Heippa! Nykyään tuntuu aina välillä, että me ihmiset ollaan totuttu liian hyvään. Kaikki pitäisi saada aina heti ja tietysti mahdollisimman vähällä työllä. Tämä pätee moneen asiaan, mutta ajattelin käsitellä aihetta treenaamisen, painonpudotuksen ja kehon muokkaamisen näkökulmasta. Pikadieetit ovat valitettavasti todella suosittuja, ja miksi? Koska niiden luvataan tuovan tuloksia mahdollisimman nopeasti. Onneksi nykyään tiedetään jo melko hyvin, ettei nopeat tulokset ole yleensä kovin pysyviä.
Monesti jos blogeissa jaetaan treeniohjelmia tai ruokavinkkejä/reseptejä, on yksi yleisimmistä kommenteista ”voiko tuon tai tuon korvata jollain?” Ymmärän rasitusvammat ja allergiat, jolloin ei voida tehdä tai syödä jotain. Monesti niissä on vain takana se, ettei olla valmiita harjoittelemaan jotain uutta tai syömään jotain, mikä ei nyt välttämättä ole sitä lempiruokaa. Jos jakaa vaikkapa bataattimuusin reseptin, ja heti perään kysytään, että voiko tätä tehdä korvaamalla bataatin, kun en siitä tykkää, niin koko ideasta katoo silloin pointti, vai mitä? 😀
Se mitä yritän tässä sanoa, on se, että välillä täytyy pystyä luopumaan asioista tai tehdä jotain mikä on mukavuusalueen ulkopuolella, jotta voi kokea jotain uutta. Valitettavasti hyvään kuntoon pääseminen ja lempiruokien syöminen ei välttämättä mene aina yhteen. Jos ei ole valmis muuttamaan ruokailutottumuksiaan, luopumaan herkuista ja syömään välillä jotain mikä ei ole suurinta herkkua, kannattaa miettiä onko ne tavoitellut tulokset lopulta niin tärkeitä? Mikä on itselle tärkeintä? Yksi usein kysytty kysymys on, että voinko herkutella jos haluaa pudottaa painoa? No toki voit, mutta tulokset ovat silloin paljon hitaampia kuin ilman herkuttelua. Yleensä omistautuminen johonkin asiaan korreloituu aika hyvin niissä nähdyissä tuloksissa. Jos omistaudut asiaan 100% on tulokset samaa luokkaa. Alla olevaan kuntoon pääsy vaati aika paljon työtä. Söin täysin samalla tavalla 7 päivänä viikossa ja urheilin paljon. En herkutellut. Ylläpito on sitten eri asia, pystyn pitää kuntoa yllä ja herkuttellakin välillä. 😉
Mulla on yksi ystävä, joka on tehnyt erittäin selväksi, ettei ikinä haluaisi noudattaa mitään ruokavaliota, sillä häntä ei vaan kiinnosta luopua omista ruokailutottumuksistaan. Ystäväni treenaa paljon, lähinnä urheilemisen ilosta ja on tyytyväinen siihen mitä tekee. Itse olen hieman erilainen, sillä saan jopa pientä tyydytystä syömällä tarkemmin, tai kun haen esimerkiksi näkyviä tuloksia treenin ja ruokailun suhteen. Me ollaan kaikki erilaisia ja täytyy vaan päättää, mikä on se oma tie! 🙂
Toivottavasti en kuulostanut nyt hirvittävän tylyltä. Tykkään teidän kommenteista ja kysymyksistäkin, mutta halusin vaan tuoda tällaisen puolen esiin myös! Joskus kova työ voi tuntua todella rankalta ja vaikealta, mutta kun tekee työn kunnolla ja pääsee haluamiinsa tuloksiin, olivat ne mitä tahansa, on se kaiken sen arvoista. Kun oppii ottamaan asioista selvää itse, ilman että kysyy aina ensimmäisenä joltain toiselta, oppii asiat paljon paremmin ja ne jäävät myös muistiin talteen.
.





















