MITÄ TAPAHTUI KUN PÄÄTIN SYÖDÄ IHAN MITÄ TAHDON ILMAN RAJOITTEITA?

Kiellot ja sallitut asiat elämässä on usein hyvin tuttu asia etenkin kontrollifriikeille. Saat mielihyvää ja tunnet olosi hyväksi, kun syöt sallittuja ruoka-aineita ja teet asioita, jotka olet lokeroittanut arvostettaviksi asioiksi. Kun joskus lipsut kontrollista, koet epäonnistumisen fiiliksiä ja jopa masentavaa olotilaa, koska asiat eivät menneet ”kuten kuuluu”.

Vaikka ei olisi kontrollifriikki pahimmasta päästä, niin monelle terveellisien elämäntapojen ystävälle on syntynyt kategoriat kielletyille ja sallituille ruuille. Yleensä ei osata edes perustella sen kummemmin, miksi jokin ruoka-aine on pahasta, sillä on saatettu lukea jostain kuinka sokeri tappaa, rasva kerääntyy suoraan vyötärölle tai vehnän syönti on syntiä ja sitten vain alettu noudattamaan tällaisia ohjeita sen kummemmin niitä miettimättä. Nämä omassa päässä kyhätyt ohjeet voivatkin pikkuhiljaa kärjistyä ja kasvaa ylilyönneiksi, jolloin lopulta sallitut ruoka-aineet ovat hyvin rajoitettu ja pieni ryhmä. Kiellot ja säännöt saavat myös aikaan sen, että se kielletty hedelmä alkaa houkuttaa entistä enemmän. Tämä taas johtaa siihen, että silloin harvoin kun uskaltaa hieman höllätä, lähteekin koko touhu helposti lapasesta!

Mä oon aina ajatellut, että en pystyisi elää niin, että voin syödä mitä tahansa, milloin tahansa. Oon ajatellut, että lähtis kuitenkin keulimaan liikaa, sillä tykkään ruuasta ja syömisestä. 😀 Mullakin on ollut erilaisia kieltoja ja tietyt normit mitä noudatan ruokavalion suhteen. Ei herkkuja viikolla ja perinteinen karkkipäivä kerta viikkoon, jos silloinkaan. Toisaalta näiden ”sääntöjen” noudattaminen on ollut mulle aina suhteellisen helppoa, eikä sinänsä ole tuottanut päänvaivaa, koska terveelliset elämäntavat tulee aika pitkälti automaationa selkärangasta. Tykkään siitä olosta, kun on energinen ja hyvä fiilis sekä fyysisesti että psyykkisesti.

Pari kuukautta taaksepäin, päätin kuitenkin kokeilla poistaa kaikki kiellot ja elää niin, että voin oikeasti syödä mitä haluan. Tämä lähti siis niin, että yksinkertaisesti otin ajatusmallin, että teen aina just sitä ruokaa mitä huvittaa, en punnitse ruokia ja syön esimerkiksi herkkuja jos siltä tuntuu. Fakta on tietysti se, että mun kohdalla valinnat ovat automaattisesti hyviä, sillä tykkään tehdä ruuat hyvistä raaka-ainesta ja höystän kokkailut isolla määrällä vihanneksia. Punnitsemisen sijaan, oon tehnyt kerralla isoja määriä ruokaa ja syönyt niistä sitten fiiliksen mukaan niin, että nälkä lähtee. Tämä on johtanut siihen, että sen sijaan että olisin syönyt 5-6 krt päivässä, oon syönyt 3-4 krt ja välipalojen syönti on vähentynyt lähes kokonaan. En oo myöskään stressannut ruokarytmistä ja mennyt oikeestaan ihan fiiliksen mukaan, aika vapauttavaa välillä niinkin. Se on jännää, että kun on se ajatus, että voit syödä koska haluat (kuulostaapa jotenkin oudolle 😀) niin ei ole mitään hätää sen syömisen suhteen. Ei tule fiilistä että nyt on pakko vetää tää välipala kun ei sitten oo enää kuin iltaruoka jäljellä. 😀 

Sama pätee myös herkkujen suhteen, kun tiedostaa, että niitä voi syödä jos huvittaa, tulee fiilis että ei olekkaan pakko vetää kaikkia kaappeja tyhjäksi, koska tänään on se karkkipäivä. Tiedättekö sen fiiliksen kun on vaikka paljon odotettu herkkupäivä ja illalla vatsa pinkeenä mietit, että pitäskö syödä vielä jotain, koska tämän päivän jälkeen ei taas hetkeen saa? En tiedä kuinka järkevää sekään on, että vetää itselleen huonon olon ja jäätävät määrät skeidaa, vain siksi että ”tänään saa”.

