ENSIMMÄINEN LOMA VAUVAN KANSSA

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lomarenkaan ja Indieplacen kanssa.

Uuden tulokkaan ja yleisen tilanteen vuoksi emme ole poistuneet kovinkaan kauas kotoa tämän vuoden aikana. Vauva syntyi kesäkuun lopulla ja sen jälkeen viikot ja viikonloput ovat olleet aika samanlaisia päivästä toiseen. Viime aikoina onkin ollut fiilis, että olisi kiva ottaa pieni irtiotto arjesta. Olivia ei viihdy autossa kovinkaan kauaa, joten mihinkään kovin kauas ei voida vielä tässä vaiheessa lähteä. Lähdinkin etsimään kivaa lomapaikkaa Lomarenkaan sivuilta ja laitoin hakuehtoihin Vaasan lähialueet, joihin ei olisi muutamaa tuntia pidempi ajoaika!

Löydettiin kiva paikka Laviasta (Pori) ja varattiin mökki viikonlopuksi Marraskuun viimeiselle viikonlopulle. Vaasasta Poriin ajaa 2,5 tunnissa ja tämä olikin pisin ajomatka vauvan kanssa tähän mennessä. Matka meni kuitenkin yllättävän hyvin ja kun saavuimme paikanpäälle, meitä odotti täysin kuvausta vastaava mökki jonka varustelu oli jopa odotettua parempaa. Olimme matkassa kaveripariskunnan kanssa, joilla on myös alle vuoden ikäinen vauva, joten meille oli varattu kaksi pinnasänkyä sekä syöttötuoli vanhemmalle vauvalle.

Sitä ei osaa etukäteen edes miettiä, että vauvan kanssa matkustaminen vaatii hieman enemmän suunnittelua ja esimerkiksi hotellissa asuminen ei olisi tässä vaiheessa kovin helppoa, sillä meidän vauva menee klo 19.00 nukkumaan ja silloin olisi hotellihuoneessa hankalaa olla, kun huone pitäisi olla pimeä ja hiljainen. 😃 Tällainen mökkireissu tuntui hyvältä idealta, sillä paikassa olisi samat mahdollisuudet kuin kotona, mutta silti saisi pienen loman tutuista kuvioista.

Ensimmäisenä iltana otettiin vain iisisti, lämmitettiin mökin oma sauna ja syötiin tortilloja. Paikka oli sen verran metsän keskellä, että yöllä oli niin rauhallista että nukuin todella sikeästi. Makuuhuone oli aivan säkkipimeä ja tietynlainen rauhallisuus auttoi nukkumaan hyvin. Aamulla oli ihanaa herätä järvimaisemaan, joka näkyi suoraan mökin olohuoneesta suurista ikkunoista.  Tehtiin aamupalaa ja otettiin iisisti. Naureskeltiin, että nykyään päivät alkaa hippasen aikaisemmin kuin ennen ja jos ennen saunomiset ajoittuivat iltaan niin me oltiin jo klo 14.00 mennessä saunomassa mökin rantasaunassa! 😅

Ennen saunomista tehtiin mökin pihalla yhteistreeni ja sen jälkeen puulämmitteinen rantasauna tuntui ihan täydelliseltä. Käytiin myös järvessä uimassa, tai no ei sitä ehkä uimiseksi voi kutsua, mutta pulahtamassa. En voi uskoa, että minä, jolle tekee tiukkaa mennä mereen kesälläkin, kävin tähän aikaan vuodesta uimassa. 😅 Pakko myöntää, että ei tuota kylmässä vedessä uimista turhaan hehkuteta, sillä olo oli aika huikea tuon treeni-sauna-uinti – setin jälkeen. Tehtiin vielä iso vuoka täyteen uunifetapastaa ja oli meillä muutenkin eväät kohdillaan koko reissun ajan!

Mä oon sellainen, että kun matkustan johonkin haluan että yöpaikka on riittävän tasokas ja moderni. Tässä meidän mestassa yhdistyi kuitenkin kivasti luonnon rauha, sillä kolmeen päivään ei näkynyt yhtäkään ihmistä missään, mutta silti majoitus oli tasokas ja mökissä oli sähköt, vesi, astianpesukoneet ja kaikki. Just sellainen irtiotti mitä itse kaipasin. Kun avasin kotioven, huomasin että meillä on käynyt siivooja! Mies oli siis hommannut siivouksen poissaolomme ajalle ja voi että miten iloiseksi tulin. Tämä uusi viikko onkin lähtenyt käyntiin mielettömän hyvin, taas tuli huomattua, että pienikin irtiotto arkeen antaa niin paljon voimia ja jaksamista, että kyllä näillä energioilla mennään helposti jouluun saakka!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


TREENIMÄÄRÄT TIPPUIVAT – LASKIKO KUNTO? TULIKO LOMAKILOJA?

