Leppoisa lauantai

17.05.2014
9

Moii! Aah mikä ihana päivä. Aurinko on paistanut täydeltä taivaalta ja lämpöä piisannut riittämiin. Huomaa kyllä, kuinka tämä ilma vaikuttaa omaankin fiilikseen positiivisella tavalla. Mulla on tapana herätä lauantaisin melko aikaisin. Tykkään heräillä rauhassa, keittää kahvit ja syödä aamupalan ilman kiirettä. Kellon lyödessä 10:00 lähdin töitä kohti jumppailemaan spinningin ja bodyn. Tuli treenattua (+ hikoiltua!!) taas tehokkaasti, ja treenin jälkeen olo olikin ihan loistava. Loppupäivä on vietetty ulkosalla paisteessa, grillaten ja aurinkoa palvoen. Nyt nassukin on saanut hieman päivetystä. Näyttää heti paljon freshimmältä, kun ei ole valkoinen kuin lakana! 🙂

DSC02363

Yritin opettaa siskoani käyttämään mun kameraa ja ei siitä kyllä meinannut tulla mitään. 😀 Muutama heilahtanut kuva löytyy kamerasta, tää oli niistä paras. 

Tälllainen levoton sielu kun olen, en malta olla paikoillani kovin pitkään. Mun faija alkoi leijumaan, että on hypännyt vauhdintonta pituutta 3,20 m joskus nuorempana, joten pitihän sitä sitten kokeilla itsekin. 😀 Muutaman kerran kokeilin tempasta mahdollisimman pitkälle tasaponnistuksella ja pääsin 2,30 m. Vielä pitää hieman reenata, että pääsee faijan ohi! Onko joku teistä kokeillut kuinka pitkälle pomppu riittää?

IMG_6481

Tämän viikon treenit on myöskin taputeltu ja huominen lepopäivä tulee tarpeeseen. Aion myös nukkua kunnon yöunet, sillä tuntuu etten ole saanut 8-10 tunnin yöunista huolimatta riittävästi unta tällä viikolla. Mä en tiedä nukkuuko kukaan muu näin paljon kun minä, mutta se on vaan niin mahtavaa puuhaa. Train like an athlete, eat like a nutritionist, sleep like a baby, win like a champion! Näin se menee. 😉

DSC02368

Mukavaa lauantai-iltaa kaverit!

 


Onko ryhmäliikuntaohjaajan mielestä ohjaaminen aina siistiä?

15.05.2014
12

Mun blogini oli alunperin blogi, jossa kirjoitin enimmäkseen jumppajuttuja, ryhmäliikuntaa, ohjausjuttuja jne. Aihepiiri on muuttunut aika paljon, enkä ole enää hirveästi näistä jumppatouhuista kirjoitellut. Syynä ei ole se, etten pitäisi ohjaamisesta enää, vaan se ettei mulla oikein ole mitään kirjoitettavaa. Olen kirjoittanut niin monesti niistä samoista tunneista, joita vedän joka viikko samoina päivinä ja samoina kellonaikoina. Jossain vaiheessa tuntui, että homma meni vain itseni toisteluun..”Tänään vedin taas attackin, spinning ja coren, oli siistiä jne”. 

Jonas Udd

©Jonas Udd

Kävin äsken ohjaamassa Bodystepin ja tänään oli sellainen huippupäivä. Ennen tuntia oli hyvä fiilis lähteä treenaamaan ja koko tunnin ilmapiiri oli tosi jees. Useimmiten ohjaukset ovat tällaisia. OIkeastaan lähestulkoon aina jumpan jälkeen on hyvä fiilis, mutta voin kertoa, että on myös niitä päiviä, kun lähteminen tuntuu tosi tahmeelta, eikä välttämättä kiinnostaisi sitten yhtään. Sellaisina päivinä on vain vedettävä hymy korviin ja haettava se fiilis jostain. Yleensä kun tunnin vain aloittaa, loppu sujuu kuin itsestään.

Les Mills maratonin jälkeen :)

Les Mills maratonin jälkeen 🙂

Mulla menee yleensä kausittain, että jokin tunti ei nappaa. Joskus se voi olla Les Mills – tunti, jonka ohjelmaa on tehty jo pitkään ja kyllästyttää kaikki siinä ohjelmassa. Yleensä silloin mixaan tuntia, jolloin saa uutta intoa. Joskus jokin oma tunti ei kiinnosta, eikä ole esim. aikaa suunnitella uutta ohjelmaa. Tällä hetkellä oon hieman kyllästynyt Bodycombattiin..tai oikeastaan olin, sillä mixaamisen jälkeen into nousi kyllä hurjasti. Mun mielestä muutamat viime ohjelmat eivät ole olleet kovin hyviä ja tämä on vetänyt mun combatfiilistä alas, jopa niin paljon, että yhdessä vaiheessa mietin pitäväni kokonaan taukoa tämän lajin ohjaamisesta. Tällä hetkellä tykkään eniten attackista ja stepistä, spinnistä, ja rpv:stä ja ja ja … 😀 

