Onneksi aloitin

Moi! Blogihäirikkö täällä taas. Mulla on aina välillä niin paljon asiaa ja ajatuksia, että tää postaustahtikin meinaa karata käpälästä. Toivottavasti vaan tykkäätte! 🙂 Työkaveri kysyi tänään, mistä saan kaikki ideat teksteihin ja mulle se on aika helppoa kun vietän päivät pitkät treeniympäristössä, jossa ihmiset juttelevat, kyselevät ja kertovat treeniin ja ravintoon liittyviä juttuja, jolloin paljon ideoita sinkoilee mieleen. Monet parhaat ideat syntyvät illalla ennen nukkumaan menoa, tai joskus jopa yöllä, jos sattuu heräämään eikä saa unta.

IMG_5207_Fotor_Collage

Monesti elämäntapamuutoksissa, dieeteissä tai vaikka karkkilakon aloittamisessa haastavin vaihe on päätöksen teko. Asiaa tulee mahdollisesti pyöriteltyä mielessä..Pitäisi tehdä sitä ja pitäisi aloittaa tätä. Hyvä puoli tässä on se, että kun vaan päättää asian, niin sen jälkeen on jo hyvällä matkalla tavoitteeseen. Jos nyt ajatellaan tavoitteita ja niiden saavuttamisia, niin eikö olisikin mukava ajatus, että olisi ottanut sen askeleen ja tehnyt päätöksen vaikka 2 kuukautta sitten. Kuinka pitkällä olisit nyt?

Mä olen itse todella iloinen ja tyytyväinen, että aloitin oman projektini vuoden alussa. Kutsun tätä projektiksi, koska en tiedä mitään muuta järkevää nimeä. 😀 Mulla on ollut tosi hyvä fiilis alusta asti ja nälkä kasvaa syödessä tietenkin. Älkää huoliko, mua ette tule näkemään missään fitnesskisalavalla koskaan. Never say never, mutta tässä asiassa voi sanoa! 😀 Ei todellakaan pahalla fitnessiä kohtaan, se vaan ei ole mun juttu.

Oon tehnyt nyt samalla treenijaolla kohta 3 kuukautta ja nyt ajattelin ensi viikosta muokata jakoa hieman. En tiedä vielä miten, mutta jotain uutta aion keksiä! Muutin vuoden alussa myös ruokailurytmiä ja ruokailutapoja, joista on tullut infoa myös tänne. Tämäkin oli yksi parhaista muutoksista mitä olen tehnyt. Joskus muutokset pelottaa, mutta rohkeesti vaan kokeilemaan, silloin voi löytää jotain ihan uutta! 🙂

DSC01699

Mikäs tämän postauksen pointti oli? Halusin vaan sanoa, että jos olet pyöritellyt päässäsi mahdollista muutosta ja sen aloittamista, niin älä pyörittele enää, vaan tee se nyt! Kiität itseäsi myöhemmin, lupaan sen. 🙂

JUST DO IT!


Kaikki ei ole sitä miltä näyttää

Moi! Treenit ja duunit pulkassa jälleen ja täytyy sanoa, että olipa kiva päivä tänään. Aamupäivällä kunnon fiilistelyä Bodyattackin tahdissa, päälle vähän coretreeniä. Sen jälkeen hain mun luomulihatilauksen Ekosopista ja tein taas niin hyvää ruokaa, että meinasin pyörtyä. 😀 Siihen päälle päikkärit piikkimatolla ja takasin hommiin. TBC ja HIIT- tunnit meni hyvillä energioilla, HIIT oli muutamaa vaille täysi, ja sain juoksuttaa tyttöjä ja naisia oikeen kunnolla. PT-asiakkaat kehittyy ja saa tuloksia ja sekin tuntuu tietysti kivalta. Huippu päivä kaikenkaikkiaan!

DSC01702

Mulla pyöri tuo otsikon aihe päässä tänään jo ennen kuin törmäsin Facebookissa erääseen artikkeliin, jossa esitellään 10 julkkista photoshopattuna ja sen jälkeen ihan IRL ilman erikoisempaa ehostusta. Tämä sopi tähän mukaan, ja onkin ihan hyvä muistaa aina välillä, että kauniiden kuvien takana on yleensä paljon työtä. Monia kuvia käsitellään reilulla kädellä ennen julkaisemista..

cameron-diaz1 cameron-diaz2

Kuvat lainattu täältä. Samaisesta linkistä voi käydä kurkkimassa myös yhdeksän muuta julkimoa samaan tyyliin.

