Täällä ollaan taas ihan endorfiinihuumassa ja ajattelin jakaa päivän postiivisuuspläjäyksen teillekin. Päiväni on ollut erittäin onnistunut. Heräsin vasta kl 11:30, takana 12 h unta. Lähdettiin melkein heti heräämiseni jälkeen Even kanssa reippailemaan ulos. Ulkona puuhailu olikin erittäin virkistävää ja saimme nauttia edelleen ihanasta syyskelistä. Tämän vuoden syksy on ollut aivan mahtava, värikäs ja lämmin. Viikonloppuna tuli tankkailtua hyvin, joten Illan jumpat menivät hyvällä energialla. Spinningissä meinasi kyllä omakin usko loppua jossain vaiheessa, mutta jälkeen päin oli taas ihan voittaja fiilis! 😀
Useasti kysellään mistä motivaation liikkumiseen saa? Itselläni liikkuminen ei ole koskaan ollut ns. motivaatiosta kiinni. Mä meen treenaamaan joka päivä tiettyyn kellonaikaan ja piste. Mulla ei siis ole vaihtoehtoja, ellen ole esimerkiksi sairaana.
Motivaatiovinkkejä:
- Suunnittele liikunnat etukäteen ja pysy suunnitelmassa. Ei kannata antaa itselle vaihtoehtoja tyyliin ”jos menisinkin vasta tunnin kuluttua, huomenna, ylihuomenna, ensi vuonna”. Ei kannata myöskään alkaa analysoimaan liikaa: onko väsy? jaksanko? huvittaako? miksi en menisi? Pidä asia simppelinä.
- Yritä löytää laji, josta oikeasti pidät. Kokeilemalla löytyy varmasti jotain, mikä tuntuu mielekkäältä, jolloin treeneihin ei tarvitse lähteä väkisin.
- treenaa aamulla/lounaalla. Yritä tehdä edes yksi viikon treeneistä aamulla tai lounaalla. Aamulla ei ole yleensä aikaa pohtiä sitä menemistä, sitä vaan lähtee jos niin on suunnitellut. Illalla on mukava tulla kotiin kun treeni on jo tehty. Lisäksi aamulla liikkuminen antaa energiaa koko päivälle.
- Hanki treenikaveri. Kun treenitreffit on sovittu tiettyyn aikaan, on pakko lähteä kun kaveri odottaa.
- Älä ota liikkumisesta stressiä! Liikkumisen kuuluisi olla mukavaa ja sellainen asia jota haluaa tehdä. Joskus kuitenkin ensi sysäykseen tarvitaan hieman sitä suunnitelmallisuutta ja jopa ”väkisin” liikkumista.
- Hyvä musiikki tuo hyvää fiilistä. Joskus jos itselläni on väsynyt olo ja pitää lähteä jumppaamaan, laitan hyvää, menevää musiikkia soimaan, jolloin fiilis lähtee heti nousuun.
- Motivaatio liikkumiseen kasvaa, kun tuloksia alkaa näkyä ja liikunnan positiiviset vaikutukset tuntua. Ilman ei enää pysty, eikä halua olla!
- Aseta itsellesi tavoitteita ja tee niistä julkisia. Päätä tavoite ja tavoitteen deadline, aseta tavoite osiin esim. 10 kg painonpudotus, ensin 5 kg pudotus kahden kuukauden sisällä jne..
- Jos olet epävarma siitä miten kannattaisia liikkua, tai et tiedä mitä treenaisit, osallistu ryhmäliikuntatunnille. Tunnilla on ohjaaja joka neuvoo ja opastaa koko treenin läpi. Spinning on esimerkiksi helppo tapa aloittaa ryhmässä liikkuminen.
- Ei tekosyitä! Unohda tekosyyt. Ammatissani olen kuullut kaikki mahdolliset syyt miksi ei voi treenata, mutta harvemmin ne ovat päteviä syitä. Jos jalka on kipeä, treenaa ylävartaloa, jos on kiire niin järjestä aikataulusi paremmin.
Oletteko huomanneet, että säännölisesti treenaavat ja liikkuvat ihmiset ovat yleensä hyvin energisia ja positiivisia ihmisiä? Tämä johtuu siitä, että liikunnasta saa energiaa, ja treenin jälkeinen olo on suoraan sanoen huumaava ja siihen jää koukkuun. Huomaan ainakin omassa mielialassani selkeän muutoksen, jos en pääse jostain syystä treenaamaan pidempään aikaan.
Onko teillä jotain hyviä tipsejä muille jaettavaksi??
Kuvat: Eve©





Ihan mielettömän ihania kuvia! Sait aikaseks Suomen syksy-ikävän 😀 sun positiivinen asenne on kyllä mahtava. Ja nyt tämä tyttö ottaa suunnakseen salin!
Kiitos! Tämä vuoden syksy on kyllä ollut ihana 🙂
Hyviä treenejä sulle Marissa!
Mä olen aina ajatellut, että ihmisten pitäisi unohtaa kaikki motivaatiolässytys. Siis kertakaikkiaan ihminen ei toimi niin, että se on viikosta ja vuodesta toiseen motivoitunut. Se vaan ei mee niin.
