MISTÄ TUNNISTAA YLIKUNNON?

Oon saanut jonkun verran toiveita kirjoittaa ylirasituksesta/ylikunnosta ja tilan purkamisesta. Nämä kaksi ovat eri asioita ja vaikka molemmat vaativat lepoa, johtuu ylikunto siitä että kehoa ei olla kuunneltu ylirasittuneessa tilassa. Ylirasitus menee ohi muutamien päivien tai viikon sisällä, jos asiaan reagoi heti. Ylikunto voi kestää todella pitkään ja se myös palaa helposti takaisin. Ylikuntotila on myös erikoinen siitä, että se aiheuttaa melko voimakkaita psyykkisiä oireita, joita ei osaa välttämättä yhdistää siihen, että keho olisi liian rasittunut. Ongelma on yleisempi kilpaurheilijoiden keskuudessa, mutta ihan normaali kuntoilija voi myös vetää itsensä tilaan, mikä ei todellakaan ole miellyttävä. Näiden asioiden kanssa ei kannata pelleillä, sillä pahimmillaan voi joutua kierteeseen, joka kestää vuosia.

Oireet voivat vaihdella myös henkilöiden välillä, eikä ole mitään yhtä oikeaa kaavaa, miten asiat menee. Fyysisiä oireita ovat useimmiten inho liikuntaa kohtaan, alentunut suorituskyky, sydämen rytmihäiriöt (joko alentunut tai koholla oleva syke), kohonnut verenpaine, vapina, uniongelmat (yöllinen heräily ja nukahtamisvaikeudet), aistiyliherkkyys (yliherkkyys lämmölle, yöllinen levottomuus, meluherkkyys), ruokahalun muutokset ja naisilla kuukautiskierron häiriöt. Psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi masennus, ärtyisyys, ahdistus sekä hermostuneisuus.. Jos ylikuntotila pitkittyy on tavallinen lisäoire lievä kuumeilu jota jatkuu jopa viikosta toiseen. 

Ylikunto voidaan jakaa hermostollisesti sympaattisen hermoston ja parasympaattisen hermoston ylikuntotiloihin (autonomisen hermoston kaksi osaa). Sympaattisen hermoston ylikuntotila on ominaisempaa voimalajien harrastajille, kun taas parasympaattisen hermoston ongelmat johtuvat useammin kestävyyslajien liiasta harjoittamisesta. Oireiden välillä voi olla jotain eroja, mutta loppupeleissä molemmissa vaaditaan riittävästi lepoa ja ravintoa. Toisilla ylikunto voi viedä tilaan, jossa kehon toiminnat ikään kuin hidastuu, syke on hyvin alhainen, on kylmä, aineenvaihdunta hidastuu ja paino nousee, kun taas toisissa tapauksissa tila on päinvastainen, eli elimistö toimii ylikierroksilla, on yöhikoilua, nopeasti nouseva syke ja paino laskee.

Kokemuksesta voin kertoa, että kaikista pahinta oli nuo psyykkiset oireet, sillä ei ymmärtänyt miksi ihmeessä oli sellainen olo kun oli. Itselläni ei ollut esimerkiksi mitään ongelmia jaksamisen kanssa, mutta oli keskittymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä ja masentunut olo. Treeni kuitenkin auttoi myös noihin, vaikka usein treenaamaan lähteminen vaati enemmän tsemppaamista kuin yleensä, mutta jaksoin sen voimalla että tiesin siitä tulevan parempi fiilis. Tavallaan siis kierre, joka ei olisi ikinä loppunut ellei lopulta olisi ollut niin paska olo, että oli pakko mennä lääkäriin. Kuten oon useasti kirjoittanut, ylirasitus tai ylikunto ei johdu välttämättä pelkästään liiasta fyysisestä harjoittelusta, vaan elämäntilanne vaikuttaa myös. Ihminen on kokonaisuus, johon vaikuttaa myös se miten muuten jaksaa.

