Kun raja tulee vastaan

Heippa ystäväiset! Viime aikoina oon ollut ehkä hieman väsynyt ja kaivannut enemmän vapaa-aikaa. Kirjottelin tännekin, että kiirettä on piisannut, mutta en jaksa ruotia sitä sen enempää. Joskus tuntuu, että me ihmiset kilpaillaan siitä, kenellä on eniten kiirettä, stressiä ja töitä. Laiska töitään luettelee jne.. 😀 Enivei, eilen aamulla herätessä mulla oli todella huono olo, luultavasti jokin vatsapöpö, sillä pahin vaihe kesti vain eilisen päivän. Mun oli tarkoitus lähteä ystäväni polttareihin helsinkiin, mutta olotila oli sen verran heikko, että oli pakko jäädä kotiin. Lennot oli tietty varattu ja maksettu, samoin muut jutut. Rahaa tulee ja menee, eniten harmittaa missata hyvän ystävän tärkeä päivä, mutta eihän tälle mitään voi. Joskus kroppa vaan antaa vinkin, että nyt peli poikki ja lepoa kehiin. Toivotan Hennalle ihanaa päivää ja oon tunnelmassa mukana kotoa käsin, kiitos somen. 😉

20140612_171909Napattiin torstaina Even kanssa muutama kännykkäkuva ennen mun Bodysteppiä ja kun siirsin kuvat koneelle, huomasin näyttäväni aika väsyneeltä. Sitä kai vaistomaisesti kääntää katseen pois, kun tietää että silmien alla on mustat säkit. 😀

Olenkin päättänyt himmata tahtia sen mitä pystyn. Suurempi stressi on ns. psyykkisellä puolella, välillä tuntuu että sitä vaan suorittaa omaa To do – listaa aamusta iltaan ja samalla kun tehtävät vähenee, uusia tulee lisää. Fyysisellä puolella ei ole ongelmaa, kroppa jaksaa ja voi hyvin, mutta toki suuri fyysinen ja psyykkinen rasitus yhdessä vaatii vieläkin enemmän lepoa.

20140612_171956Päätin, että kunhan selviän näistä pakollisista jutuista mitä mun on hoidettava niin otan opikseni ja yritän hieman himmata. En halua elää päiviä niin, että odotan vain iltaa jotta pääsee nukkumaan. Tällainen elämäntyyli ei edes ole yhtään mua. Jos miettii elämää taaksepäin, harvemmin muistaa niitä päiviä kun oli supertehokas ja suoriutui mahdollisimman monesta asiasta. Mieleen jää ennemminkin pienet hetket ja kokemukset, jolloin ehti nauttia siitä tietystä hetkestä ja elämästä. 

20140612_171909_Fotor_Collage

Dramaattisesta otsikosta ja avautumisesta huolimatta, ei mulla oikeesti ole mikään vakavasti hätänä. Joskus vaan herää siihen, että on menossa väärään suuntaan ja pidemmän päälle tällainen voisi saada huonoja juttuja aikaan. Lepään tämän viikonlopun ja maanantaina oon taas täydessä iskussa! 😉 

Maanantaista puheenollen, olemme järjestäneen yhdessä Greenstreetin kanssa Raakasuklaa Workshopin Lady Linelle kl 12:30 alkaen! Workshopissa opitaan miksi raakasuklaa on terveellistä ja kuinka sitä valmistetaan. Tapahtumassa pääsee myös itse käsiksi hommaan, kokemaan sen helppouden ja hauskuuden. Ilmottautumaan pääsee täältä.  Saatte Workshopin alennettuun hintaan 40€, kun käytätte koodia ”LADYLINE”. 

20140612_171804

Kaikki postauksen kuvat on otettu uudella Samsung Galaxy S5 puhelimella. Eikö olekin aika hyvä laatu? Puhelimen kameralla saa yllä olevan kaltaisia kuvia, jossa se tarkentaa kohteen ja sumentaa taustan. Mä diggaan itse tällaisista kuvista todella paljon, silloin pystyy keskittää huomion juuri siihen tiettyyn kohteeseen. 