Motivaation haun sijaan pitäisi keskittyä tekee liikkumisesta tapa, koska niissähän ihmiset on hyviä. Kun tekee tarpeeksi kauan jotain, siihen juurtuu niin että on outoa olla tekemättä niin (hampaiden pesu, aamusuihku, aamukahvi/päiväkahvi, iltapala, kello ysin sarja jne).
Lisäks olis hyvä kun ihmiset ymmärtäisi, ettei liikunta ole aina kivaa. Että välillä on päiviä/kertoja, kun lenkillä ei vaan askel kulje tai salilla tiputtelee painot päällensä, jumppatunnilla loikkii toisten varpaille ja kotimatkalla huomaa unohtaneensa avaimet. Että kipeänä olon jälkeen liikunnan pariin on aivan p*rseestä palata, mutta et kyllä se keho taas parin kerran jälkeen muistaa, miten piti reagoida.
Että sori, ei motivaatiovinkkejä. 🙂
Tietty vois höpöttää jotain jostain unelmakropista jääkaapin ovessa, mutta mun 158cm isoluisella ruholla musta ei ainakaan koskaan tule unelmieni Victoria’s Secret mallia vaikka miten treenaisin. Niin että mitäpä jos treenattais voidaksemme hyvin. Että jaksais juosta lapsen perässä kotitalon rappuset ylös hengästymättä.
Heippa Mari Susa! Ymmärän pointtisi ja se on ihan totta että liikunnasta pitäisi tehdä tapa, osa päivittäisiä rutiineja. Toisaalta jotkut ihmiset tarvitsevat potkun persuksille ja niitä motivaatiovinkkejä, jotta he ylipäätään aloittavan liikkumisen ja sen jälkeen tekevät siitä tavan.
Mun mielestä ulkoiset motivaattorit, kuten se kuva jääkaapissa eivät auta pitkässä juokussa, vaan pikemminkin liikunnan tuottama hyvä olotila ja se että jaksaa energisesti päivittäiset rutiinit läpi! 🙂
Sain salikortin reilu kuukausi sitten ja olen huomannut huikean eron omassa jaksamisessa ja mielialassa! Olo on niin paljon pirteämpi ja illalla odotan jo seuraavia treenejä. Nykyään rakastan herätä aamulla aikaisin spinningiin tai lenkille. Ennen olisin mennyt vasta nukkumaan niihin aikoihin… Tuntuu että koko elämänlaatu on parantunut huimasti!:)
Mua itseä ainakin motivoi kun huomaa kehitystä omassa kunnossa. Painoja pystyy lisätä pikkuhiljaa ja coressa ja spinningissä ei tarvi pitää omia taukoja. Ryhmäliikuntatunneilla mietin aina, että joku päivä mäkin jaksan tehdä jokaisen toiston yhtä energisesti kuin ohjaaja!:)
Hei muuten, mistä noi sun housut on? Tosi hienot!:)
Moi Cessi! Kiva kuulla että oot löytänyt niin sanotun ”liikunnan ilon”, noinhan se kuuluu mennä, että löytää treenimuodon jota haluaa tehdä.
Housut ovat kompressiotrikoot ja ne ovat Sportia liikkeestä täältä vaasasta. Tulen kirjoittamaan noista pöksysitä vähän lisääkin infoa piakoin 🙂
Toi eka kohta on niin totta, jos alkaa miettimään väsyttääkö, huvittaako, pitäiskö niin ihan varmasti alkaa huomaamaan juttuja, joiden takia ei menisi! Kannattaa vaan mennä, ajattelematta sen enempää. Esimerkiks jos on päättänyt lähteä aamulla treenaamaan, ni ainakin mua aamulla väsyttää ihan satavarmasti mut sillon parempi onkin olla ajattelematta ja painella suoraan sinne treeneihin 😀
Sellanenkin voi motivoida, et ottaa leikkimielisen kilpailun kaverin kanssa, esim kumpi saa ensimmäisenä lisättyä painoja haukkaribiisissä tai muuta. Sillon ei niin helposti jää kotiin, jos tietää, että kaveri hoitaa omat treeninsä. Ja sit kun tarpeeks monta kertaa on motivoinut itsensä lähtee salille, niin siitä onkin jo tullu tapa!
Liikkuminen on mulle juurikin tapa ja se tulee vähän kuin itsestään. Mut eniten siihen urheiluun kuitenki motivoi liikkunnasta tuleva olo ja se endorfiinin määrä treenin jälkeen! Oikeen odottaa aina seuraavaa kertaa kun lähtee taas treeneihin. 🙂 ja tietty kun tulee tuloksia, niin motivaatio (ja kiinnostus kaikkeen urheiluun liittyvään) senkun kasvaa.
Ihana pipo!!:D Mistä oot ostanu?:)
Kiitti! Pipo on ehkä 3 vuotta vanha. Se taitaa olla gina tricosta, mutta ei varmasti auta sekään tieto enää! 😀