TREENAAVA NAINEN & KULUTUS

Vitsi miten paljon ideoita saan tuolta kommenttiboksista jatkuvasti. Ilman teidän kommentteja olisin täysin hukassa, joten kaikki kysymykset ja pohtimiset ovat enemmän kuin sallittuja. 😀 Kulutus on sellainen asia, jota mietitään ja mitataan paljon. Netti on täynnä erilaisia laskureita, jotka laskevat henkilön kulutuksen suuntaa antavasti. Ongelma on se, että laskurit ovat tosiaan suuntaa antavia, samoin kuin sykemittarit. Mittarit eivät tiedä henkilön kehonkoostumusta tai esimerkiksi urheilutaustaa, jolloin luvut voivat myös heittää todella paljon. Monet laitteet mittaavat kulutuksen sykkeen avulla ja joillakin henkilöillä voi olla poikkeuksellisen korkea tai matala syke, jolloin lukemat eivät ole aina ihan todenmukaisia. Esimerkiksi mun kroppa on tottunut vauhtikestävyysalueella (ryhmäliikunta) treenaamiseen ja oma kulutukseni Bodyattack – tunnilla ei varmasti ole sama kuin sellaisella joka ei ole paljoa jumppaillut. Kulutukseen vaikuttaa siis aika moni asia.

oispa kesä 😀

Useimmiten treenaavilla henkilöillä kulutus on korkeampi kuin laskurit antavat ymmärtää. Jos minä lyön sulamon laskuriin tiedot, niin sen mukaan mun pitäis syödä noin 1800 kaloria, jos haluan olla miinuksilla -500 kalorin verran. Mainitsin edellisessä postauksessa, että edellisellä dieetillä ollessani söin 3000 kcal ja rasva paloi. Pari vuotta sitten kävin Es-teck kehoskannauksessa. Tämä laite toimii myös kehonkoostumuksen mittaukseen ja sen tarkkuutta on verrattu DXA-laitteeseen (hyvin tarkka). Sain tuolloin arvion omasta energiankulutuksesta, jonka mukaan kulutan lepopäivänä noin 2640 kaloria vuorokaudessa. Treenien kanssa kulutus menee 3500 paikkeilla, riippuen tietysti mitä treenaan ja paljonko. Useimmat treenipäiväni sisältävät kuitenkin vähintään kahden tunnin verran tehokasta liikkumista. Omalla kohdalla kulutusta nostaa melko suuri lihasmassan määrä ja se että hyväkuntoisena, pystyn tehdä pitkiäkin suorituksia todella kovilla tehoilla. Toisaalta hyvä kunto tarkoittaa myös sitä, että mun syke ei esimerkiksi nouse kovin helposti VK- alueelle, etenkään kun olen tottunut tekemään niin paljon intervalltreeniä, jonka aikana vielä puhun jatkuvaan tahtiin.

Miten sitten voisi saada osviittaa siitä omasta kulutuksesta? Mittarit ja laskurit auttavat tietysti alkuun, mutta mun mielestä ihan kokeilemallakin voi löytyä se optimaalisin kalorimäärä. Jos esimerkiksi haluaa polttaa rasvaa, jolloin tarvitaan miinuskaloreita, kannattaa mun mielestä lähteä aina mahdollisimman korkeista kaloreista ja sitten alkaa viilaamaan niitä alaspäin tarvittaessa. Kuka tahansa voi lyödä sulle käteen 1500 kalorin ohjelman jolla saat varmasti nopeasti ”tuloksia”, mutta asioita kannattaa katsoa aina hieman pidemmälle. Jos laihduttaa nopeasti pienillä kaloreilla, on se usein vain hetkellinen ratkaisu. Tähän täytyy vielä sanoa että 1500 kcal voi toki olla jollekin juuri optimaalinen määrä. Jos kyseessä on pienikokoinen henkilö varustettuna vähäisellä aktiivisuudella, ei silloin luonnollisesti kulutuskaan pyöri kovin suurissa numeroissa. Kaikki on siis todella yksilöllistä ja riippuu monesta eri asiasta.