16 megapikselin kameran nopea automaattitarkennus reagoi alle 0,3 sekunnissa. Puhelimella saadaan siis erittäin tarkkoja kuvia, vaikka kohde olisi liikkeessä. Puhelimessa on myös ”kauniit kasvot” sovellus, jolla voi ottaa selfien, minkä jälkeen toiminto silottaa ihon automaattisesti. Aika täydellistä, etenkin jos on tällainen väsynyt vaihe elämässä meneillään… 😉

Mukavaa viikonloppua, muistakaa levätä! 🙂 

Samsung Galaxy S5 saatu blogin kautta


Ajatuksia ravinnosta ja motivaatiosta

Sain paljon kommentteja viime viikkoiseen ”tyttö jolla on aina nälkä” – postaukseen! Mahtavaa, että meitä on useampiakin. Mahtavaa ei ole se, että teilläkin on aina nälkä, vaan se että en ole ainoa ruokamonsteri tässä maailmassa! Nauratti taas eilen, kun bongasin eräästä blogista bataattireseptin. Reseptissä mainittiin, että koko perheelle (4 hlö) riittää 1 normaalikokoinen bataatti?  Mä tapaan syödä yksin 2 bataattia päivässä. 😀 Kaikki toki syövät niin paljon tai vähän kuin tahtovat, mutta jotenkin mua aina ihmetyttää, miten toisille riittää niin vähäinen ravinto. Kaikki eivät tietenkään liiku ja kuluta samoja määriä kuin minä, että silläkin on suuri merkitys! Muistakaa hyvät ihmiset ettei ruokaa tarvitse pelätä. Tärkeämpää on laatu kuin määrä. Laadullisesti hyvää sapuskaa voi oikeesti syödä suuriakin määriä. Kannattaa myös syödä hyvin treenien ympärillä, jotta treeneistä saa haluamansa kehityksen! Mää oon syöny aika hyvin ja mun olkapäät ja habat on kasvanu, jihhaa! 😀

20140605_102552_Fotor_Collage

sama kuva, eri valotus 🙂

Oon miettinyt, että mikä mua on motivoinut jatkamaan salitreenejä jo kohta 6 kuukauden ajan. Ennen en tykännyt käydä salilla ja aerobinen oli se ainoa juttu mikä sytytti. Oon vieläkin sellainen, että diggaan mielummin vetää sykkeet katossa niin että hiki roiskuu. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ne ensimmäiset viikot oli hieman väkinäistä salittamista, mutta kun aloin nähdä tuloksia, en halunnut enää lopettaa, enkä menettää saavuttamiani juttuja. Joskus motivaation pysymiseen tarvitaan vain se, että alkuun ”pakottaa” itsensä salille/lenkille/jumppaan ja hetken kuluttua ei voi olla enää ilman. En nyt sano että olisin saanut mitään megalomaanisia tuloksia, mutta lihaserottuvuus on parantunut paljon ja keho on tiivistinyt kivasti. Pari kuukautta olin tarkka myös ruokavalion kanssa, mutta nyt viimeiset 3 kk oon syönyt melko rennosti, enkä koe että olisin vetänyt takapakkia juurikaan. En käy puntarilla, joten en tiedä varmasti onko paino noussut, laskenut vai pysynyt samana, eikä mua paljon se kiinnostakkaan! Tärkeintä on hyvä olo ja että vaatteet mahtuu päälle. 😉 

20140610_164110

Viime aikoina pääasialliset hiilarinlähteet ovat olleet kaura, bataatti, peruna ja riisi. Oon jostain syystä jättänyt pastan ja muut viljat (kauraa lukuunottamatta) vähemmälle. Tosin viikonloppuna tuli vedettyä reilulla kädellä ihan rehellistä vehnäpatonkia. Proteiinipuolella yritän vaihdella kanan, kalan ja lihan välillä. Maitoproteiinia en juurikaan käytä, heraa  ja Quest Bareja lukuunottamatta. Heraa vetelen siis salitreenien jälkeen. Tänään sekoitin maustamatonta heraa ja Feel Vividin mustikkajauhetta, oli ihan ok. Näin pystyy välttää ne ylimääräiset makeutusaineet. Itse tein sen lähinnä siksi, että kaikki muut maut oli loppu. 😀

Jos ajatellaan arkiruokailua, aika samoilla safkoilla sitä mennään päivästä toiseen.. 