Oma ”herkuttelu” on ollut hyvinkin satunnaista ja en olisi ikinä uskonut, että oon oikeasti saattanut maistaa vaan palan miehen messuilta ostetusta lakupussista tai syönyt muutaman palan raakasuklaata kahvin kanssa. Siis minä, joka pystyy vetää helposti 600-700 g karkkipussin tai litran jäätelöä yhdeltä istumalta. 😀 Ollaan saatettu tehdä viikonloppuna lättyjä jätskin kera, mitä en olisi koskaan aiemmin tehnyt, sillä lätyt eivät ole niin hyviä, että haluaisin ”kuluttaa” karkkipäiväni niihin. Silloin kun herkuteltiin, piti kaiken olla täydellistä. 😀

Kokeilu on siis ollut opettavaista ja vapauttavaa. Muita hyviä puolia on ollut esimerkiksi parantunut yöunen laatu ja sellainen yleisfiilis, kun ei ole rajoitteita tai sääntöjä, joita täytyy suorittaa. Huonoja puolia ehkä se, että välillä liiallinen rentous on johtanut siihen, että ei ole jaksanut pitää rytmistä kiinni ja syömingit ovat jääneet jopa liian vähäisiksi, joka sitten kostautuu ennemmin tai myöhemmin suurempana nälkänä.

Tein tämän siksi, koska huomasin että olin tavallaan koukuttanut itseni ruokien punnitsemiseen. Vuodesta 2016 olen punninnut ruokani enemmän tai vähemmän säännöllisesti ja nyt halusin kokeilla, että pärjään myös ilman! Punnitsemisessa ei ole mitään väärää ja tulen kaivamaan vaa’an taas pian esiin kun uusi haasteeni alkaa ensi viikolla, mutta itse haluan osata elää myös niin, että tekemiseni ja syömiset eivät rajoitu liikaa johonkin sääntöihin, joita olen itse muodostanut omassa päässä. Mulla on pieni taipumus liialliseen kontrollointiin, jonka vuoksi tällainen tapa sopii mulle hyvin.

Summasummarum:

Suunnitelmallisuus, ruokaohjeet & punnitseminen ovat hyvästä silloin, kun tavoitellaan jotain. Aina kyseessä ei tarvitse olla laihduttaminen tai dieetti, sillä joillekin punnitseminen on myös keino syödä riittävästi jaksamisen ja palautumisen kannalta. Mielestäni on kuitenkin ihan hyvä osata syödä myös kehoa kuunnellen ja jättää aina välillä ne säännöt ja liian tiukat ajatusmallit hieman pienempään rooliin. Tiedän, että jos on tottunut elämään säntillisesti on jopa vaikea hellittää kontrollia, sillä mielessä on helposti pelko siitä, että tapahtuu jotain peruuttamatonta, kun kaikki langat eivät ole käsissä ja hallinnassa. On kuitenkin helpottavaa huomata, että kaikkea ei tarvitse aina kontrolloida, vaan voi luottaa siihen että maailma ei kaadu, vaikka välillä vähän löysäisikin otetta!  Se voi jopa johtaa siihen, että huomaa kuinka liialliset säännöt ovat vain saaneet aikaiseksi turhia mielihaluja ja tekoja ja niistä pääsee eroon, kun lopettaa liiallisen stressaamisen. 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


PARHAAT PEPPULIIKKEET JOTKA EIVÄT KASVATA REISIÄ

Hellurei vaan! Mä en oikeen tiedä mitä mun bloggaamiselle on tapahtunut, mutta viime aikoina on tullut ihan laittoman pitkiä taukoja kirjoittamisesta. Kun on tottunut pakertamaan päivittäin täällä wordpressin puolella, niin muutaman päivän pituinen taukokin tuntuu ikuisuudelta! Täällä sitä kuitenkin ollaan taas ja tänään ihan puhtaasti treeniasioilla.

Kaikki tietävät, että lihastasapaino ja vartalon tasapuolinen treenaaminen on järkevintä ja hyvin tärkeää. Nykyään monilla on kuitenkin haasteellista saada etenkin tuota vartalon takaosaa samalla tavalla aktivoitua kuin etupuolta. Monesti etureidet, lonkankoukistajat ja rintalihakset kinnaa ja dominoi, kun taas selkä, hartian takaosa, pakarat ja takareidet ovat heikommassa jamassa.