Blogeja lukiessa voi saada hyvinkin kaunistellun kuvan kirjoittajan elämästä. Itsekin tykkään käyttää kivoja kuvia ja joskus niitä kuvia voi joutua napsia kymmeniä ennen kuin onnistuu saamaan edes yhden hyvän omasta pärstästä ja asennosta. 😀 Ruokakuvia on kiva katsella ja yritän asetella ruuat herkullisen näköisesti, jotta kuvasta tulisi kaunis. Joskus voi kuitenkin käydä niin, että kuvaamisen jälkeen lautaselle voi eksyä vaikka ketsuppia.. Aika hurjaa vai mitä 😀 Joskus voi olla, että annoksen jälkeen täytyy santsata ja syödä lisää. Sen vuoksi ei ehkä kannata arvioida blogikuvien perusteella kuinka paljon tai vähän joku syö!

DSC01704

Kehityskuvia ja muita kroppakuvia napsiessa hyvä valotus on erittäin oleellinen asia. Hyvällä valolla ja oikealla kuvakulmalla saa lihakset hyvin esiin..

IMG_5208

Huonolla asennolla ja pienellä yrityksellä voi saada itsensä näyttämään 50-vuotiaalta kaljamahaiselta mieheltä. 😀 IMG_5727No mites sitten kun tuntuu, että toiset näyttävät aina freshiltä ja raikkaalta vaikka olisivat olleet tekemässä ”törkeen kovan ja tehokkaan treenin”! Iloinen ilme, peukku pystyssä ja fiilis tietysti ihan toppen! 😀

IMG_5505Vai sittenkin ihan hiton kova nälkä, hiki ja pöllähtänyt olo?

IMG_5646

Nyt Juttaa ruutuun!

 


Koska mä vaan oon niin hyvä!

Hola! Luvassa jatkopostausta eiliselle. Tänään keskityn niihin juttuihin mihin olen tyytyväinen ja mistä olen kiitollinen. Luvassa on siis paljon egoilua, ehkä jopa kaikkien itserakkauspostausten äiti!

Kuinka moni tunnustaa, että on vaikea kehua itseään? Paljon helpommin löytää virheitä ja usein myös keskitytään muutamaan olemattomaan virheeseen mielummin, kuin moneen hyvään juttuun. Olen monestakin asiasta kiitollinen ja moneen juttuun tyytyväinen. Jos nyt kuitenkin pysytään näissä pinnalisissa jutuissa, niin voin mainita montakin asiaa. 😀 Huumoria mukaan kun luette näitä!

IMG_5724

Taas se pönttö…

Olen iloinen siitä ettei minulla ole selluliittiä. Yritin tänään vielä varmistaa asiaa, jotta en puhu ohi suuni. Puristelin jalkoja minkä pystyin, mutta en löytänyt muhkuran muhkuraa. Okei, ihan tuonne perberin ja takareisin välimaastoon en sormiani saanut ja sieltä voi jotain löytyä, mutta ymmärätte pointin. Ei sellua – Jes! 

Olen tyytyväinen ylävartalooni. Mielestäni olen saanut hyvin lihaksia aktivoitua ja jopa sitä lihaserottuvuutta näkyviin. Maanantaina mun Pt sanoi ettei ole koskaan nähnyt mun käsiä näin ”suurina”. Suurethan ne ei ole, mutta kun vertaa aiempaan niin on. Myös keskivartalo on hyvässä tikissä, etenkin vinot vatsalihakset näkyvät selkeästi. 😀

IMG_5643

Tykkään mun ohuista nilkoista ja kapeista pohkeista. Ainoa huono puoli on, että kaikki nilkkurit ja saappaat on aina liian löysiä näiltä alueilta, mutta harvemmin edes käytän sen tyylisiä kenkiä.

Eilen löysin pakarastani ”uuden lihaksen”. Olen tehnyt kovasti töitä tuon takaliston kanssa ja nyt alkaa ainakin pientä tulosta näkyä…korjaan tuntua.. kun oikeen puristelee. 😀 

Mulla on superkunto. Toiselta nimeltäni, tuttujen kesken olen Aino ”kone” Rouhiainen. Se kertokoon jo jotain. Olen urheilullisesti hyvä monilla osa-alueilla. Osaan seistä yhdellä kädellä, punnertaa yhdellä kädellä, punnertaa kahdella kädellä kuinka paljon tahansa, nostin maastavedossa 100 kg ilman aikaisempaa voimaharjoittelua tai kyseisen liikkeen harjoittelua aiemmin. Tekniikka ei varmaan ollut mikään 100% täydellinen, mutta kuitenkin. Penkaan yli oman painoni ja voisin juosta maratonin vaikka tältä istumalta. 😉 Leija! 😀

Viimeisenä muttei vähaisimpänä, täytyy todeta, että itseluottamus on näköjään kunnossa! 😉

DSC01681

Noniin, tuntuipa kivalta kehua itseään. Siinäpä noita pinnalisia hyviä juttuja.. Nyt onkin teidän vuoro. Haastan teidät kertomaan kommenttiboksiin 3 asiaa mihin olette tyytyväisiä itsessänne tai asioita missä olette hyviä. Aika alkaa NYT!