DSC02631 DSC02533 DSC02630DSC02624 DSC02625Nyt täytyy paneutua taas Bodystepin maailmaan. Tänään testataan uuden ohjelman perinteinen versio ja mun täytyy tietenkin opetella 3 biisiä ja kerrata muutenkin koko tunti läpi ennen illan ohjausta. 🙂


Miltä se jännittäminen tuntuikaan ja kauanko mulla kesti juosta 5km?

Se olo kun syke on normaalia korkeammalla ja vatsaa kipristelee, ei tiedä miten päin olisi kun paikallakaan ei pysty olla. Jännittäminen on mielestäni jollain tavalla todella ärsyttävä olotila, mutta yleensä kun jännityksen aiheuttaneen jutun saa pois alta, on olo loistava! En muista koska olen viimeksi jännittänyt, mutta täytyy myöntää että eilen oli hieman perhosia vatsassa. Ohjasin siis 3000 ihmiselle alkulämmittelyn Nice Run tapahtumassa, ja vaikka ohjaan jumppia joka päivä, oli tämä hieman erilainen juttu. 🙂 Jännitys oli lähinnä sellaista kevyttä, joka piti ainakin pään skarppina. Olen joskus ollut ihan mieletön jännäri. Ennen aerobicin kisasuorituksia olin lähestulkoon paniikissa koko päivän. Kun aloin ohjaamaan jumppia, jännitin silloinkin todella paljon. Paljon voi tosin laittaa nuoruuden piikkiin, mutta nykyään olen päässyt tästä kokonaan eroon. 

10471400_10152424424504774_553203085703565139_o

10265305_10152424405794774_2581033129754234872_o

Ohjaus meni kuitenkin tosi hyvin, fiilis oli hyvä ja vaikka oli hieman ahdasta kuulin jälkeen päin, että hiki oli tullut ja sehän oli tärkeintä! Sain myös paljon positiivista palautetta, mikä tuntuu tietysti mukavalta! Oliko lukijoista joku paikanpäällä jumppaamassa ja juoksemassa?

1501615_10152424427654774_3262707487663316888_o 10371258_10152424427949774_1639045613657564060_o

Lämmittelyn jälkeen alkoikin itse juoksuosuus. Me päästiin lähtemään ihan viimeisten joukossa matkaan. Järjestyksen tarkoitus oli olla niin, että juoksijat lähtevät ensin ja kävelijät viimeisenä. No, ei menny ihan putkeen meidän kohdalla! Ensimmäiset kilometrit olivat ihan jäätävää ruuhkaa ja vedettiin sellaista siksakkia, että meinasin pari kertaa juosta ojaan tai puun oksaa päin. 😀

Sanoin alussa Evelle ja Suville, että vedetään sellaista rentoo hölkkää vaan, mutta mihinkäs tällainen kilpailuhenkinen tavoistaan pääsee. Pahimpien ruuhkien jälkeen aloin laittaa tossua toisen eteen ja ohittelin jengiä minkä kerkesin. Aika meni nopeesti, sillä keskityin koko ajan siihen, mistä välistä ohitan seuraavat edellä menijät. Maaliin tullessa kellotin ajan 22 minuuttia ja matka oli siis 5 km. Tuo on kai ihan hyvä aika ja jäi hieman harmittamaan, kun ei päässyt alusta asti juoksemaan kunnolla. Olisi voinut voittaa vielä muutamia minuutteja.. Sellainen ”nice run” meikäläisen osalta. 😀 

10382390_10152424428094774_2018033858797496312_o10321030_10152424428634774_2407319090742795678_o

Juoksun jälkeen alkoi piknik osuus, mutta mulla oli vielä RPV-ohjaus, joten jätin ruokailut väliin ja polkaisin vielä Ladylle jumppaammaan yhden tunnin. Päivän aikana olin harjoitellut meidän lämppäriä 3 kertaa läpi + tein jalka&pakaratreenin salilla. Ihan kiitettävästi tuli treeniminuutteja eiliseen päivään! 