Mitä tapahtuu kun viikottainen treenimäärä tippuu yhtäkkiä 15 treenistä nollaan ja sen jälkeen kolmeen treenikertaan viikossa? Tänään pohdin siis tätä aihetta niin psyykkiseltä kuin fyysiseltäkin kannalta. Paljon aerobista harrastava kuluttaa tietysti paljon, joten mitä tapahtuu kun kuluttaminen loppuu, nouseeko paino ja rapistuuko kunto välittömästi?

Kevät ja alkukesä menivät kovaa, treenasin paljon ja tein paljon töitä. Jumppien lisänä juoksin pitkiä lenkkejä ja kävin salilla. Salitreenit tosin jäivät jossain vaiheessa kun innostuin juoksenmaan enemmän. Kunto tuntui olevan ihan huipussaan ja jaksoin hyvin. Juhannuksen jälkeen jäin kuitenkin sairaslomalle, vain viikko ennen kuin kesälomani alkoi. Ihomuutoksen leikkauksen jälkeen olikin pakko olla hikoilematta eli treenaamatta, joten tuo oli ihan hyvä startti lomalle, kun oli ns. pakko rauhoittua jo ennen itse loman alkamista!

Oon huomannut nämä piirteet itsessäni jo aikaisemminkin, mutta kun treenit ja työt loppuivat kuin seinään, tunsin itseni ärsyyntyneeksi ja ärtyneeksi. Aloin kuitenkin välittömästi nukkumaan entistä sikeämmin ja pidempään ja joku ihme väsymys iski päälle. Lepäilin viikon tekemättä juurikaan mitään. Päätin, että koko lomani aikana treenaan 3-4 krt / vko ja pääosin ainoastaan salitreenejä. Totuin nopeasti pienempään treenimäärään ja huomasin, että kun treenaa vähemmän yleinen aktiivisuus nousee ihan automaattisesti. Loppujen lopuksi siis esimerkiksi kulutuksen kannalta, tässä ei ollutkaan suurta eroa edelliseen. Kovien treenien väheneminen aiheutti myös pienemmän ruokahalun ja esimerkiksi annoskoot pienenivät koska ei vaan jaksanut entiseen malliin. Paino ei ole siis mulla liikkunut mihinkään koko loman aikana. Kehonkoostumusta en osaa, enkä kyllä oikeastaan jaksakkaan analysoida. 😀

Esimerkkinä viikko jolloin treenasin 3 krt, mutta olin muuten aktiivinen, eli lähinnä hyötyliikunnan kautta tuli liikettä. Viikon kokonaiskalorimäärä oli 20 691, joka tekee siis noin 2955 kcal per päivä. Verrattuna viikkoon kun treenasin 14 krt, kaikki aerobista ja melko kuluttavaa treeniä. Viikon kokonaistulos oli 21 769, , joka tekee noin 3100 kcal per päivä. Ei kovin suurta eroa vai mitä? Tämä kertoo juuri sen, että kokonaisuus on aina paljon tärkeämpää kuin yksittäiset asiat. Perusasioilla pääsee yllättävän pitkälle!

Muita positiivisia puolia oli mm se, että kun treenasin ”vain” sen kolme kertaa, olivat treenit automaattisesti hieman laadukkaampia. Sitä halusi keskittyä ihan jokaiseen toistoon ja liikkeeseen kunnolla. Myös se, ettei ollut aina kiire johonkin helpotti tietysti asiaa.

Sitten taas toisaalta, motivaation kannalta mä en ehkä jaksaisi jatkuvasti tällä tyylillä, sillä se suurin palo on kuitenkin juuri aerobiseen treeniin. Kyllästyn aika nopeasti pelkästään salilla pumppaamiseen, joten tällaiseen lyhyempään testijaksoon se toimi hyvin ja ennen kaikkea teki erittäin hyvää, sillä uskon että pääsin palautumaan ihan kunnolla ja vaikka kuntotaso laski hetkellisesti, se nousee nopeasti takaisin kun jumpat alkavat taas rullata.