Nettiohjelmien ja valmennuksien ongelma on osittain se, että kaikille lyödään sama ruokavalio, jota sitten vedetään se 8 vkoa. Kalorit ovat samat kaikilla, koko kahdeksan viikon ajan. Tietysti osa onnistuu, mutta sitten taas osa ei. Tämän vuoksi suunnittelin Lean&Toned valmennukseen kolmen syklin ruokavalion ja kolme erilaista painoluokkaa. 10 kilon välillä (esim 60 kg vs 70 kg) on melko pieni ero, mutta esimerkiksi 50 kiloisen ja 80 kiloisen kulutuksessa alkaa olla jo sen verran eroa, että itse en laittaisi samaa ruokavaliota molemmille. 😀 Toki se 1500 kcal toimii molemmille, mutta luultavasti 80 kiloiselle tuo alkaa olla jo aikamoinen kitudieetti.

Mun mielestä ei kannata juuttua liikaa esim. sykemittarien antamaan lukemaan, sillä tiedän että ne ovat todella koukuttavia kapistuksia ja hetken kuluttua sitä menee treenit vain syke edellä. Ihmisen on niin helppo jumittua lukuihin, oli ne sitten vaa’an lukemia tai sen mittarin näyttämä kulutus. Mittaaminen on ihan hyvä tapa, kun tavoitellaan jotain, mutta mittaamiseen voi myös sokeutua, jolloin jää helposti todelliset tulokset huomaamatta!

Oman kokemuksen mukaan siis treenaava naishenkilö saa syödä oikeasti paljon. Voisin tehdä pitkästä aikaa postauksen omista ruokailuistani ja näyttää paljonko sitä muonaa mahtuu kunnon treenipäivän sisälle. 😀

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook: TÄÄLLÄ.


EI SE NYT NIIN VAIKEETA OLLUTKAAN..

Kerroin maanantaina, että aion lisäillä hyötyliikunnan määrää, sekä panostaa myös tuohon kehonhuoltoon, joka on ollut aina mun akilleen kantapää. Mä oon tunnetusti edelleen hieman joko tai – tyyppiä, ja hyvä puoli tässä ominaisuudessa on se, että kun alan jotain, saan aika paljon aikaiseksi. 😀 Noh, tätä mun haastetta potkaisi käyntiin myös se, että auto on ollut korjaamolla koko viikon ja näin ollen liikkuminen on ollut vähän haastavampaa. Mun arki on sellaista, että liikun päivän aikana monessa eri paikassa ja täällä Vaasassa tuo julkisilla liikkuminen ei ole niin kovin kätevää. 😀 Hieman siis stressasi, että miten saan tämän viikon kunnialla hoidettua. Huoli oli kuitenkin aika turha, sillä kuten niin monissa muissakin asioissa niin suunnittelemalla kaikki sujuu helpommin.

Nojoo, sitten itse asiaan, eli siihen hyötyliikuntaan ja sen merkitykseen niin hyvinvoinnin kuin painonhallinankin kannalta. Monesti mietitään vaan niitä treenikertoja mitä ehtii viikossa tekemään ja ajatellaan että vain ”treenaamalla” kulutetaan energiaa. Jos lasketaan karkeasti, että käy treenaamassa tunnin treenin vaikka kolmesti viikossa, nostaa se kulutusta 1500 kalorilla/vko. Jos sen sijaan harrastaa hyötyliikuntaa päivittäin (kävelee, pyöräilee, tekee kotitöitä/pihatöitä yms.) voi sillä nostaa omaa peruskulutustaan jopa 500 kalorilla per päivä (vs. passiivinen elämäntyyli).