Joskus taas reiskat ottavat liiankin hyvin kuormitusta vastaan ja peppu pysyy litteenä kuin lätty. Onneksi on olemassa liikkeitä, joilla voi kehittää puhtaasti takapuolta, ilman että reidet kuormittuvat paljoakaan. Pakaran aktivointiin liittyy moni asia ja esimerkiksi jatkuva istuminen laiskistuttaa lihakset, jolloin niitä on vaikeampi saada hereille. Ennen harjoituksia kannattaakin tehdä aktivointia ja hakea kontaktia lihaksiin ja vasta sen jälkeen alkaa latoa isompaa kuormaa kehiin. Pakara on ihmiskehon suurin lihas, joten kannattaa muistaa, että pelkkä pikkupainojen heiluttelu ei välttämättä riitä. Iso lihas tarvitsee isoa kuormaa, kunhan tekniikka on kunnossa.

Maastavedot:

sumo maastaveto – Meikäläisen lemppari! Jalat riittävän leveälle, kapeampi ote tangosta. Monesti näkee tätä tehtävän liikaa selällä, joten etenkin pakara-aktivoinnin kulmasta katsottuna, riittävän syvä kyykkäysasento alkuun ja pakaroiden jännitys heti noston alussa ja etenkin ylä-asennossa.

yhden jalan maastaveto – Tällä liikkeellä on helppo kohdistaa tuntuma suoraan takalistoon. Jos ongelmia tasapainon kanssa, voi liikkeen tehdä myös esimerkiksi smith-laitteessa. Yhdellä raajalla tehtävät liikkeet ovat myös omiaan pitämään huolta raajojen välisestä lihastasapainosta.

suorin jaloin maastaveto polviin saakka (romanialainen maastaveto) – Tässäkin liikkeessä on hyvin tärkeää keskittää liike pakaraan ja tehdä liike lantiota suoristamalla. Huom. lantiota ei tarvitse työntää eteenpäin, vaan riittää kun supistaa pakaraa ylä-asennossa. Pakaroiden supistelu ei itsessään edesauta esim. lihaskasvua, mutta itse saan näin helpommin liikkeen kohdistettua haluttuun paikkaan.

Lantionnostot:

Hip thrust ~ lantionnosto selkä korokkeella – Mielestäni ehdottomasti paras liike pakaroiden treenaamiseen. Liikettä voi tehostaa laittamalla kuminauhan jalkojen ympärille, jolloin saadaan helpommin myös pienemmät (gluteus minimus & gluteus medius) pakaralihakset mukaan liikkeeseen. Itse oon ymmärtänyt vasta viime aikoina laittaa oikeasti kunnolla rautaa tähänkin liikkeeseen ja oon tehnyt sarjoja jopa 160 kilolla. Voin kertoa että kyllä menee perille! 😀 Myös tätä liikettä voi tehdä kohdistetusti yhdellä jalalla esimerkiksi ilman lisäpainoa superina perään!

Lantionnosto yhdellä jalalla & lantionnosto lisäpainolla – Hyviä herättelyliikkeitä treenin alkuun, etenkin pienemmällä kuormalla tai kumpparin kanssa tehtynä.

Pakarapotkut/loitonnukset:

Taljassa, laitteissa tai kehonpainolla tehtynä hyviä eristäviä liikkeitä pakaroille. Liikerataa ja kulmaa muokkaamalla pystyy kohdistaa liikettä tehokkaasti pakaran eri osiin. Oma suosikkini on potku taljassa suoraan taakse, tai toinen jalka penkillä jalan pyyhkäisy takaviistoon. Myös perinteinen ”koiran kusetus” – liike toimii jumpissa ja herättelyssä hyvin! Itse tykkään myös höystää näitä jonkun kuormittavamman liikkeen kaveriksi, esimerkiksi supersarjana hipthrust + jalkojen loitonnus istuen on todella hyvä combo! Supereista puheenollen lantionnosto tangolla yhdistettynä suorinjaloin maastavetoon toimii myös kivasti. 🙂

Mielestäni on myös hyvä ymmärtää, että vaikka joku liike olisi pop ja kaikkien suosikki, se ei välttämättä toimi jokaisella. Nämä yllä mainitut ovat omasta mielestäni toimivimpia ja kun haluaa välttää reisien työskentelyä, kannattaakin keskittyä liikkeisiin, joissa tapahtuu lantion ojennus, ilman polvien koukistumista. Tällöin suurimman työn tekee the pakara! Olisi kiva kuulla teidän ultimaattiset peppuliikkeet, joilla saatte parhaan kontaktin ja tuntuman?