Ylikuntotilan purkamiseen ei ole mitään taikakeinoja olemassa, sillä riittävä lepo, uni ja ravinto ovat avainasemassa. Useinhan tähään tilaan johtaa se, että urheileminen on vienyt suuren osan ajasta, joten pitäisi myös keksiä jotain mielekästä tekemistä, eikä vain jäädä kotiin makaamaan. Jos tila on pitkällä, lääkärin konsultaatio ja toimenpiteet elimistön rauhoittamiseksi on myös järkevä idea. Omalla kohdalla suurin apu itse lepäämisen ohella oli ruokavalion muokkaaminen entistä parempaan suuntaan. Kuten oon useasti kirjoittanut, mulle sopii parhaiten runsaasti hiilareita sisältävä ruokavalio, jonka avulla pystyin aloittamaan treenaamisen aika nopeallakin aikataululla, sillä palautuminen ja jaksaminen parantui hurjasti.

Olisi kiva kuulla muitakin kokemuksia aiheesta, joten jos teillä on tarinoita jaettavana niin komenttiboksi on auki kuten aina! :)

KUVAT: Anna Riska / Annmarias

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


3 Responses to “MISTÄ TUNNISTAA YLIKUNNON?”

  1. Avatar Juha sanoo:

    Tuo ylikunto on kyllä todella tympeä, varsinkin, kun sitä ei tunnistanut ja treenasi 2 vuodessa itsensä todella rajuun ylirasitustilaan.
    Ylirasitustila oli niin raju, että siitä tuli jo näköhäiriöitä ym.

    Parivuotta kesti, että pahimmat oireet menivät ohi…

  2. Avatar Viivi sanoo:

    Voiko liittyä tavallaan ylirasitukseen semmonen, että on esim viikon ajan tai vaikka vaan muutaman päivän ollut tosi aktiivinen ja uniongelmia tulee heti? Tuntuu, että itellä käy aina noin, vaikka intoa ja energiaa olis kyllä liikkua päivittäin! :-)

  3. Avatar laura sanoo:

    Kiva, että kirjoitit tästä aiheesta! Viimeiset pari vuotta kärsin oudosta alakulosta ja oikeastaan nyt, kun miettii, tuli tuohon aikaan treenattua myös tosi kovaa. Viimeisemmän vuoden aikana tiedostin itsekin, että liikun liikaa, mutta sitten toisaalta en kuitenkaan saanut tehtyä asialle mitään, kun tuntui että liikunta on ainut asia, mikä helpottaa oloa eikä ollut oikein mitään korvaavaakaan tekemistä. Siihen päälle vielä kova stressi muista jutuista, niin oli muuten kroppa sekaisin. Vuodenvaihteessa olikin niin väsy, että tajusin sentään silloin jättää kaiken raskaan liikkumisen pois ja käydä vain koiran kanssa ulkoilemassa ja tehdä semmoisia juttuja, mistä keho tykkää. Kesti puoli vuotta ennen kuin huvitti ruveta tekemään muitakin treenejä. Nyt yritän pitää kohtuudessa treenaamisen ja keskittyä enemmän palautumiseen ja elämän muihinkin osa-alueisiin, sillä esimerkiksi mun hormonitoiminta on ihan sekaisin edelleen ja tässä odottelen, että milloin se mahtaisi palautua…

    Vähän sinänsä jänskättää, että kuinka helposti voi lipsahtaa sinne liiallisen tekemisen puolelle, kun luonteeltaankin on tällainen suorittaja. Tiedän, että kroppa kyllä on tosi viisas ja osaa kertoa, mitä se haluaa ja mitä ei, mutta eri asia on, malttaako sitä kuunnella. Toisaalta, kun takana on useamman vuoden unihäiriöt. hidastunut aineenvaihdunta, masentuneisuus jne., en ehkä ihan heti halua niitä takaisin elämään. :D Kai tää elämä on vähän tällaista opettelua joka päivä…

Kommentoi