Tällöin hyötyliikunnan tuoma tulos tekee yhteensä 3500 kaloria/vko. Edellä mainitut numerot ovat toki hyvin suuntaa antavia, mutta mielestäni on hyvä miettiä, että pelkkä treenaaminen ei ole ainoa oikea tapa pitää kuntoa yllä. Tietysti tällaisen perusliikkumisen lisäksi olisi hyvä myös hengästyä ja harjoittaa voimaa sen pari tuntia viikossa.

Valitettavasti todenmukainen kaava on kuitenkin hieman toisenlainen. Yhä useampi ihminen istuu tai makaa suurimman osan päivästä. Ajetaan autolla paikasta toiseen ja istutaan 8 tunnin työpäivä lähes paikoillaan, sen jälkeen jos/kun ajaa salille ja liikkuu siellä (täysillä) tunnin, ei kuulosta kovin järkevältä. Vielä huolestuttavampaa on mielestäni lasten liikkuminen nykyään. Kolmet futistreenit viikossa ei riitä mihinkään, jos muu aika istutaan tietokoneella tai ollaan muuten vaan passiivisena suurin osa päivästä. 

Itse olen seurannut mun aktiivisuutta Polar A370 – mittarin avulla, joka laskee siis mm. askelmäärän ja mittaa yleistä päivittäistä aktiivisuutta. Yleinen suositus olisi askeltaa vähintään 10 000 askelta päivässä, mieluiten enemmänkin. Jos lasken jumpat mukaan tähän, saan lukumäärän aika nopeasti saavutettua, sillä yhdessä jumpassa tulee otettua keskimäärin 3000 – 5000 askelta. Olen kuitenkin päättänyt saavuttaa tämän määrän ilman varsinaisia treenejä, ihan sen hyötyliikunnan avulla ja huomannut, että tuon 10 000 eteen saa jo liikkua ihan kivasti. Uskon, että hyvin useilla jää juuri tuo arkiliikkuminen liian vähäiseksi nykyään.

Itse oon tällä viikolla herännyt hieman aikaisemmin ja varannut hieman enemmän aikaa liikkumiseen. Pukenut hyvät varusteet päälle, musat korville ja liikkunut kävellen paikasta toiseen. Eipä se sen kummempaa vaatinut, vaikka asun 6 km päässä keskustasta. Tämä auton korjaus oli ihan hyvä opetus ja muistutus siitä, että aina ei tarvitse valita sitä helpointa vaihtoehtoa ja monesti kiire tai muut tekosyyt ovat vain laiskuutta tai jaksamattomuutta. 😀 Puhun tässä siis nyt ihan omasta puolestani ja asiat tulee suhteuttaa omaan arkeen sopivaksi. Jos duuni on fyysistä ja liikuntaa tulee paljon, on tietysti täysin ok, ottaa rennommin vapaa-ajallaan.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.

PS. Mainostellaan taas hieman Black Fridayta! Mun ripsien tekijä, eli Anastasia Beauty Baylla on huomenna huikee tarjous! Uudet ripset saisi hintaan 66,60 € (kaikki tekijät), kun varaat ajan perjantaina 24.11. kl. 8.00-20.00. Ajanvaraukset tekstiviestillä numeroon: 045 6770 636.

Suosittelen lämpimästi Anastasiaa, hänen tekemät ripset pysyy hyvänä kovista treeneistä ja hikoilusta huolimatta jopa sen 4 viikkoa!


POHJATTOMAN VATSAN KIROUS (VAI SIUNAUS?)

