PALJONKO RUOKAA SITTEN ON TARPEEKSI?

Mikäli yhtään seuraa hyvinvointi aiheisia blogeja tai seuraa somea, ei ole varmastikkaan voinut välttyä ohjeelta ”täytyy syödä riittävästi”. Mielestäni on positiivista, että yhä useampi sosiaalisen median vaikuttaja käyttää ”valtaansa” hyvin ja ohjeistaa siihen, ettei kitudieteillä päästä oikein mihinkään. Tämän neuvon saadessaan, moni varmasti pohtii, että mistä ihmeestä sitten tietää, että syö tarpeeksi? Kuten ymmärätte, vastaus tähän riippuu myös pitkälti tavoitteesta. Mikä on riittävästi jos laihduttaa? Entä jos haluaa kasvattaa lihasta? Eri tavoitteisiin pätee tietysti hieman erilaiset ”säännöt”, joten ajattelin käsitellä tätä yleisesti hyvinvoinnin kannalta. Jos haluaa voida hyvin, treenata tuloksellisesti, palautua ja nauttia elämästä, miten silloin tulisi syödä?

Alla olevat kysymykset ja toteamat auttavat selvittämään syötkö riittävästi vai menetkö miinuksilla. Jos tunnistat itsesi useammasta kohdasta, kannattaa ottaa pieni breikki ja miettiä, miten voisi parantaa omia ruokailutapojaan. Jos mikään kohta ei kuulosta tutulta, on luultavasti kaikki hyvin! Oman kehon tuntemuksiin kannattaa luottaa. 🙂

Miten voit? Siis niinku ihan oikeasti. Oletko pääosin energinen ja jaksat arjen askareet aamusta iltaan vaivatta? Ihmisen keho on hyvin sopeutuvainen ja joskus hyvinvoinnin heikentymistä ei edes huomaa, koska ollaan totuttu siihen, että väsyttää eikä ole motivaatiota oikein mihinkään. Pysähdy hetkeksi ja mieti tarkkaan, onko suurin osa päivistä pelkkää taistelua vai ovatko huonommat päivät kuitenkin vain murto-osa kokonaisuudesta.

Mietit ruokaa jatkuvasti – Jos ruoka pyörii päässä 80 % ajasta, on se yleensä merkki, että energiaa tulee liian vähän ja keho huutaa sitä lisää.

Kärsit makeanhimosta tai muista ruokahimoista – Kaupassakäynti työ/koulupäivän jälkeen on haastavaa, sillä kärryyn tekisi mieli lapata herkkuja ja kassajonossa linjastolle lentää vähintään yksi pätkis, koska suupielistä valuu kuola ja kotiinselviäminen tuntuu madottomalta ilman sokeritankkausta. Erilaiset ruokahimot ovat selkeä viesti joko energia -tai ravinnevajeesta. 

Treenin loppupuolella tai välittömästi treenin jälkeen alkaa huutava nälkä jota on vaikea hallita – On toki normaalia tuntea nälkää treenaamisen jälkeen, mutta mikäli ravitsemuspuoli on tasapainossa, ei tulisi olla vaikeuksia päästä kotiin ruokapöydän ääreen. 

Treenaaminen tuntuu yhä useammin vaivalloiselta ja tahmealta – Treenistä toiseen painat hampaat irvessä loppuun, vaikka oikeasti ei huvittaisi sitten yhtään. Tyhjällä tankilla treenaaminen tuntuu juuri siltä kun yrittäisi tarpoa suossa eteenpäin. Kovista treenimääristä huolimatta tuloksia ei ole näkynyt hetkeen, palutuminen on hidastunut ja mikään ei oikein toimi kuten kuuluisi. Ylikunto, alipalautuminen tai ylirasitus ei johdu aina liiallisesta treenaamisesta, vaan myös liian vähäinen energiansaanti suhteessa aktiivisuuteen voi johtaa kehon loppuunpalamiseen.  

Nukut huonosti tai heräilet aamuyöstä – Vähäinen energiansaanti lyhentää myös yöunia, joten se on yksi merkki liian vähäisestä ravinnosta. Monet dieetillä olleet tunnistavat ehkä sen, että jossain vaiheessa herääminen aikaistuu tunnilla parilla normaalista.

Alle tunti syömisen jälkeen on nälkä tai tuntuu siltä että vatsa on pohjaton – Tämä voi viestiä siitä, että ollaan oltu jo pitkään miinuksen puolella, jolloin normaalit annokset eivät enää täytä kuten kuuluisi. Sopiva väli näläntunteelle on noin 3 h edellisestä syöntikerrasta (riippuu toki mitä syödään ja paljonko). Jatkuva nälkä ja ruuan ajattelu on aika selkeä merkki liian kevyestä syömisestä.

Mielialat heittelevät, olet ärtyisä ja pienet asiat voivat saada hermot kireälle – Ravinnon puute vaikuttaa myös mielialaan ja etenkin liian vähäinen rasvan saanti, liian pitkään voi johtaa jopa masennuksen kaltaiseen tilaan.

Vastustuskyky on heikentynyt entisestä – Flunssat ja virukset tarttuvat yhä useammin ja jatkuva nuhainen, vetämätön olotila voi olla merkki ravintoaineiden vajeesta / liian vähäisestä energiansaannista.

Oikeanlainen annoskoko on myös yhteydessä aktiivisuuteen – mikäli syömisen jälkeen olo on sopiva ja energinen, oli koko sinulle oikea. Kuvassa ns. normaali lautanen ja mun normaali annoskoko. Paljon liikkuvan ei tarvitse pelätä suuriakaan annoksia!

Aiemmin luetellut tuntemukset ja oireet voivat johtua toki myös muista asioista, mutta antavat osviittaa siitä tuleeko energiaa riittävästi. Olen ennenkin tämän sanonut, mutta jos syö runsaasti (terveellistä ruokaa) ja liikkuu aktiivisesti niin mikä edes voisi mennä pieleen?

Tuleeko teille vielä mieleen jotain oireita joista voisi tunnistaa liian vähäisen energiansaannin? Jätin tästä postauksesta tarkoituksella pois oireet, jotka viittaavat jo sairaalloiseen aliravitsemustilaan.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


3 Responses to “PALJONKO RUOKAA SITTEN ON TARPEEKSI?”

  1. Pia sanoo:

    Todella mielenkiintoisia olleet nämä pari viimeistä postausta, kiitos ihanasta blogista, sun postaukset on aina niin kivoja lukea ja aina saa ajateltavaa omiin tekemisiin myös. 🙂

  2. elina sanoo:

    Ihana blogi sulla ja paljon hyviä kirjoituksia!:)
    Mulla olisi kysymys liittyen ”yli-innokkuuteeni” liikkumiseen 😀 Eli Kuinka usein kovatehoisia hit-treenijumppia ja juoksua uskallan harrastaa viikossa?
    Välillä en malttaisi nukkua vaan odotan jo aamua että pääsen urheilemaan. Oloni on yleensä energinen ja hyvä mutta öisin joskus rauhataton.
    Jos lisäisin yhden salikerran viikkoon auttaisiko se lisäämään lihaskuntoa vai onko siitä mitään hyötyä? Työni on seisomatyö mutta ei kovin fyysistä muuten.
    Olen urheillet koko ikäni jotenkin, mutta nyt olen hurahtanut ihan totaalisesti 🙂

Kommentoi