Hurjaa ajatella, että joku asia on ollut niin vahvasti mukana menossa jo viiden vuoden ajan. Joka päivä se on ajatuksissa ja nykyään myös jollain tavoin osa mua. Aloitin blogini päähänpistosta tasan 5 vuotta sitten seuraavalla postauksella:
15.11.2010
Tervehdys!
Ensimmäinen kirjoitukseni uudessa blogissa. Olen lukenut paljon erilaisia blogeja, enimmäkseen ruotsalaisia, mutta nyt ihan extemporee ajattelin kehittää oman blogin ja aiheena tietenkin urheilu,ja urheilijan elämäntavat. Muusta olisi aika vaikeaa kirjoittaa koska melkein koko elämäni pyörii näiden asioiden ympärillä ammattia myöten ja mikäs sen mukavampaa!
Koska tänään on maanantai ajattelin julkaista viikon treeni-aikatauluni :
Maanantai : Body Attack, Spinning + core (2,15 h)
Tiistai : Step + RPV (2h)
Keskiviikko: aamulla TCB (intervalli tunti) illalla Spinning+ RPV (3h)
Torstai : aamulla : Spinning 30 + Body Pump, illalla Body Step (2,5h)
Perjantai: aamulla Body Pump + Body , illalla Body + RPV (4h)
Lauantai: aamulla Spinning+Body, iltapäivällä Body Step (3h)
Sunnuntai: LEPO
Sellainen viikko edessä.. Jokaisessa viikossani on yleensä sama pohja koska ohjaan tietyt tunnit aina samaan aikaan, tällä viikolla mukana on myös muutamia tuurauksia, jonka vuoksi määrät joinakin päivinä ovat aika suuria 🙂
Vuonna 2010 blogit eivät vielä olleet suuri juttu, eikä niitä ollut kovinkaan paljoa. Etenkin treeniblogit olivat vähemmistöä, olen luultavasti ollut ensimmäisten suomalaisien treenibloggaajien joukossa. Idean tähän touhuun sain ulkomaisista, tarkemmin sanottuna ruotsalaisista blogeista, joita seurasin tiiviisti tuolloin. Blogi onkin kokenut melkoisen muodonmuutoksen näiden vuosien aikana ja kehityskaari on ollut aika suuri. Alottaessani ei ollut mitään mistä ottaa mallia, joten tämä on aina ollut mun näköinen juttu. Nykyään bloggaaminen on jo sen verran suunniteltua touhua, että uusiakin blogeja kehitellään ja suunnitellaan paljon ennen ensimmäistä postausta.
Koen, että tämä tietämättömyys on ollut sekä hyvä että huono juttu, sillä kuten mainitsin, mulla ei ollut mitään ohjeita minkälaista bloggaamisen kuuluu olla. En miettinyt otsikoita, enkä kuvia. Kirjoitin vaan, koska halusin tuoda ajatuksiani julki. Täytyy kuitenkin myöntää että nuo ensimmäiset tekstit kuvineen ovat melkoista sekasoppaa. 😀 Toisaalta olen ylpeä, että olen kulkenut tämän tien ja kehittynyt siihen missä nyt olen. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita, vaan ne kuuluu tehdä omaan ominaiseen tyyliin. Nykyään annetaan ohjeita, kuinka tehdä blogista suosittu ja ehkä ongelma on juuri se, että yritetään hirveästi liikaa. Keksitään raflaavia otsikoita, satsataan kuviin ja mietitään huolella mitä kirjoitetaan. Netti on pullollaan samanlaisia blogeja, joten jos oikeasti haluaa erottua (eikä ole julkkis), täytyy uskaltaa olla erilainen. Omanlainen. Keskittyä omiin vahvuuksiin.
Otin jo ensimmäisestä postauksesta lähtien tavoitteeksi postata joka päivä ja tässä päätöksessä on pysytty tähän päivään saakka. Toki on satunnaisia päiviä, kun on jäänyt kirjoittamatta, mutta tahti on pysynyt tasaisena alusta saakka. Täytyy sanoa kliseisesti, että en oikeasti olisi voinut koskaan uskoa millaisia mahdollisuuksia blogi tulee tuomaan mukanaan, mutta alitajuntaisesti toivoin sitä ja tein töitä sen eteen. Tein siis töitä 2-3 vuotta ennen kuin homma alkoi poikia tuloja tai muuta tavaraa. Alkuaikoina bloggaus ei ollut Suomessa vielä suuri juttu, eikä esimerkiksi yritykset halunneet mainostaa blogeissa samalla tavoin kuin nykyään. Ruotsissa oltiin kuitenkin tässä asiassa isosti edellä, joten toivoin että sama rantautuisi Suomeen, ja näinhän sitten kävi.
En ole kirjoitellut eurojen kuvat silmissä, enkä suosittele sitä muillekaan. Motivaation täytyy lähteä ihan muista jutuista ja lopulta ahkeruus kuitenkin palkitaan. Uskon, että kirjoittaisin blogia edelleen, vaikka siitä ei olisi tullut työväline. Lukijakunnan kasvaessa myös tekstien sisältö on muuttunut hyvin paljon siitä mistä lähdettiin. Aluksi kirjoittelin hyvin päiväkirjamaiseen tyyliin mitä olin treenannut ja syönyt milloinkin. Jossain vaiheessa löysin kuitenkin sen ”oman jutun”, millä pystyin erottumaan muista ja miten homma lähti kunnolla lentoon. Pidetään tämä kuitenkin salaisuutena he he. 😉
Hyvin harvoin on ollut kausia, kun motivaatio blogia kohtaan on ollut nollissa. Saan paljon inspiraatiota toisesta työstäni ja parhaat ideat keksin usein juuri treenatessa ja seuratessa asioita treenimiljöössä. Täytyy myöntää, että viime aikoina mulla on ollut jokin henkilökohtainen kriisi bloggailun ja jumppien ohjaamisen kanssa. Mietin ihan liikaa kaikkea ja stressaan enemmän kuin tavallisesti. Oon aina ollut aika itsevarma ammattini suhteen, mutta nyt oon kokenut myös epävarmuutta ja se on ollut jotenkin ihan uus tunne. Mulla oli tän syksyn suhteen paljon odotuksia ja sitten kun asiat ei ehkä menneet kuten olin toivonut niin se on pistänyt miettimään omaa paikkaa ja sitä mihin satsaa seuraavaksi. Tyydynkö vaan siihen missä oon vai mitä hittoo sitä tekisi seuraavaksi?
Paljon onnea blogi! <3
Onko vielä mukana joku, joka on lukenut blogia ihan alusta saakka?
kuvat: Riikka