Jos tulee hankaluuksia, niin voi laittaa tän soimaan ja ajatusvirta on taattu!


Ruumiinosa mihin olen vähiten tyytyväinen

Moikka! Olenkin jo esitellyt ruumiinosia, joita olen kehittänyt ja joihin olen melko tyytyväinen tällä hetkellä. Yläkroppa alkaa olla ihan ok kunnossa omaan makuuni, mutta tuo alaosa vaatii vielä hommia. Otsikko ei tarkoita, että olisin ihan hajalla kun mulla on niin rumat jalat, vaan ne ovat osa mikä mielestäni ei ole vielä niin hyvässä kondiksessa, kuin muu kroppa. Toisaalta, kuljen päivät pitkät kollareissa, joten ei tässä mitään hätää ole muutenkaan. 😀

910f706d95852793698de1ae87ba72ba

kuva Nämä koivet on kuitenkin liian laihat mun makuun 🙂

Miksi en ole tyytyväinen koipiini? Ongelmana ei ole löysyys tai selluliitti – sellua en ole ainakaan löytänyt omista jaloistani toistaiseksi. 😀 Reidet ovat myös ns. kiinteät, rasvaa on, mutta ei kovin paljon. Ongelmana on niiden muoto! Mulla on todella kapeat nilkat ja pohkeet, kapea lantio ja nykyään aika kapea vyötärökin. Mikä ei siis sovi kuvaan?  – ”Paksut” reidet. Oikeastaan ainoastaan reiden yläosa, tarkemmin sanottuna ”ylikehittynyt” adductor magnus lihas.

 

En tosiaan ala huutelemaan, että mulla on liian isot lihakset. Tarkoitan, että verrattuna muuhun jalkaan, tuo kohta on mun makuun liian paksu. Toki siellä on myös rasvaa päällä, mikä paksuntaa reittä entisestään. 

IMG_5719Naisilla on yleensä kaikista haastavinta saada alavartalo ”kireeksi”. Itselläkin alkaa olla tilanne, että yläkropasta ei tarvitse enää lähtee enempää, mutta noista koivista voisi hieman ottaa pois. Mainitsin aiemmin kapean lantion, jonka ansiosta mistään thigh capista ”haaveileminen” on aika epärealistista, jos haluaa kuitenkin syödä ja elää terveen mitoissa muuten. 😀 

Mulla on jaloissa paljon voimaa ja lihaksiakin löytyy, käytän niitä päivittäin ja olen iloinen, että ne toimivat hyvin. Tuo muoto seikka on ainoa mihin en toistaiseksi ole vielä tyytyväinen. Tuskin sitä koskaan voi kaikkeen tyytyväinen ollakaan, mutta on ihan kiva kun on jotain motivaatiota ja tavoitetta myös.

Mun kroppa on luonnostaan oikeastaan ihan erilainen kuin nyt. Nuorempana jalat olivat todella ”laihat”, siis kapeat. Kaikki rasva mitä omistin, oli lähinnä ylävartalossa, vatsassa ja rinnoissa. Nykyään homma on mennyt ihan toisinpäin, eli yläkroppa on rasvaton, mutta jaloissa on enemmän tavaraa. Niin se urheilu muokkaa kroppaa.

Hahah :D

Hahah 😀

Tammikuusta lähtien olen tehnyt 1-2 kertaa viikkoon salitreeniä alavartalolle. Olen keskittynyt eniten pakaroihin, sillä sinne haluan taas enemmän massaa. Olen kuitenkin tehnyt kokonaisvaltaisia liikkeitä, kuten kyykkyjä, maastavetoja, prässiä jne. Näissä liikkeissä myös reidet joutuvat hommiin. Tammikuun alusta mun molemmat reidet ovat kaventuneet n. 5 cm. Toinen on sentin paksumpi kuin toinen: 49 cm ja 50 cm on reiden paksuin kohta tällä hetkellä! Tuo mitta ei tosiaan ole mikään ”paksu”, mutta tähän vartaloon sopisi hieman sopusuhtaisemmat koivet. 😀

DSC01673

Onko teillä jokin tietty kohta vartalossa mitä haluaisitte kehittää?

 

 


Pitäiskö mun relata?