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


LÄHDIN MUKAAN NETTIVALMENNUKSEEN

Otsikko sen jo kertoi, mutta hetken on jo tuntunut siltä että kaipaan jotain rytmiä ja haastetta. Selkämpiä ohjeita ja sellaista fiilistä, että itse saa vaan toteuttaa ohjeita. Itsekin osaan tietysti suunnitella ohjelmia ja ruokavaliota, mutta jollain tavoin se ei ole ihan sama asia. Oon pohtinut jo pitkään, että ostaisinko ohjelmat joltain ulkopuoliselta koutsilta vai kokeilisinko vaihteeksi nettivalmennusta ja päädyinkin sitten siihen. Ajattelin, että koska itsekin teen nettivalmennuksia, voisin oppia tästä ehkä jotain uutta ja astua asiakkaan saappaisiin, jolloin osaan ajatella myös siltä kantilta kun suunnittelen uusia juttuja omalle sivulleni.

Nettivalmennukset ovat yleistyneet paljon viime aikoina ja saaneet myös osakseen negatiivista suhtautumista. Nettivalmennus ja yksilövalmennus ovat mielestäni eri asioita, eikä niitä tulisi edes verrata toisiinsa. Kumpikaan ei ole parempi tai huonompi, vaan kyseessä on enemmänkin se mitä kuluttaja tarvitsee. On sanomattakin selvää, että aloittelija, jolla ei ole juurikaan tietoa ravitsemukseen ja treenin liittyvistä asioista, saa enemmän apua yksilövalmennuksesta, mutta joskus ryhmässä tapahtuva nettivalmennus voi toimia todella hyvänä potkuna saada taas rytmeistä ja rutiineista kiinni. Itse kävin läpi myös yksilövalmennuksen, joka oli paras vaihtoehto silloiseen tilanteeseen ja tavoitteeseen nähden. Tarvitsin yksilöllisempää ohjausta aiemman ylirasituksen ja kehon ongelmien vuoksi. Jos olisin siinä tilanteessa ottanut massavalmennuksen ja jonkun matalakalorisen ruokavalion, ei lopputulos olisi luultavasti ollut kovin hyvä. 🙂

Valmennusta miettiessä kannattaakin miettiä, mitä tarvitsee ja ovatko omat tavoitteet sellaisia johon riittää tällaiset ”yleisohjeet”, joista on yleensä kyse nettivalmennuksissa. Nykyään toki myös massavalmennuksiin tehdään usein esim. painoluokittain ruokavaliota ja treenisuunnitelmia aloittelijoille sekä edistyneille, eli en missään nimessä tarkoita, että kaikki nettivalmennukset olisivat samasta puusta veistetty.

Juttelin eilen yhden Lean&Toned – valmennuksessa olleen kanssa ja oli niin mahtavaa kuulla kuinka hienoja tuloksia hän oli saanut. Muistan, kun juteltiin vuoden alussa ja hän empi ja pohti, että pitäisikö lähteä mukaan. Nyt tyyppi on kuusi kiloa kevyempi (lähtötaso oli normaalipainon sisällä) ja hän oli itsekin yllättynyt miten on saanut niin hyviä tuloksia, sillä aiemmin on ollut aina vaikeuksia saada painoa tippumaan! Lean&Tonedin voi edelleen aloittaa ja jos aloitat nyt, olet kuosissa juhannukseen mennessä. 😀 Mun sivulta voi ostaa myös henkilökohtaisia ravinto -ja treeniohjelmia!

Oma valmennukseni alkaa 16.4 ja kestää 8 viikon ajan, sen verran voin sanoa että kyseessä on jenkkilästä hankittu ohjelma, joten toivottavasti oppii sitäkin kautta hieman uutta. Kerron näistä yksityiskohdista sitten tarkemmin, kun homma lähtee alkuun! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


MITEN KÄVI TAVOITTEEN?