Mukavia tapahtumia tällaiset ja tästä tulikin pieni kutina osallistua johonkin juoksutapahtumaan ja lähtee kokeilemaan kuinka kovaa sitä oikeesti pääsee. Meniskö 10 km 45 minuuttiin? Tämä oli mun tämän vuoden kolmas juoksulenkki, mutta eiköhän kesälomalla viimeistään tule otettua muutama useempi juoksuaskel!

Kuvat: Suvi


Ole sellainen kuin olet – vain ylipainoisten ja normaalivartaloisten oikeus?

Heippa! Täytyy sanoa ihan ensi alkuun, että en ole ehtinyt vastata kommentteihin viime aikoina kunnolla, mutta aion parantaa tapani asian suhteen! 🙂 Oon jotenkin ollut vähän liian kiireinen viime aikoina ja aina kun ajattelen, että ensi viikolla helpottaa niin sitten on jotain muuta. Nää asiat on kuitenkin hyvin pitkälle omissa käsissä, niin miksei sitä vaan osaa? Mä en oo pitänyt mun talvilomaa lainkaan, joten oon tässä pyöritellyt ajatusta jos olisin sittenkin pitänyt 5 viikon kesäloman, jotta pääsee kunnolla relaamaan. 🙂 

Tänään Vaasassa järjestetään Nice Run – tapahtuma ja ennen juoksun aloitusta on yhteinen alkulämmittely, jonka minä ohjaan. Lavalla on minä + 3 muuta ohjaajaa meidän salilta. Aika hauskaa, sillä en ole ennen ohjannut 3000 ihmiselle. Toivotaan, että kaikki menee hyvin, iiks! 🙂 En ole siis pitämässä omaa Bodycombattia tänään, mutta RPV:n ehdin tulla ohjaamaan. 

DSC02505

On ollut hauska seurata tätä somen maailmaa vuoden alusta tähän saakka. Alkuvuodesta joka puolella pursuili laihdutus- ja treenivinkkejä, oli peppua ja vatsaa ja sitä ja tätä. Tässä kevään aikana yksi jos toinen on dieetannut, moni kyllästyi ja lopetti. Tällä hetkellä vallitsee enemmänkin ”hyväksynnän” ilmapiiri ja monet pohtivat sitä, kuinka olla tyytyväinen sellaisena kun on. Tämähän on aika hyvä kiertokulku, sillä jokaisella on tosiaan oikeus olla haluamansa kokoinen ja näköinen. Tylsää tässä on se, että usein tämä ”oikeutus” lasketaan vain ylipainoisille ja normaalivartaloisille. Jos joku on todella timmissä kunnossa ja tehnyt työtä homman eteen, haukutaan häntä sairaaksi, alipainoiseksi (ilman että paino on edes tiedossa) ja mitä näitä nyt on. 

DSC02485

Kaikille ei oikeasti ole ongelma elää ”terveellisesti” tai treenata paljon. Mä voin vannoa käsi sydämmellä, että oon itse paljon onnellisempi silloin kun treenaan ja syön oikein. Mä en väitä, että proteiiniletut olisivat parempia kuin tavalliset, mutta mä punnitsen mielummin kokonaisuuden sen hyvänolontunteen mukaan. Prodeletut on ihan hyviä ja myös niiden jälkeen säilyy hyvä fiilis ja olo. Enkä tarkoita, että herkuttelusta pitäisi kokea huonoa omatuntoa, mutta liiallisuuksiin mennessä, sekin aiheuttaa vaan huonon kierteen ja huonon olon. Mä oon itse ollut vahvasti jokotai-ihminen, olen sitä vieläkin tietyllä tavalla, mutta oon päässyt pahimmista jutuista eroon. Suurin kirkastuminen tuli ruokavalion osalta silloin, kun tärkeämmäksi tuli se mitä syön, kuin se kuinka paljon kaloreita siinä on. Jos ajattellaan vaikka hamppariaterian syöntiä, en ajattele, että hitsi siinä on niin paljon kaloreita, vaan enemmänkin mitä skeidaa se ateria sisältää. 