Kirjoitin joskus jotain analyysia jostain uudesta LM-ohjelmasta ja olin kirjoittanut, etten pitänyt yhdestä biisistä. Sain kommentin, että ei ohjaaja voi olla tota mieltä?! Ai anteeksi mitä? Vaikka olen ohjaaja, on mullakin mielipiteet, eikä kaikki biisit ja koreot aina miellytä. Toinen asia on sitten se, antaako ohjaaja tämän näkyä tunnilla. En koskaan, ikinä voisi sanoa tunnilla, että tää biisi on muuten ihan paska. Se kakkakappalekin vedetään sellasella tykityksellä kuin kuuluukin, vaikka se ei oma lemppari olisikaan. 🙂

IMG_0038

©Jonas Udd

Mä tykkään tehdä omilla tunnilla pieniä extrajuttuja. Kaikki eivät varmastikaan tykkää siitä, mutta näillä pienillä jutuilla saa kuitenkin hymyn monien huulille. Joskus mun tunneilla lauletaan, joskus huudetaan ja fiilistellään, joskus oon itekin innostunut räppäämään ja tanssimaan oman soolon. Tai korjataan, yrittänyt tehdä nuo kaksi samaan aikaan. Mun mielestä ohjatessa ei pidä pelätä, että nolaa itsensä. 😀 Aina ei tietenkään ole superhyperfiilis, eikä tarvikaan olla. Joskus tunnin kulku on tasaisempi ja yritän aina vetää ohjauksen juuri sen tunnin tunnelman mukaan. Maanantain Bodyattack on kyllä ehkä kaikkien aikojen fiilistunti! Siellä on harvemmin hillitty meininki. 

Ryhmäliikunta on ihan huippua ja edelleen rakastan ohjaamista ja jumppaamista muiden kanssa. <3

 


Treenijuttuja, pohdintaa tisseistä ja arvonnan voittaja

15.05.2014
10

Moi! Välillä on niitä huippuja päiviä ja tänään on ollut yksi sellainen. Torstai on muutenkin yksi mun lempparipäivistä viikossa. Aamulla tein hyvän treenin, joka koostui RPV:n ohjaamisesta ja ylävartalopainotteisesta salitreenistä. Pakarat ja reidet ovat vieläkin kipeenä tiistain salitreenistä, jonka vuoksi aamun RPV oli aika hapokas, mutta onneksi se on vain 45 minuuttia, mikä menee mun mielestä todella nopeesti. Salitreeni meni tänään kivasti ja tuntui, että voimatasot olisivat mahdollisesti taas parantuneet. Monestihan sekoitetaan voimakas ja lihaksikas, mutta ihminen voi olla voimakas omaamatta suurta lihasmassaa. Itse taidan lukeutua juuri sellaiseksi, sillä lihasmassan määrä ei ole mikään mieletön, etenkään ylävartalossa, mutta voimaa löytyy kyllä ihan riittävästi. 🙂

IMG_6374

Täällä blogissa, tai oikeastaan kommenttibksissa on ollut melko paljon puhetta tisseistä! 😀 Mä en ole koskaan ymmärtänyt sitä haloota mitä tissit voi saada aikaiseksi. Olen omistanut sekä suuret että pienet rinnat, ja itse urheilijana arvostan enemmän pieniä rintoja. Tiedoksi vaan niistä kommentoiville, että olen paljon tyytyväisempi nykyään, kun tissit ei oo tiellä koko ajan urheillessa. Oli aikoja, kun jouduin vetää rinnat pakettiin jeesusteipillä, jotta pystyin tehdä kilpailusuorituksen (kilpa-aerobic) ilman, että ne hyppivät silmille pikkuruisessa topissa. Kuvissa pystyy myös huijata paljon, riippuen onko päällä tiukka, ilman toppauksia oleva bikiniosa vai topatut push-upit. (esim. tämän postauksen kuvat). Antaa siis kaikkien kukkien kukkia! 

DSC02328

Lämmitetty Quest Bar + luomukahvi, täydellistä!

Meinasin ihan unohtaa viime viikkoisen Smoothie Twister arvonnan. Arvoin voittajan jälleen random.org-sivustolla ja tällä kertaa voiton vei Riikka. Paljon onnea, olen suhun yhteydessä sähköpostitse! Jos joku kaipailee smoothie-reseptejä, kannattaa mennä lukemaan postauksen kommenttiboksi, siellä on nimittäin lähes 300 smoothie-reseptiä! 

