PÄIVÄ KUN RUOKAHOMMAT LÄHTI LAPASESTA

Törmään edelleen kysymyksiin, että syönkö koskaan epäterveellisesti. Syön toki suurimman osan ajasta hyvinkin terveellisesti, mutta osaan myös herkuttelun jalon taidon. Oon ennenkin kirjoitellut mättöpäivistä, mutta aika harvoin. Ajattelin, että on ihan inhimillistä tuoda välillä julki myös sitä puolta, että välillä keulii myös täällä päässä ihan kunnolla. Yksi tai kaksi epäterveellistä päivää ei suista kenenkään terveyttä, tai kerrytä niitä välittömiä lisäkiloja vyötärölle. Usein pieni irtiotto omista ruokarutiineista voi tehdä jopa hyvää ihan kaikilla osa-alueilla!

Mulla ei ole tällä hetkellä enää mitään suunniteltuja tankkauspäiviä, enkä siis suunnittele syömisiä sen kummemmin. Arkisin noudatan selkärangasta tulevaa tiettyä kaavaa, koska aikataulut, jumpat ja muu elämä. Viikonloppuisin tulee mentyä enemmän fiiliksellä, koska ei ole niin tarkkaa milloin syö esim. treenien takia.

Viime viikonloppuna tuli vedettyä extemporee mättöpäivä, joka sisälsi tiivistetysti pelkkää pizzaa ja jäätelöä! No okei, mahtui ruokaympyrään myös karkkia ja hieman muitakin lisukkeita, mutta pääosin mentiin hiilari&rasva-tankkauksella aamusta iltaan. Nam nam! 😀 Tähän väliin täytyy mainita, että herättiin tosi myöhään sunnuntaina ja eka ateria, eli tuo rax-setti tuli vedeltyä vasta 14:00 pintaan.

Päivä starttasi siis RAX:n pizzabuffetilla, josta tankkailin monta rundia niin salaattia, pizzaa kuin wingsejäkin. Joku joskus kysyi, että syönkö Raxissa käydessäni vain keittoa ja salaatteja ja vastaus on, että kyllä mä sinne mennessäni vetelen ihan all in! 😀

Jälkkäripöytäkin tuli koluttua tällä kertaa ja ai että pehmis maistui pitkästä aikaa hyvälle! Buffetissa käyneet tietää, että tuollaisen setin jälkeen ei oo yleensä heti kolmen tunnin kuluttua nälkä, mutta pystyyhän siinä jotain pientä makeaa napostella ennen kun alkaa taas hiukoa suolaista!

kuva ei liity tapaukseen 😀

Illemmalla alkoi taas tehdä mieli ruokaa ja pohdittiinkin pitkä tovi, että mentäiskö mäkkiin, ravintolaan vai pizzeriaan. Päädyttiin paikalliseen pizzeriaan ja siitä lähti sitten päivän seuraava pizza-setti. Kunnon pizzerian pizzalla ja Raxin buffet valikoimalla on toki eroa ja ihan hyvin upposi toistamiseen kunnon lätty hyvillä täytteillä! Ruokailujen jälkeen kaupan kautta sohvalle lojumaan ja kunnon eväät kainaloon. Mukaan lähti pringlesejä, karkkipussi ja sitä jäätelöä uudemman kerran, koska jäätelöä ei voi syödä koskaan liikaa jos multa kysytään!

Maanantaina ruokahalua sai ootella hetken pidempään ja annoskoot jäi automaattisesti pienemmiksi, mutta voi juku vie että treeneissä riitti virtaa! Voisi sanoa että edellisen päivän energiat lähti kyllä hyvään käyttöön ja soijaakin pukkas ihan kiitettävästi, vaikka kelit onkin jo viilenneet.