On ihan kivaa kun se treeni/jumppa tuntuu oikeasti rankalta ja sykekin nousee kunnolla. Tuntuu, että oikeasti tekee jotain. Se onkin juuri suurien treenimäärien huonompi puoli, että sitä jotenkin turtuu kaikkeen, eikä mikään enää tunnu raskaalta vaikka kuinka kovaa yrittää vetää! 😀

Mitäs seuraavaksi? Nyt ajatuksena on siis aloittaa ohjaukset ja tehdä ainoastaan ne, ilman mitään muuta omaa harjoittelua. Katsotaan miten hommat lähtee rullaamaan ja minkälaiseen jumppa-kokoonpanoon päädy syksyn osalta. Motivaatio ohjaamiseen on ihan huipussaan ja onhan se fiilis ihan huikee kun oot hikoillut kaikki kuteet märäksi ja antanut kaikkesi treenille!

Summasummarum: On tärkeää tehdä sitä mistä nauttii, mutta joskus on hyvä kokeilla jotain ihan muuta. Totaalinen lepo -ja palautumiskausi tekee todella hyvää itse kullekkin ja vaikka tuntuu, että kunto laskee, se on vain hetkellistä. Hyvinvoinnin ja painonhallinnan kannalta on tärkeämpää keskittyä siihen mitä tekee heräämisen ja nukkumaan menon välillä, kuin siihen minkä treenin vetää päivän aikana. Liike on lääke ja sitä kannattaakin hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti eri muodoissa!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


ARKI JOSTA EI TARVITSE LOMAA

”Sä oot rakentanut itsellesi elämän josta et tarvitse lomaa” tokaisi ystäväni tänään, kun kerroin hienoista First Beat hyvinvointianalyysin tuloksistani (kirjoitan niistä erikseen oman tekstin). Tuo lausahdus osui ja upposi, sillä oon tässä miettinyt viime aikoina kuinka hyvältä kaikki tuntuu.

Oon myös pohtinut, että pitäisikö mun pitää pääsiäislomaa vain siksi, että pitäisi, vaikka en koe tarvetta sille. Elän muutenkin hyvin erilaista arkea siinä mielessä, että mulla ei ole varsinaisesti lomapäiviä kuten muilla. Teen usein viikonloppuisin töitä, mutta se ei haittaa. Arkisin mulla on taas mahdollisuus tehdä lyhyempiä päiviä, tai suunnitella aikataulut omien menojen mukaan. Joustavuus tuntuu siis hyvältä.

Toki mullakin on ajanjaksoja, kun on rankempaa ja kaipaan niitä kokonaisia lomapäiviä, mutta silloin täytyy vain osata ottaa sellainen. Oman kehon kuuntelua on nimittäin myös se, että osaa tehdä asioita laatikon ulkopuolelta.

Mä oon ihan fiiliksissä tästä pääsiäisestä, eikä mua haittaa mennä huomenna (eikä muina päivinä) vetämään jumppaa, sillä tiedän että sen jälkeen fiilis on vieläkin parempi. Tässä muita asioita, joista oon tällä hetkellä onnellinen:

Pitkä pyhä – Vaikka itse käväisen jumppaamassa ja hoitelen muutamia juttuja koneella, toinen puolisko on vapaalla ja on enemmän aikaa tehdä yhdessä kaikenlaista.

Ruokaa täynnä oleva jääkaappi – Käytiin ostamassa kaapit täyteen pääsiäisruokaa ja olenkin suunnitellut huomiselle kunnon perinteisen pääsiäismenun! Maistuu varmasti vielä paremmalta aamupäivän jumpan jälkeen. 😀

Aurinkoinen ilma – Valo ja tuo lämpenevä keli tuo kyllä niin superpaljon energiaa ja iloa. Huvittaisi vaan olla jatkuvasti ulkoilemassa.

Se, että oon jokaisena päivänä tällä viikolla yhden työmatkan töihin ja takaisin. Aikaa menee saman verran kuin autolla, säästää bensaa ja luontoa, saa omaa aikaa, raitista ilmaa ja hyötyliikuntaa! 

Oon nukkunut viimeiset viikot aivan todella hyvin! Tämä on mulle todella iso ja tärkeä asia. 

Maailman paras (terveys) porkkanakakku! Resepti mun Instagramissa 🙂

Millainen on tai olisi sellainen arki, josta sä et kaipaisi lomaa?