Ja jos joku saa kuvan, että olisin itse kovin tiukkis, niin väärässä olet. Olen myös syönyt ”ohi ruokavalion” viime aikoina, tosin vain viikonloppuisin. Kirjoitan ihan yleisesti kaikkien niiden puolesta, joita syrjitään. 😉 Mä oon kirjoittanut tästä monesti ennenkin, mutta mä en vaan voi sietää sitä, että laihuus tai hoikkuus olisi oikeutus haukkumiseen. Edelleen, kuinka moni menee sanomaan ylipainoiselle (tai kirjoittaa netissä) että on muuten vähä liian iso röllykkä sulla tossa kuvassa, tai voisit syödä hieman vähemmän. Ei varmaan moni, mutta taas hoikkaa ihmistä voidaan ruotia ja arvostella niin paljon kuin lystää. 

pullistelu

Jotkut ovat miettineet miksei Bikinihaastetta voittanut joku ylipainoinen henkilö. Tämä haaste ei ollut Suurin pudottaja, Jutta ja superdieetit tai Suuri painonpudotus. Tämä haaste oli tarkoitettu lähinnä normaalipainoisille, jotka halusivat kiinteämmän ja treenatumman vartalon. En tarkoita etteikö se olisi sopinut ylipainoisille, vaan lähinnä sitä, että treeniohjelmakin oli jo sen verran haastava, ettei sitä monen liikakilon kanssa ole helppo suorittaa. Tiedän että mukana oli myös suurempikokoisia osallistujia ja kaikki pisteet heille, ei varmasti ollut helppoa tehdä treenejä, ainakaan alussa. Mä en kuitenkaan hakenut voittajalta pudonneita kiloja, vaan muuttuneen elämäntavan ja hyvää kokonaisuutta kaiken suhteen. 🙂

Tulipa sekamelskaa tästä tekstissä, mutta loppupeleissä postauksen sanoma on, että antaa edelleen kaikkien kukkien kukkia. Ei kannata tuomita ihmisiä oman olettamuksen mukaan, toiset arvottavat ihan eri asioita kuin toiset ja sen vuoksi on erittäin typerää arvioida ihmisiä ja heidän elämää vain kuvien, oletuksien tai tekstien perusteella. 🙂

IMG_6527_Fotor_Collage


Bikinihaasteen muodonmuutoskuvia

Sain melko paljon näitä muutoskuvia, joten jaan postauksen muutamaan osaan, niin ei tule liian suurta kuvapommia kerralla. Osa lähettäjistä ei tahtonut kuviaan julkistettavaksi lainkaan ja se on tietysti ihan ok.

Monet olivat kokeneet, että ruokavalion ja treenien avulla kroppa sutjakoitui melko nopeasti ja ylimääräinen turvotus katosi. Monet olivat saaneet haasteesta lisäenergiaa päiviin ja yleinen hyvinvointi oli parantunut! Osa oli vetänyt haasteen just eikä melkeen ja osa hieman rennommin, mutta kaikki olivat saaneet mielestäni hyviä tuloksia. Tärkeintä oli kuitenkin, että ruokavalio koettiin niin hyväksi, että sitä aiotaan jatkaa myös tulevaisuudessa, moni oli ”oppinut” syömään enemmän vihanneksia ja kokeneet sen tuottaman positiivisen olon. Loistavaa!

Tässä on ennen kuvassa salitreeniä takana jo muutama vuosi, jälkeen kuvassa uuden ruokavalion ja treenin yhdistelmä! Vau!

kuva

Alla olevissa kuvissa oleva henkilö veti haasteen kunnolla läpi ja jätti myös kaikki sokerit&herkut pois ruokavaliosta. Tuloksena – 6 kg painossa sekä kiinteämpi kroppa!

Reenit oli urheiluhullulle se helpompi osio, ruoka ei ollenkaan niin helppo. Oon aina syönyt ja liikkunut suht samalla tavalla ja paino ei oo lähtenyt mihinkään suuntaan, päätin kuitenkin kokeilla tätä + extrana täyden herkku-ja roskaruokalakon. Painoa on lähtenyt kahdessa kuukaudessa 6kg, ja rasvaprosentti oli mukavasti tippunut. Olo on huomattavasti mukavampi omassa kehossa, kun olin jo uskonut etten millään saa niitä muutamaa kiloa pois ikinä, mutta nyt osaavan ammattilaisen avulla homma oli huomattavasti helpompi”5c99f1e6-efff-490d-99e8-094e70bb2022_Fotor_Collage

Alla olevassa kuvassa on noudatettu ainoastaan ravinto-ohjelmaa ja saatu sen avulla tasapaino ruokailujen suhteen.

”En ole koskaan ollut ylipainoinen, mutta olo oli ennen todella turvonnut. Liikuin säännöllisesti, mutta ruokailut olivat vähän eri juttu.  Luulin, että söin terveellisesti ja tarpeeksi kasviksia ja salaattia. Välillä kuitenkin tuli kamalia ahmimiskohtauksia, esim. illalla kun oli kamala nälkä ja silloin tuli vedettyä kaikkea mitä ekana sattui silmien eteen. (jääkaapista eilistä ruokaa, mysliä, muroja, hunajaa, leipää, jätskiä, keksiä ja kaikkea mistä en edes normaalisti tykkää…) Olo oli tietenkin ihan kamala aina tuon kaiken syömisen jälkeen, mutta en vaan pystynyt hallitsemaan itseäni. Päätin että nyt on pakko muuttua, ja silloin samoihin aikoihin laitoit tuon bikinibootcampin alkuun!
Se tuli kuin tilauksesta ja on todella auttanut minua. Oloni on keventynyt huomattavasti eikä turvota enää niin paljon. En olisi koskaan uskonut, että pelkällä ruokavalion muutoksella voi saada näin paljon aikaan. Bbc:n treenejä en ole tehnyt vaan jatkanut lesmillssien, spinningin, rpv:n ja omien satunnaisten salitreenien kanssa. 
Ruokavaliota on ollut melko helppo noudattaa, koska siihen sisältyi todella hyvin vaihtoehtoja ja ihan perus arkiruokaa. Ensin tuo kasvisten ja vihannesten määrä tuntui isolta, mutta vihdoin olen niitäkin oppinut syömään kunnolla. Ruokailurytmini on muuttunut paremmaksi, eikä tee enää mieli vetää herkkuövereitä. Olen myös oppinut pitämään ruuista joita ennen vihasin(bataatti, avocado,kukkakaali..) Bataatti onkin uus lemppari!:)”

IMG_1303

Alla olevissa kuvissa näkyy selkeä turvotuksen vähentyminen ja kiinteämpi ulkomuoto, hienoa työtä!

image image-2

Tässäkin alla olevsassa kuvassa näkyy sama muutos kuin monissa, eli vyötärön alue on kaventunut ja kiinteytytynyt. Vaikka aina ei ollut helppoa, hienosti on tsempattu haaste loppuun! 🙂

”Tämän ihanan haasteen ansiosta olen taas hiukan lähempänä unelma kroppaani, vaikka työtä riittääkin yhä. Oli tosi ihanaa ja helppoa, kun treenaus ohjeet löytyi blogistasi, eikä tarvinnut itse miettiä niitä ja koittaa löytää tulosta tuottavia harjoituksia. Välillä oli kyllä tosi vaikeaa ja tuntui, että on ihan pakko luovuttaa. Puolessa välissä olin ihan varma etten jaksaisi loppuun asti, mutta onneksi en antanut periksi ja tässä on tulos! (: ”

IMG_1106Hienoa työtä tytöt!!! Lisää kuvia luvassa jatko-osassa 😉