”Mahtava arvonta, mun blenderi hajosi just viime viikolla. Ei kestänyt enää jäisiä mansikoita 😀 Teen melkein aina saman smoothien, koska en vain koskaan kyllästy mansikkasmoothieen: rahkapurkki, 100 g mansikoita, 150g mansikkamehukeitto ja kauraleseitä.”

DSC02166Nyt pistän Bodystepistä pari kappaletta vaihtoon ja lähden ohjailemaan vielä illan viimeisen jumpan! 🙂

 


Täytyykö aina tavoitella suuria?

14.05.2014
14

Hei! Kunnianhimo on aika arvostettu piirre nykyään. Tuntuu, että kaikilla ihmisillä oletetaan olevan suuret unelmat ja tavoitteet elämässä. Toiset satsaavat tulevaan työuraan ja toiset vaikka siihen urheilu-uraan. Monesti kysytään unelmien työpaikkaa tai oletetaan niitä unelmia olevan ylipäätään. Oon miettinyt tätä asiaa, sillä on myös niitä joilla ei ole sen kummempia tavoitteita elämässä. Toisilla ei ole mitään hajua mitä työtä sitä tulisi tekemään sitten ”isona”. Mulla itselläkään ei ole koskaan ollut mitään valmista visiota tulevasta työpaikastani. Tiesin, että haluan tehdä työtä liikunnan/terveyden parissa, mutta en tiennyt mitä se olisi. Lopulta ajauduin ikään kuin vahingossa nykyiseen työhöni.  

DSC02320_Fotor_Collage

Myös urheilussa oletetaan nykyään olevan aina jokin tavoite. Kummastellaan, Jos joku treenaa ihan vain huvin ja urheilun vuoksi, vaikka loppupeleissä sehän olisi se ideaalitilanne. Yleensä silloin urheilu ja motivaatio säilyy elämässä pidempään. Tykkään käyttää esimerkkinä mun läheisiä ja ystäviä ja tässäkin asiassa löytyy yksi hyvä esimerkki. Eräs ystäväni on sellainen, joka treenaa vain koska tykkää treenaamisesta! Hän tykkää käydä Bodyattackissa ja RPV:ssä, koska se on vain niin kivaa, eikä näiltä tunneilta voi olla pois, ellei ole pakko. Joskus hän saattaa vetää 3 h treeniä samana päivänä (kaikki samat treenit kuin minä) ja välillä hän voi olla 4 päivää treenaamatta ilman stressiä. Sama tyyppi syö silloin kun on nälkä ja sitä mitä sattuu tekemään mieli. Ei stressaa ikinä mistään! Siinä aika ihailtava asenne. Nyt mun frendit saa taas pohtia, ketä se tarkoitti tällä kertaa? 😀 

DSC00643

Pitääkö siis aina olla suuret tavoitteet, suunnitelmat ja isot unelmat? Valmiit visiot siitä miten elämä tulee menemään? Ehkä jossain määrin on hyvä olla jotain kunnianhimoa, jottei koko elämä mene ihan lusmuiluksi, mutta toisaalta harvemmin ne suunnitelmat kuitenkaan menee, kuten oli ajatellut. Jos ei tiedä vielä miksikä tulee ”isona”, ei hätää! Asioilla on tapana järjestyä ja ne palaset kyllä loksahtelee paikoilleen. Tuntuuko tyhjältä, kun ei ole mitään urheilullisia tavoitteita, vaikka niitä pursuaa joka tuutista ja joka toinen on huippu-urheilija, fitnessmimmi tai maratonari? Ei hätää. Yksi hyvä tavoite on olla tavoittelematta mitään ja elää hetkessä.

Mulla taitaa olla geeneissä tuo urheiluhulluus, kun pienestä asti ollut aina väärinpäin! :D

Mulla taitaa olla geeneissä tuo urheiluhulluus, kun pienestä asti ollut aina väärinpäin. Ei ihme kun veri veti liikunnalliseen ammattiin. Onneksi jotain kehitystä tullut vuosien aikana. 😉

En toki tarkoita, että tulisi luopua unelmistaan ja heittää kaikki ranttaliksi, mutta kannattaa unohtaa liika stressaaminen siitä miten asioiden kuuluisi mennä ja joskus vain luottaa siihen, että kaikki kyllä järjestyy. Mä oon itse sinänsä aika huoleton, sillä en jaksa stressata hirveesti. Lopulta ne asiat mistä stressataan ovat aika pieniä. Joskus mietin, että monilla ihmisillä on asiat liian hyvin ja sen vuoksi on aikaa murehtia turhia ja pieniä asioita.