Se on jännä, miten huomaa ihan parissa päivässä ruokahalun kasvun nousseen kulutuksen vuoksi. Joku kyseli, että miten saan syöytyä tarpeeksi ruokaa, kun kulutan niin suuria määriä liikunnalla. Liikun siis 2-4 h päivässä kuutena päivänä viikossa. Jumppia kertyy se 13-15 viikkoon, päälle omat salitreenit, joita on yleensä kaksi, joskus kolme. Kaikki tunnit joita ohjaan ovat aika kovatehoisia. En siis ohjaa kevyempiä lajeja, kuten venyttelyä tai kehonhuoltotunteja. Liikunnalla saavutettu kulutus on aika suuri, mikä tarkoittaa, että energiaa saa vedellä huolella.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

normaali annos vs. mun annos

Suuresta kulutuksesta huolimatta, en halua hankkia energiaa huonoista lähteistä. En siis poikkeuksia lukuunottamatta syö kovin usein karkkia tai muita runsaskalorisia herkkuja. Pyrin saamaan energiat täyteen puhtaasta ravinnosta ja myös raakaherkuista, joista raakasuklaa on oma lempparini. Vaikka kulutuksen perusteella voisin syödä sokeria ja rasvaa, olen huomannut, että niiden poisjättö vaikuttaa aika radikaalisti kehonkoostumukseen. Vaikka niitä syömällä en lihoisi, olisin silti löysempi, väsyneempi ja masentuneempi. 😀

Usein ihmetellään, miten saa syötyä riittävästi ja siihen on aika yksinkertainen vastaus. En tosin osaa sanoa muiden kohdalla, mutta omalla kohdallani runsas liikuntamäärä nostaa ruokahalun ihan uusii sfääreihin. Syöminen on niin mahtava nautinto, etenkin kovan treenisetin jälkeen. Keho alkaa siis kertoa, että nyt sitä energiaa koneeseen ja ruokaa pystyy syömään tosi suuria määriä kerralla. Ongelmana tässä on se, että kun urheilee kahdesti, joskus jopa kolmesti päivässä, ei pysty noudattaa sitä tuttua viidesti tai kuudesti päivässä syömistä, sillä treenit vievät oman aikansa, eikä yksinkertaisesti ehdi syödä montaa kertaa taukojen aikana. Itselle paras systeemi onkin syödä 3-4 kertaa päivässä. Yleensä illan jumppasetin jälkeen syön questbarin, jotta nälkä ei ehtisi kasvaa älyttömäksi ennen kotiin pääsyä. Nyt oon pyöräillyt töihin ja matkaa tulee reilu 10 km edestakas, joten siinä ehtii tulla jo nälkä matkan aikana. Questin lisäksi saatan syödä illalla vielä pari riisikakkua päällisineen jos nälkä vaivaa ennen nukkumaan menoa. Salitreenien jälkeen käytän heraa palautusjuomaksi. Näitä ”pikkuruokia” en laske päivä annosmäärään!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen monesti kertonut, että pystyn syödä paljon. Voin siis vetää älyttömän pastasetin ja sen jälkeen olo on ihan normaali. En tule kovin helposti ähkyyn, eikä ruoka paina vatsassa, vaikka menisin samantien vetämään Bodyattackin ruokailun perään. Ruoka kai imeytyy nopeasti käyttöön, kun kulutus on runsasta. Kommenttiboksissa joskus ihmetellään mun ”vähäisiä ruokamääriä” ja ajattelin näyttää ihan konkreettisesti eron niin sanottuun normaaliin annokseen versus annoskokoon joita itse syön. Kuvat voivat joskus huijata ja on vaikea hahmottaa kokoa jos vieressä ei ole vertailupohjaa. Mulla on siis käytössä tuollaiset valkoiset jättilautaset, kun taas vihreä lautanen on normaalin kokoinen lautanen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

saatan ottaa vielä lisääkin tämän jälkeen 🙂

Noita pikkuruokia lukuunottamatta, syön siis mielummin kunnon ruokaa useamman kerran päivässä. Hiilarinlähteenä usein riisipastaa, riisiä, perunaa tai bataattia. Tuossa kuvassa näkyvässä annoksessa on graavilohta, herkkusieniä, katkarapuja, kookosmaitoa ja riisipastaa. Salaattimäärä on kokonainen ruukullinen tammenlehtisalaattia, yksi tomaatti ja iso siivu kurkkua.

Onko muita suursyömäreitä? 😀