Luin vuoden takaisia postauksia ja tuli jonkinlainen kaipuu tuohon aikaan, kun tavoitteet oli kirkkaana mielessä ja lähes kaikki aika panostettiin niihin. Elämäni oli tietysti eri vaiheessa tuolloin ja oli enemmän aikaa, tai sanotaanko kaikki aika käytettävissä vain omiin juttuihin. Koko viime kevät meni siis projektin parissa, jossa keskityin vain treeniin, ruokavalioon sekä riittävään palautumiseen. Tuo oli hyvää aikaa siinä mielessä, että ei voi kieltää etteikö silloin ole myös hyvä olo jatkuvasti, kun kaikki on optimoitua eikä tule tehtyä asioita, joista kroppa ei tykkää. 😀

Aika kultaa osiltaan muistot ja nyt en tietenkään muista niitä kaikkia viikonloppuja, jotka vietin lähestulkoon yksin salilla tai kotona ruokia valmistellessa. En muista niitä hetkiä, kun oli sosiaalisia tilanteita ja ne piti jättää väliin, koska ei jaksanut selittää miksi en juo tai syö tai miksi ei huvita lähteä baariin. Nyt mielessä on vaan se työn tulos ja hyvä fiilis kun pääsi omaan tavoitteeseen. Useinhan se menee juuri niin, näet vain ihmisten tuloksia ja sitä maaliin pääsyä, näet kuinka fitnesskisoissa seisoo rivissä toinen toistaan timmimpiä tyyppejä tai katsot somesta kuinka yli miljoonaa seuraajaa omaava henkilö hehkuttaa ihanaa elämäänsä ja ulkomuotokin on tietysti viimeisen päälle. Sitten mietit omaa elämääsi ja ajattelet että mikä oikeen meni pieleen. 😀

Se mitä menestystarinoiden takaa ei näy, on se työ mitä ollaan tehty. Mistä on luovuttu ja kuinka monta kertaa on kaaduttu ja noustu, että on päästy siihen tilanteeseen. Yleensähän se tuntuu siltä, että toiset paukuttelee tavoitteisiin rakseja minkä ehtii ja itse ei meinaa saada sitä yhtäkään täyteen. Mielestäni yksi tärkeä asia on ymmärtää, että epäonnistumiset ja vastoinkäymiset kuuluvat lähestulkoon jokaiseen prosessiin. Ongelma tai ratkaisu on siinä, miten toimii ja jatkaa noilla hetkillä. Jos se olis helppoo, kaikki tekis niin. Joku mestari tai menestyjä on saattanut epäonnistua monia kertoja ennen kuin on päässyt siihen tilanteeseen missä on nyt.

Toki joskus on myös niitä tarinoita, kun kaikki menee kuten strömsössä. Useimmiten se ei kuitenkaan ole niin. Jos olet joskus lukenut jonkun painottavan, että pitää jaksaa tehdä töitä niin se tarkoittaa juuri sitä, että pitää jaksaa luottaa siihen prosessiin ja tehdä töitä, vaikka oma usko horjuu ja melkein loppuu. Joskus päätä saa hakata seinään aivan liian kauan, ennen kuin se palkinto tulee. Koskaan ei voi tietää, kuinka lähellä ratkaisu tai maaliviiva on ja sehän tekeekin siitä hankalaa.

Jos suunnitelma ei toimi, silloin kannattaa toki miettiä suunnitelman muuttamista, mutta tavoitetta ei kannata heittää roskakoriin vain koska ensimmäisellä kerralla ei päästy sinne minne haluttiin. Itse löin vuoden alussa tavoitteeksi kyykätä 100 kiloa, mutta täytyy ihan rehellisesti myöntää että tavoite ei ole ainakaan toistaiseksi täyttynyt. Itse asiassa en ole kyykännyt hetkeen lainkaan, koska asia ei ilmeisesti ole ollut mulle niin tärkeä, että olisin suunnitellut aikatauluni niin, että olisin päässyt treenaamaan riittävän usein. Edelliseen olisin voinut keksiä sata tekosyytä, miksi en ole ehtinyt tai muka jotain muuta, mutta selittelyjen sijaan mielummin faktat tiskiin ja seuraavaksi kannattaa miettiä, haluaako tavoitetta niin paljon, että on valmis luopumaan muista jutuista ja tekemään myös asioita jotka eivät ole niin kivoja? Kaikkea on kiva haluta, mutta sellaisten ”katsotaan nyt” – tavoitteiden teko on vain itsensä kiusaamista, sillä epäonnistumisista tulee usein vain saamaton olo ja paska fiilis.