Mukavaa pääsiäistä!

kuva 1: Anna Riska / Annmarias

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


AINAHAN SE ON MIELESSÄ

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Holiday Inn Helsinki – Expo –hotellin kanssa. 

…Loma nimittäin. Matkustelu ei tosin ole ollut mulle koskaan kovin tärkeä juttu. Tiedän, että on ihmisiä, jotka haaveilevat matkustelusta ja elävät täysillä silloin kun ovat reissussa. Meitsi on aina ollut sellainen, että tykkään olla siellä, missä mun rutiinit ovat. Toki mäkin tykkään lähteä lomalle ja reissuun, mutta ne eivät vaan ole mun prioriteettilistalla kovin korkealla. Pienempi kynnys on kuitenkin tämä kotimaan matkailu ja joskus parin päivän maiseman vaihdos hoitaa sen tarvittavan virkistyksen! 

Pari viikkoa sitten otettiin pikku breikki arjesta ja suunnattiin perjantaina aamupäivällä auton nokka kohti Helsinkiä. Tarkoituksena siis vain relata ja nauttia vapaa-ajasta toisessa kaupungissa. Me majottauduttiin tällä kertaa kaupallisen yhteistyön merkeissä Holiday Inn Helsinki – Expo –hotelliinjoka sijaitsee Pasilassa aivan messukeskuksen vieressä. Olen majoittunut kyseisessä hotellissa joskus aiemminkin I Love Me – messuilla vieraillessa, mutta nyt mesta oli kokenut melkoisen muodonmuutoksen.

Hotellissa toteutettiin täydellinen kunnostusremontti vuoden aikana ja uudistunut hotelli avattiin uudelleen 1.3.2019. Hotellin yleiset tilat, hotellihuoneet sekä palvelukonsepti on uusittu kokonaisuudessaan. Uuteen konseptiin kuuluu tärkeänä kulmakivenä myös Holiday Inn® -ketjun Open Lobby, joka yhdistää perinteiset ravintola-, aula- ja työskentelyalueet yhtenäiseksi olohuonemaiseksi tilaksi.

Open Lobbyn keskeinen idea on tarjota asiakkaille mahdollisuus valita missä ja milloin he ruokailevat tai työskentelevät. Ruokaa ja juomaa on tarjolla läpi vuorokauden ja Open lobbyn alueella on runsaasti sähkö- ja USB-pistokkeita työskentelyn helpottamiseen. Oon vieraillut useissa Holiday Inn – hotelleissa ja tykkään paljon niiden raikkaasta ulkonäöstä ja etenkin tästä Open Lobby – konseptista. Tämänkin hotellin aula oli ihanan avara, siellä voi helposti tehdä töitä koneella tai vaan lueskella vaikka päivän sanomat kahvikupin ääressä.

Huoneet olivat myös siistit ja sänky tyynyineen ihanan pehmeä ja muhkea. Parasta kuitenkin hotellielämässä on, mikäs muukaan kuin aamupala! En tiedä oonko mä aivan hölmö, mutta oon aina aivan fiiliksissä siitä, että pääsee hotellibrekulle ja tällä reissulla vielä kahdesti. Mun mielestä Holiday Inn – hotelleissa on aina hyvä aamiaistarjonta ja tämäkään ei pettänyt. Saatiin vielä syödä aivan rauhassa, ilman jonotusta tai ruuhkaa, joten oli todella mukava kokemus!

Perjantaina tuli istuttua autossa melkein koko päivä, joten lauantai starttasi tietysti salitreenillä. Oltiin ensin suunniteltu vierailua Mayor’s Gymille Ruoholahteen, mutta kun huomattiin, että hotellin ylimmästä kerroksesta löytyy hyvin varusteltu sali, päätettiin hoitaa hommat siellä. Salilla on hyvät varustelut perus treeniin, nimittäin sieltä löytyy hyvä määrä eri kokoisia käsipainoja, kahvakuulia sekä laitteita isommille lihasryhmille, kuten penkki, taljat, smith-laite sekä juoksumatot sun muut aerobiset masiinat. Tein itse rinta-selkä treenin ja sen jälkeen aamupala maistui entistä paremmalta!

