytyy kuitenkin muistaa että laihdutus voi olla myös terveysteko, jos kehossa on liikaa rasvaa ja pudotettavaa. Usein naisilla juuri raskauskilot ovat ne josta ylipaino alkaa ja ”jää päälle”. Kun lapsia tulee lisää, painoa kerääntyy pikkuhiljaa lisää. Mainittakoon, että raskauden aikana painoa pitääkin tulla lisää (ellei ole valmiiksi ylipainoinen) mutta jos painoa kertyykin hurjasti enemmän kuin tarvitsee, on näistä kiloista vaikeampaa päästä eroon. Raskaana tulee helposti se fiilis, että kun tätä painoa kerran tulee niin antaa sitten tulla ja mietitään niitä sitten joskus myöhemmin.

Olen todistanut enemmän kuin kerran alla näkyviä lausahduksia ja ajattelin summata omia ajatuksia niiden alle. Huom! On täysin fine jos ei halua tehdä asialle mitään, mutta jos haluaa muutosta niin mun mielestä aina on vaihtoehtoja miten onnistua tavoitteessaan.

Joillakin naisilla imetys (hormonit) aiheuttaa sen ettei paino putoa vaikka miten päin vääntää ja kääntää. Silloin on vain oltava armollinen itselleen ja odotettava imetyksen loppumista. Edellä mainitun vuoksi kannattaa miettiä myös raskausaikana sitä mahdollisuutta, että painonhallinta saattaa olla jopa haastavampaa raskauden jälkeen, jolloin hyvät elämäntavat raskaana ovat entistä isommassa roolissa raskauden aikana.

”Pitäisi laihduttaa, mutta en ehdi vauvan takia salille niin ei tästä tuu mitään”

Laihduttamisessa ja painonhallinnassa ratkaisee energiatasapaino, salille meneminen ei ole mitenkään pakollista tuloksien saavuttamiseksi. Liikunta helpottaa hommaa (=lisää kulutusta) mutta tähän sopii ihan mikä tahansa liikunta. Jos ajatellaan pelkkää laihtumista, ei salitreeni ole edes mitenkään ihanteellisinta tähän tavoitteeseen nähden. Aerobinen liikunta lisää kulutusta ja helpottaa laihtumista ja sitä voi harrastaa ihan missä vaan ja milloin vaan.

Sääntönä voi ajatella, että kovasykkeistä liikuntaa riittää lyhyempi aika/määrä ja matalatehoista taas pidempi aika/suurempi määrä. Huom. vomaharjoittelu on aina hyödyllistä ja suosittelen sitä myös laihdutuksen aikana, mutta mikäli haluaa vain päästä raskauskiloista eroon ja ei ole mahdollista tehdä voimatreenejä, muitakin vaihtoehtoja on.

”En ehdi syömään riittävästi ja keho on mennyt säästöliekille, sen vuoksi paino ei putoa”

Edelleen laihtumisessa pätee energiatasapaino, eli jos syöt vähemmän kuin kulutat laihdut. Ihmismieli on sellainen, että monesti kuvitellaan syövänsä ”vähän”, mutta loppupeleissä tuleekin naposteltua sieltä täältä ja välillä on korkeakalorisia päiviä, jolloin energiatasapaino pysyy plus miinus nollassa. Säästöliekki-efekti on enemmänkin ilmiö, joka vähentää peruskulutusta ja vaikeuttaa painonhallintaa ja laihtumista, mutta jos kuvittelee syövänsä liian vähän laihtumista varten, se ei pidä paikkaansa.

Itse oon kokenut hyödylliseksi valmistaa kerralla suuria määriä ruokaa, jolloin ruokaa on aina jääkaapissa valmiina!

”En ehdi tehdä ruokaa ja tulee syötyä mitä sattuu ja miten sattuu, siksi paino vain jatkaa nousua”

Vaikka on kuinka kiire, ihmisen on syötävä ja sen ajan jonka syömiseen/ ruuan valmistukseen käyttää, voi käyttää fiksusti halutessaan. Porkkanapussi aukeaa ihan yhtä nopeasti kuin sipsipussi ja puuroannoksen tekee samassa ajassa kun kaivaa suklaalevyn kaapista, avaa sen ja syö.

”Makeanhimo on niin kova, että joka päivä on pakko saada suklaata”

Ymmärrän! Makeanhimo vaivasi myös allekirjoittanutta imetyksen alkutaipaleella ja edelleen makeaa tekee mieli enemmän kuin normaalisti. Syömällä riittävän paljon ja säännöllisesti kunnon ruokaa, nämä himot pysyvät aisoissa helpommin. Kevyemmät vaihtoehtoiset herkut auttavat myös silloin kun ei viitsi päivästä toiseen mättää sokeria napaan.

”Nukun niin huonosti, että en jaksa treenata eikä laihtumisesta tule mitään”

Eikä tarvitse jaksaa treenata. Jos on kovasti univajetta, kävelylenkit raittiissa ilmassa voivat jopa auttaa jaksamaan päiviä paremmin. Kävelylenkit (vaunulenkit) nostavat myös kivasti kulutusta ja niitäkin voi harrastaa lyhyempiä kertoja usemman kerran päivässä. 2 x 30-45 min on jo 60-90 min joka kuluttaa (ihmisestä riippuen) 400-700 kcal.

”Raskauskilot eivät ole vieläkään lähteneet, pitäisi aloittaa joku superkuuri/ruokavalio/dieetti”

Pliis, älä tee sitä! Tässä elämäntilanteessa paperin mukaan syöminen johtaa luultavasti vain siihen, että maksimissaan kahden viikon kuluttua kyllästyt, heität hanskat tiskiin ja palaat entiseen. Tee mielummin pieniä muutoksia nykyiseen ruokavalioon. Säännöllinen ruokarytmi, riittävän kokoiset ruoka-annokset ja turhien herkkujen siirtäminen vaikka yhdelle tai kahdelle päivälle. Lisää hyötyliikuntaa ja treenaa jos ehdit/jaksat.

Asiat eivät ole mustavalkoisia ja tiedän, että joillekkin ihmisille superdieetit (en viittaa nyt mihinkään tiettyyn, vaan yleisesti) ovat tuoneet ratkaisun ja muuttuneet pysyviksi elämäntavoiksi. Kaikkia niitä muutoskuvia katsellessa, kannattaa muistaa että on lukuisia ihmisiä, joilla homma jäi kesken, eikä heistä kirjoiteta missään. Oman kokemukseni mukaan, suurimmalle osalle ihmisistä toimii hieman maltillisemmat muutokset ja nimenomaan omaan elämään sopivat ruokailu- ja liikuntatottumukset.

raakafudgee!

Askarruttaako jokin tähän aiheeseen liittyvä? Heitä kyssäriä kommenttiboksiin niin autan parhaani mukaan! :)

instagram: ainorouhiainen 

Facebook