Pieni muistutus, jos just sun omat hommat jarruttaa pahasti tällä hetkellä. Työnteko palkitaan kyllä ennemmin tai myöhemmin. 🙂 Tällä hetkellä mulla on sellainen olo, että pienen laantuman jälkeen voisin alkaa taas panostaa omiin juttuihin enemmän ja tehdä hommia jonkun suuremman asian eteen. Mulla on jo alustavia suunnitelmia, mutta niistä lisää myöhemmin! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


UUDISTUSTA PIENELLÄ VAIVALLA

kaupallisessa yhteistyössä Desenion kanssa

Kerroin muutama kuukausi taaksepäin, että vuoden alkuun mahtui muutamia suuria päätöksiä, joita olin pohtinut ja arponut jo pitkään. Yksi näistä päätöksistä koski asuntoa, jossa asuisin ja lopulta päätin ostaa itselleni tämän, missä nyt asun. Kyseessä on siis ihan ensimmäinen täysin oma asunto, joka on tietysti saanut aikaan jonkinlaista sisustus/remontointivimmaa jopa mulla, joka ei niin näistä asioista aina ihan niin kovasti perusta! Suunnitteilla onkin remppailla asuntoa hieman kevään aikana, mutta ensi hätään oon tehnyt hieman pienempiä uudistuksia. Desenio oli mulle uusi tuttavuus, mutta kun menin sivustolle valitsemaan julisteita ja kehyksiä, ei hommasta meinannut tulla mitään, sillä siellä on niin paljon kaikkea kivaa, että olisin voinut pistää koko kämpän taulutilanteen uusiksi.

Kun näin tuon ”fruit” hedelmätaulun, tuli heti fiilis että se sopisi mun keittiöön, jossa on samaa tyyliä oleva verho. Mielestäni valkoinen yhdistettynä näihin iloisempiin väreihin tuo sellaista kivaa keväisempää fiilistä. Sopiihan tuo toki myös teemaltaan tällaisen terveysfriikin keittiöön! 😀

Pohdin hetken kehyksien suhteen, mutta päädyin valitsemaan valkoiset, jolloin taulu sulautuu mielestäni hieman paremmin kokonaiskuvaan. Tarkoituksena olisi myös vaihtaa alakertaan kokonaan vaaleampi laminaattilattia ja keittiöön mahdollisesti vaaleaa/vaaleanharmaata laattaa oleva lattia. 

fruit

Asunnossa on siis kaksi kerrosta ja tuo rappusten kohta on ollut jo pitkään vähän ankea. Sain äidiltäni hyvän idean laittaa välikköön muutaman taulun ja valaisimen, joka toi mun mielestä suhteellisen suuren muutoksen helpolla vaivalla.

Lattian vaihdon lisäksi suunnitelmissa olisi myös maalata nuo rappuset valkoiseksi. Kun näytin nämä dancer – aiheiset taulut miehelle, hän kysyi, että ”ootko sä noissa kuvissa?” 😀 Mulla olisi muuten teillekin kiva alennus, nimittäin koodilla ”ainon25” saat 25% alennusta Desenion julisteista välillä 3-5.4. (Alennus ei koske handpicked- tai yhteistyöjulisteita eikä kehyksiä.)

dancer one & dancer three

Olohuoneessa mulla on jo aika paljon täytettä seinillä, joten valitsin sinne pienemmän yksityiskohdan tuon monstera three – aiheisen, pienemmän taulun muodossa. Olohuoneeseen suunnitteilla siis lattianvaihto, takan maalaus ja uusi sohva, jonka olen tilannut jo seitsemän viikkoa sitten. Nuo muuramen mustat tasot toimivat tv- tasona, toisaalta mua hieman huvittaisi vaihtaa tilalle valkoista väriä. Mulla ei toistaiseksi ole hirveästi kukkia tai kasveja, joten tuo taulu saa toimia värintuojana sen sijaan. 🙂

Melko pienellä vaivalla saa kyllä uudistusta ja itse asiassa näiden taulujen tulon myötä innostuin tekemään suurempaakin freesausta kämppään. Vielä kun kelit lämpenee ja lumet sulaa niin seuraavana saa ottaa tuon takapihan ja terassin uuteen syyniin!

Joko siellä on joku jolla on iskenyt sisustusvimma näin kevään tullen? Muistaakahan siis, että koodilla ”ainon25” saat 25% alennusta Desenion julisteista! 

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.