Vaikka hotelli sijaitsi Pasilassa, oli sieltä helppo liikkua myös Helsingin keskustaan, jossa vietettiinkin lauantai shoppaillen. Pasilan rautatieasema on ihan kivenheiton päässä ja siitä pääsee Helsingin rautatieasemalle muutamassa minuutissa. Hotellin edestä lähti myös raitiovaunuja ja busseja. Lauantai illalla käytiin siskon luona syömässä ja päästiin hotellin ovelta ratikalla suoraan siskon talon oven eteen jätkäsaareen. 

Jälleen kerran tuli muistutus, kuinka tärkeää on välillä ottaa lomaa siitä omasta arjesta, nimittäin muutaman päivän miniloman jälkeen oli taas ihan eri tavalla energiaa, motivaatiota ja voimia palata takaisin omiin hommiin!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


5 X ÄLÄ VÄLTÄ JOULUÄHKYÄ

Nyt ne ovat taas täällä! Kaikki artikkelit, postaukset ja neuvot kuinka välttää jouluähky. Aihe on mielestäni äärimmäisen typerä, hieman sama kuin neuvoisi kuinka välttää juhannuskrapula. No hemmetti vie, älä juo alkoholia, mutta jos juot niin valmistaudu potemaan myös seuraukset.

Tämä jouluähky on aiheena ajankohtainen ja mediaseksikäs, joten ei ihme että joka tuutista tulee tipsiä ja vinkki vitosta kuinka olla syömättä liikaa. Mielestäni sanonta: ”Ei ole väliä mitä syöt joulun ja uudenvuoden välillä, vaan sillä mitä syöt uudenvuoden ja joulun välillä.” kiteyttää hyvin kaiken. Jos multa nimittäin kysytään, niin jouluun kuuluu hyvin voimakkaasti ruoka ja nauttiminen. Itselle nuo ovat tärkeämpiä kuin vaikka lahjat. Hyvä ruoka on nautinto ja elämässä pitää todellakin olla nautintoja. Joskus se nautinto on järkyttävän kova treeni, joskus hyvä elokuvaelämys ja joskus ihana, herkullinen ruoka.

Miksi siis ei kannata nipotella jouluna(kaan) vaan nauttia tästä lyhyestä ajasta täysin ̶r̶i̶n̶n̶o̶i̶n̶ pötsein:

Jouluruokia syödään vain kerran vuodessa, muutamien päivien ajan. Miksi siis säästelemään syömingeissä? Jos syö nyt kunnolla, eipä jää kaivelemaan muistiin, kuinka jäi se ja sekin herkku maistamatta. Jos tekee mieli, anna mennä!

Parin päivän runsaampi syöminen täyttää energiavarastot ja esimerkiksi lihaksien glykogeenivarastot, jolloin lihakset pääsevät palautumaan paremmin. Kun maltat vielä levätä muutaman päivän joululeffojen parissa sohvalla loikoillen, niin voin kertoa, että kun palaat treenien pariin niin hitto vie, kyllä lähtee! 

Säännöistä ja kielloista irrottautuminen tekee mielelle erittäin hyvää! Kun vapauttaa itsensä kaikista kielloista ja säännöistä ja vaihtaa sen ajatukseen, että voi oikeasti syödä mitä tahtoo ja niin paljon kun tahtoo, stressi laukeaa, kortisolitasot tippuu ja voi olla että kroppa jopa päästää irti ylimääräisistä pöhötyksistä ja alkaa toimia tehokkaammin. Yleensä tällainen tilanne aiheuttaa myös sen, että ruuan tarve ja mättääminen vähenee automaattisesti ihan itsestään ja huomaamatta.

Moni liikunnallinen tyyppi elää usein kuitenkin hieman liian niukoilla safkoilla, joten muutamien päivien runsaampi energiansaanti tekee ainoastaan hyvää. Tämä johtaa usein myös siihen, että sinne sänkyyn simahtaa saman tien kun sinne kellahtaa ja myös unen laatu on syvempää. (ellei ähky aiheuta hengitysvaikeuksia, heh heh :D) 

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä ehkä tärkein! Mitä sitten jos joskus (uskon että sun tapauksessa todella harvoin) vetää vähän överiksi? Uskon, että liiallinen sapuskoista stressaaminen on paljon suurempi paha kuin se, että yhtenä, kahtena tai kolmena päivänä napa venyy ja paukkuu hetkellisesti! Rennomman vaiheen jälkeen ne rutiinit maistuu taas ja on kiva palata normaaliin arkeen kiinni!

Ihanaa joulunodotusta ystävät hyvät! <3

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook