Kaikki ovat varmasti kuulleet, että makeanhimosta, erityisesti sokerihampaan kolotuksesta pääsee helpoiten eroon minimoimalla kyseisen aineen nauttimisen. Sokeria verrataan nykyään muihin koukuttaviin nautintoaineisiin, jolloin toiset pystyvät nauttia siitä kohtuudella ja toiset taas koukuttuvat helpommin. Olen samaa mieltä, että sokerin himotuksista pääsee helpoiten eroon vierottumalla siitä. Alku on hankalaa, mutta usein jo parin viikon jälkeen helpottaa. Mulla olisi kuitenkin yksi simppeli vinkki, jonka avulla tämä vieroitus on paljon helpompaa ja onnistumisprosenttikin kasvaa hurjasti.
Ihan ensimmäisenä on hyvä miettiä, mistä erilaiset himot johtuvat. Painotan nyt erityisesti ruokahimoja, eli kun jotain tiettyä suolaista tai makeaa tekee ihan hirveästi mieli jatkuvasti tai hyvin usein. Useinhan ei tule ajateltua, että näilläkin voisi olla jokin tietty syy. Mieliteot voivat olla myös ns. psyykkisiä mielitekoja, tai vaikka tapa johon on tottunut. Monilla on tapana herkutella viikonloppuisin, jolloin ajatus herkuttomuudesta voi tuntua maailmanlopulta. Myös tässä asiassa kannattaa mielummin hoitaa syy kuin seuraus. Jatkuva napostelu johtuu usein jostain, samoin kuin nämä mainitut mieliteot.
Useinhan kun päätetään jättää sokeri ja epäterveelliset jutut, liitetään tämä yritys johonkin muuhun projektiin, kuten laihduttamiseen. Aloitetaan siis samaan syssyyn dieetti ja herkkulakko, mikä on ainakin mun mielestä tosi haastavaa. Tahdonvoimalla pääsee tietysti aika pitkälle, mutta itse suosittelen että nämä kaksi asiaa tehdään erikseen.
Mielestäni paras keino päästä eroon ruokahimoista, on ravita kehoa mahdollisimman hyvin ja syödä runsaasti kunnon ruokaa. Kun olo on jatkuvasti kylläinen, on tuhat kertaa helpompi jättää ylimääräiset mässäilyt väliin. Aluksi siis keskittyy vain syömään paljon, ja kun pahimmat himot on voitettu, voi aloittaa sen dieetin, mikäli sille on tarvetta. Usein jo turhien juttujen poisjättö muuttaa kehonkoostumusta parempaan suuntaan.
Sokerivieroituksen aikana ei kannata nauttia ylenpalttisesti hedelmiä, sillä ne voivat ylläpitää himotuksia. Toki hedelmistä saa myös paljon hyviä juttuja ja niitäkin kannattaa nautiskella kohtuudella!
Jos kärsii ruokahimoista, ei siis ensimmäisenä kannata alkaa erilaisiin lakkoihin ja kieltää itseltään asioita. Suosittelen ajattelemaan mielummin positiivisesti. Miten voisin ravita kehoani paremmin, jotta se saisi kaikki tärkeät ravintoaineet?
Sokerin himo – Jos syö (liian) vähän hiilihydraatteja kulutukseensa nähden, himot esiintyvät useasti sokerin muodossa, jolloin mieliteot kohdistuvat usein irtokarkkeihin, leivonnaisiin ja muihin sokerisiin herkkuihin. Monet myös luulevat syövänsä riittävästi, joten joskus on ihan hyvä laskea konkreettisesti kulutuksen ja syöminkien suhde.
Suolaisen himo – Paljon urheilua harrastava hikoilevat runsaasti, jos ei pidä huolta nesteytyksestä ja suoloista, voi kehon suolatasapaino alkaa järkkyä, mikä voi johtaa siihen, että alkaa tehdä mieli mieli suolaisia ruokia kuten sipsiä, popcornia,pizzaa yms. Tästä johtuu osaksi myös suolaisen himo darrapäivinä. Alkoholi on diureetti, joka kuivattaa kroppaa, jolloin myös kehon suola- ja mineraalitasapaino järkkyy. Myös stressi ja liika kortisolin tuotanto saavat himoitsemaan rasvaisia ja hiilihydraattipitoista nopeaa energiaa.
Rasvaisen herkkujen himo – Liian vähäinen rasvan syönti, etenkin omega-3-rasvahappojen ”vaje” voi saada himoitsemaan juustoja, jäätelöä suklaata yms.
Loogisesti mietittynä voidaan siis ajatella, että kun syödään liian vähän jotain, johtaa se juuri kyseisen asian himoon. Usein vaan himot kohdistuvat mahdollisimman nopeaan ja usein huonolaatuiseen energiaan. Kun pitää huolen, että saa riittävästi ravintorikasta energiaa, pysyy olo paljon tasapainoisempana. Rasvat ja hiilarit hyvistä lähteistä, jolloin ei tarvitse ”sortua” niihin huonompiin vahtoehtoihin ainakaan kovin usein.