Heippa! Tänään on ollut oikeen tehopäivä. Sain nukuttua ja levättyä tosi hyvin viikonlopun aikana, joten tänään herätessä oli todella virkee ja levännyt olo. Olin edellisen viikon lauantaina rimpsalla ja huomasi heti kuinka väsynyt alkuviikko oli, kun ei ollut saanut huilattua kunnolla viikonloppuna. Ei vaan sovi yhteen tuo ”bilettäminen” ja kovaa treenaaminen. Välillä on ihan kiva lähtee ulos, mutta siitä kärsitään kyllä sitten seuraavalla viikolla. 😀

IMG_5669

Palataan kuitenkin tähän päivään. Aamulla lähdin innoissaan salille tekemään perinteisen käpälätreenin ja siihen päälle vielä Fustra. Fustrassa tehtiin aika paljon venytyksiä ja avaavia liikkeitä ja loppuun vielä kunnon tärinät syviin vatsalihaksiin ja pakaroihin. Fustratreeneissä ei tehdä määrällisesti paljon, mutta laadullisesti sitäkin enemmän. Voi olla että tehdään vaikka vain 5 toistoa jotain liikettä, mutta polte ja tärinä on jotain ihan hullua.

Töiden ja treenien jälkeen kerkesin vetästä vielä päiväunet piikkimatolla, jonka jälkeen oli taas aika lähtee jumpalle. Itse asiassa meinasin nukkua ”pommiin”, sillä mun puhelimen äänitoiminnot oli jostain syystä menneet minimiin ja nukun aina korvatulpat päässä, joten en kuullut herätyskellon sointia. Onneksi kuitenkin heräsin ennen tuntia. 😀 Oli hieman sekava olo Bodyattackin pari ekaa biisiä, ennen kuin pääkin heräsin menoon mukaan. Attackin jälkeen mulla oli vielä spinning + core. Kuulin, että ennen spinningiä oli 100 ihmisen jono tyyliin ulos asti. Vaasa on täynnä trenihulluja naisia! Asiaa!

DSC01660

Sitten itse otsikoon. Pitäiskö mun relata enemmän tai useemmin? Omasta mielestäni olen aika rela tyyppi näin ihan kokonaisvaltaisesti, mutta nyt, kun olen pitänyt tiukempaa linjaa syömisten kanssa vuoden alusta, on ”vaikea” lopettaa ja ottaa rennomin. Kuten aiemmin kerroin, niin kalorimäärät on jo nostettu kulutuksen tasolle, sen kanssa ei oo ongelmaa, koska ruoka on niin hyvää. Jotenkin oon vaan sellainen, että haluan pitää ”ohjat käsissä” ja kaikki on aika suunniteltua. Ehkä voisin yrittää välilä mennä fiilispohjalta ilman suunnitelmia ja tehdä mitä huvittaa! Ei elämä kaadu siihen jos ei pääse syömään kolmen tunnin välein, tai jos macrojakauma sattuu olemaan vähän vinksallaan. Ei tämä nyt mikään iso ongelma ole, kunhan aloin funtsimaan. Hain muuten pitkästä aikaa karkkisäkin makuunista lauantaina ja ihan hyviä ne namut oli, maistu ihan samalta kuin ennenkin. Voi olla, että mun ylivilkkaus johtuu juuri niistä. 😀

Tuo yllä oleva kuva on meidän eiliseltä kuvausreissulta. Joskus vaan kaikki menee pieleen ja eilen oli juuri sellainen päivä. Voi morjens mikä tuuli ja keli. Tuloksena oli sitten juuri tuon kaltaisia kuvia. Eve oli saanut päähänsä, että mennään jonnekin vanhalle tehdasalueelle ottamaan kuvia ja mä keksin yhden sellaisen tehtaan. Kun ajettiin sinne tehtaalle, portissa luki elefantin kokoisin kirjaimin varmaan neljässä eri kyltissä PÄÄSY KIELLETTY jne jne..No meikäläinen sitten totes vaan, että noi on varmaan jotain vanhoja kylttejä, ja juniori tietysti uskoo aina mitä mä sanon :D. Ajeltiin sielä hetki, mutta ei löydetty kun joku narkkareiden valtaama talo, jonka ikkunat oli peitetty. Eli ei olis saanut hyviä kuvia…Löydettiin pari vielä paskempaa paikkaa, korvat ja varpaat jääty, kameran linssin suoja meni hukkaan ainakin kymmenen kertaa, meikit valu pitkin naamaa ja mistään ei ylipäätään tullut mitään. Haha, no näin aina joskus! Kerran muuten uskottelin Evelle, että se voi parkkeerata yhteen kiellettyyn paikkaan. ”Joo kyllä tonne voi ajaa, kato meet sinne vaan, ei siitä mitään tuu.” Sitten kun tultiin takas niin oli parkkisakko ikkunassa. Tarjouduin kyllä maksamaan, mutta eipä oo laskua näkynyt. 😀

DSC01629

Sellaista tarinointia tänään! Mukavaa viikkoa kaverit. 🙂