Kiitos tämän blogin, mulla olisi mahdollisuus vähentää nykyistä työmäärää ja saada sitä kautta lisää vapaa-aikaa itselleni. Ongelmana on se, että en tiedä mistä haluaisin tai ylipäätään pystyisin luopumaan. Haluan ohjata paljon jumppia, haluan hoitaa ryhmäliikunta-asiat salillamme ja haluan tehdä PT:n töitä. Tätä asiaa täytyy hieman pureskella ja katsoa jos uskaltaisin tehdä muutoksia jossain vaiheessa, sillä eihän munkaan tarvitse aina pitää sitä rimaa ylhäällä ja pyrkiä siihen mitä oon aina ennenkin tehnyt. 

Kivaa keskiviikkoa!

 


Kertyvätkö kilosi aina vyötärölle, jenkkoihin tai reisiin? Lue mistä tämä johtuu!

13.05.2014
26

Hei! Monesti haaveillaan paikallisesta rasvanpoltosta, meillä kaikilla kun on ne omat ongelma-alueet mihin rasva kertyy. Tällainen paikallispoltto ei ole valitettavasti mahdollista, eli minkään tietyn liikkeen hinkkaaminen ei polta rasvaa pelkästään juuri siltä alueelta, vaan yleensä rasva katoaa vähitellen tasaisesti ympäri kroppaa. Yleensä se oma kehon malli säilyy melko samana, vaikka ympärysmitat kutistuvat. 

Hormonit ovat sinänsä erittäin mielenkiintoinen aihe, sillä niiden vaikutus voi olla melko suuri. Hormonien epätasapaino voi saada kehon toiminnan hyvin sekaisin ja ne vaikuttavat toki myös mielialaan. Olen ennenkin maininnut, että mulla on aina ollut taipumus ns. omenavartaloon, rasvakilot kertyivät ennen vatsan (ja rintojen) alueelle ja vatsa oli se mun ongelma-alue pitkään. Tämä on aika hassua, sillä nykyään etenkin vatsani on melko rasvaton. Uskon sen johtuvan ruokavaliomuutoksesta ja kehon yleisestä tasapainosta.

Mihin rasva kertyy ja mistä se voi johtua:

Selkään lapojen alueelle:

Insuliini. Mitä enemmän rasvaa, sitä huonommin keho sietää hiilihydraatteja. Riski sairastua kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Kylkiin:

Kilpirauhashormonit. Paksu ihopoimu kielii kilpirauhasen toiminnan heikentymisestä. Aineenvaihdunta on hidastunut ja rasva kertyy helposti koko kehoon, etenkin keskivartaloon.

Jenkkakahvoiksi:

Insuliini.

Rasvan kertyminen lonkkien sivuun viittaa hiilihydraattien liikasaantiin. Tosin insuliinin epätasapaino kerää rasvaa joka puolelle kehoa.

Navan seudulle:

Kortisoli. Pitkään jatkunut stressi näkyy vatsalla, kun kortisolia erittyy liikaa. Tämä hidastaa rasvanpolttoa koko kehossa. Vatsarasvaan vaikuttavat myös liika insuliini, vähäinen kasvuhormoni ja kilpirauhasen häiriöt.

Polviin tai pohkeisiin:

Kasvuhormoni. Alhainen kasvuhormonitaso kertoo usein huonosta unesta.

Reisiin:

Naishormonit. Paksu rasvakerros heijastaa naishormonien epätasapainoa. Myös kehon ulkopuolelta tulevien xenoestrogeenien määrä lisää rasvan kertymistä.

LÄHDE: Kaisa Jaakkola: Hormonidieetti, Tammi 2011

DSC02191

Elämäntavat vaikuttavat siis paljon myös kehon toimintaan ja omaan mielialaan. Stressi ja huonosti nukutut yöt voivat aiheuttaa paljonkin pahaa hormonitoiminnalle. Liika sokerin puputtaminen keräännyttää taas kiloja niin vyötärölle kuin jenkkoihin. Yleensä stressaantunut ihminen nukkuu huonosti ja hakee sen vuoksi lisäenergiaa suklaasta, karkeista ja muusta sokerista, jolloin soppa on valmis. Huonot tavat ruokkivat toisiaan, jolloin ongelmat kasvavat entisestään. Itse lähtisin korjaamaan yhden asian kerrallaan, jolloin urakka olisi helpompi tehdä. 

DSC00633

Itse painotan aina nukkumisen tärkeyttä! Uni on mulle ravinnon jälkeen tärkein asia, mihin yritän priorisoida aina. Raivaan kalenteriin aikaa, jotta saan nukuttua riittävästi niin yöllä, kuin tarvittaessa myös päiväunet päivällä. Kannattaa aina muistaa, että päiväunet eivät korjaa huonosti nukuttua yötä, sillä unen laatu ei ole yhtä laadukasta. 

Onko joku lukenut tuon Kaisa Jaakkolan Hormonitasapaino-oppaan? Suositteletteko? =)


« Vanhemmat
Uudemmat »