Koko sunnuntaina ei tullut syötyä oikeastaan mitään järkevää ja itseasiassa myös perjantaina tuli käytyä sekä Pancho Villassa että myös Makuunin karkkilaareilla, joten enkä ehkä ihan joka viikonloppu vetäisi tolla meiningillä, mutta kerrankos sitä ja tosiaan ne hyvät puolet näkyy kyllä urheillessa. Tänään nostin mavessa 120 kg neljä kertaa suhteellisen kevyesti, vaikka alla oli jo monta sarjaa isoilla raudoilla. Eiköhän näillä jaksa loppuviikon painella! 😀

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


TÄNÄÄN TREENI VAIHTUI PIZZABUFFETTIIN

Yksi nykyajan vitsauksista on ihmisten ulkoisesti siloiteltu elämä. Tarkoitan, että esiin tuodaan helposti vain positiivisia asioita ja kerrotaan kun jokin on sujunut hyvin. Medialukutaidon omaavat toki ymmärtävät sen olevan vaan osa ihmisten elämää, mutta silti se vaikuttaa meidän alitajuntaan enemmän kuin ehkä itsekään voi ymmärtää. Vaikka joskus on huonoja päiviä, sen ei tarvitse johtua mistään, eikä sille tarvitse aina tehdä jotain. Niiden fiiliksien voi vaan antaa olla ja vaikka viettää sellaisen päivän, ettei ei edes yritä tehdä mitään haastavia tehtäviä.

Lähdettiin tänään aamupäivällä salille, tarkoituksena tehdä selkätreeni. Mulla oli vähän sellainen fiilis, että nojaa, mennään nyt, eiköhän se siitä lähde. No, siinä treenatessa oli vähän sellainen väkinäinen fiilis kokoajan ja alkoi ärsyttää yksi jos toinenkin asia. Vedin mm. herneet kun mies oli sekoittanut kreatiinia juomapulloon, jossa oli BCAA:ta (jota halusin siis juoda) ja marttyyrinä en muka voinut juoda enää ollenkaan. 😀 Nojoo, mun fiilis tarttui sitten toiseenkin ja jossain välissä päätettiin lähteä hemmettiin koko salilta ja jätettiin treeni kesken. Ei oo muuten kovin montaa kertaa käynyt meikäläiselle noin, mutta siis, jos treeni ei kulje niin sitten ei kulje ja koitetaan huomenna uudella innolla!

Kotiin tullessa piti alkaa miettiä ruokailuhommia ja siinä hetken pähkäiltyä päädyttiin lähtemään RAX:in buffettiin! Eli loppuepeleissä suunnitelma hyvä treeni + terveellinen safka muuttuikin paskaan treeniin ja ruokailuun Raxissa. 😀 Ja tällä hetkellä ei edes harmita yhtään. Yritän itsekin opetella ajattelemaan, ettei koko elämä ole mikään täydellinen suoritus, eikä yksi päivä suuntaan tai toiseen muuta juurikaan mitään. Toki pienistä asioista syntyy suurempi kokonaisuus, mutta niin kauan kun ei olla tähtäämässä tärkeisiin kilpailuihin (tai vaikka oltaisiinkin..) niin ei ole tarvetta elää kuin kurinalainen kilpaurheilija. Tuo on nykyään tosi väärinymmäretty asia, sillä hyvinvointi ja kuntoilu on sekoittunut aika vahvasti ammattiurheilijan meininkiin, kun kaikki mitataan treenien, ravinnon ja lepäämisen mittarilla. Olen itsekin elänyt siinä uskossa, että treeni ja ravinto muodostaa kaiken hyvinvoinnin ja lukenut tällaisia tekstejä miettien, että the only bad workout is the one that didn’t happen. Haha. 😀

Oon muutenkin miettinyt paljon bloggaamista, tätä blogia ja sisällöntuottoa. Oon siinä pisteessä, että haluaisin muuttaa tätä linjausta jotenkin, mutta haen vielä sitä suuntaa. Kaikki treenivinkit on jaettu, dieeteistä paasattu, hyvinvointi on niin kliseinen nimi jo itsessään, ettei siitä jaksaisi jauhaa enää. Haluaisin viedä tätä jotenkin rehellisempään suuntaan, ehkä jopa sinne mistä kaikki joskus aikoinaan alkoi. Joka puolelta tulee nykyään niin paljon ärsykettä, että ei jengiä kiinnosta enää lukea miten saat paremman perämisen tai kuinka valmistit viidennen tuhannen kerran raakasuklaata, tällä kertaa lakritsin makuisena. Jotain muutosta siis kaivataan, mutta en vaan tiedä vielä mitä! Olisi kiva kuulla teidän ajatuksia tästä aiheesta? Onko treeniblogit jo nähty vai eletäänkö ainoastaan murroskautta uuteen suuntaan?

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.