KASVISRUOKAVALIO & URHEILU

Muistatte ehkä mun parin kuukauden kasvisruokavalio-kokeilun ennen joulua. En syönyt täysin vegaanisti, sillä käytin heraproteiinia, quornia ja satunnaisesti myös kanamunia, muuten ruokavalioni oli myös soijaton, gluteeniton että maidoton. Tuolloin tuli paljon kyselyjä, kuinka yhdistää treeni ja kasvisruokavalio. Lukijoista löytyy varmasti itseäni paljon kokeneempia tämän asian saralta, mutta ajattelin silti jakaa muutamia vinkkejä. Tein tämän kokeilun myös osaksi siksi, että pystyn samaistumaan paremmin kasvisruokailijan asemaan, mikäli rakennan tällaisia ruokavaliota tai teen muuta ruokaohjeistusta. Aina täytyy muistaa tietysti tavoitteet, eli onko kyseessä vain energinen olo ja riittävä palautuminen, lihaskasvu vai kentien laihduttaminen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Moni osaakin koostaa sopivan makrojakauman perinteisellä sekasyönnillä, jolloin on helpompi eritellä erikseen proteiinin, hiilarin ja rasvan lähteet. Kasvisruokavaliossa haastavampaa on ehkä se, että useat tuotteet, kuten pavut, herneet ja linssit sisältävät näitä kaikkia (rasvaa vähemmän).

Esimerkiksi 100 grammassa kikherneitä on 14 g hiilaria, 8 g proteiinia ja 2 g rasvaa. Harvemmin kuitenkaan kukaan syö pelkkiä kikherneitä, vaan annokset koostuvat useammista lähteistä, jolloin on itseasiassa aika helppoa saada proteiinin määrä täyteen. Määrää tärkeämpi on kuitenkin myös proteiinin laatu, josta lisää alempana. Yksi ongelma tai pelko on useasti myös liika hiilareiden saanti, ainakin jos halutaan pudottaa painoa. Kasvisruokavaliolla painotus meneekin todella helposti hiilaripainotteiseksi, mutta täytyy myös aina muistaa, että hiilarien lähde on hyvä. Hitaasti imeytyvät hiilarit pitävät verensokerin paremmin kuosissa kuin nopeat vastaavat ja sisältävät myös runsaammin kuitua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Omalla kohdalla oli jopa haastavaa syödä riittävästi ja silti paino putosi kokeilun aikana noin 2 kiloa. Ainakin tehokasta painon pudotusta jos ei muuta, heh heh. Nuo kilot tulivat kuitenkin takaisin kokeilun jälkeen joulun aikana. 😀 Kannattaa siis muistaa, että ruokaa saa syödä oikeasti kunnolla, etenkin jos treenailee säännöllisesti! Mielestäni on entistä tärkeämpää syödä monipuolisesti ja kokeilla rohkeasti uusia ruoka-aineita. Itse koin alussa haastavaksi juuri sen, että helposti alkoi käyttää jotain samaa ruokaa päivästä toiseen. Aina kun muuttaa ruokavaliota, tulee olla aktiivinen ja täytyy jaksaa miettiä ruuan valmistusta hieman enemmän. Yleinen ongelma on varmasti se, että kun jätetään jotain pois, ei korvata sitä millään, mikä johtaa jatkuvaan nälkään/väsymykseen/energioiden loppumiseen.

Yksi haaste urheilun näkökulmasta on makrojen täsmäkäyttö, eli miten ajastaa ne hiilarit sinne treenin ympärille/treenin jälkeen. Kasvisruokavaliossa on toki mahdollista käyttää puhtaasti proteiininlähteitä, kuten vaikka quornia. Tällöin voi käyttää quornia lihan tavoin ja valmistaa kylkeen tärkkelyshiilaripitoisen lisukkeen riisistä, pastasta, bataatista tms. Itse tein niin, että nautin treenin jälkeen proteiinijauheen ja banaanin, joka toimi nopeana hiilarin lähteenä, jonka jälkeen söin vielä ruokaa joko edellä mainitulla tavalla, tai sitten valmistin niin sanotun sekamelskan eri lähteistä. Lisäsin patoihin ananasta toimittamaan nopean hiilarin virkaa ja muuten hiilarit olivat hitaita. Näiden annoksien lisukkeena mulla saattoi olla aina jotain muita ruoka-aineita tuomaan riittävästi välttämättömiä aminohappoja mukaan annokseen.

Näyttökuva 2016-03-09 kello 13.47.13

Kokeilun aikana löin useimmat ruuat sulamon laskuriin, sillä halusin samalla oppia millaisia makroja näistä kasvisruuista saa aikaiseksi. En suunnitellut mitään täydellisiä kokonaisuuksia, sillä menen useimmiten kuitenkin se maku edellä. Koska tapaan tehdä isoja määriä ruokaa kerralla, lisään aina ensin kaikki ainesosat ja määrät, jonka jälkeen luon niistä reseptin. Tämän jälkeen punnitsin annoksen, ja käytin sen painoa määränä, jolloin sain tarkemmin juuri sen annoksen makrot.

Kokeilin tuossa äsken muutamaa vanhaa reseptiä ja heitin sinne summissa vain tuon 500 grammaa, joka on sellainen suhteellisen perus annoskoko. Ylin on siis aina reseptin nimi ja alla on reseptissä käytetyt ainesosat. Kaikki ainesosat eivät ole juuri sitä välttämättä sitä merkkiä, jota olen käyttänyt, sillä kaikkea ei aina löydy, mutta ananas kuin ananas ja niin edelleen..

Näyttökuva 2016-03-09 kello 13.55.08

Omalla kohdalla en kokenut proteiinin saantia haastavaksi, sillä proteiinilisillä saa aika helposti täydennettyä ruokavaliota, eivätkä edes ne ole välttämättömiä mikäli syö oikeasti monipuolisesti. Sitä helposti ajattelee proteiinia olevan vain niissä puhtaissa protskun lähteissä, kuten lihassa, kanassa, kalassa, mutta proteiinia on myös vihanneksissa, viljatuotteissa jne, jolloin monipuolisesti syömällä saa aika nopeasti tavoitteen täyteen.

Proteiinin saantiin liittyy myös välttämättömien aminohappojen saanti. Usein yksipuolisesta kasvisravinnosta jää puuttumaan joitain välttämättömiä aminohappoja, jonka vuoksi eri kasviksia pitää yhdistellä monipuolisesti. Kasvikunnan sisältämät aminohapot myös imeytyvät hieman huonommin kuin eläinperäiset, sillä kasveissa on kuituja, joiden takia aminohapot eivät pääse irtoamaan yhtä helposti elimistön hyödynnettäviksi. Soija on esimerkiksi hyvä lähde, sillä se sisältää kaikki välttämättömät aminohapot. Itse en käytä soijaa, enkä myöskään gluteenia, joka tekee tietysti tästä aiheesta aina haastavampaa. Sen vuoksi täydensin rukavaliota proteiinilisillä ja kananmunilla, jotka sisältää myös kaikki välttämättömät aminohapot.  

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hyvä vinkki on lisätä jokaiselle aterialle ainakin kahta erilaista kasvisproteiininlähdettä, jolloin aminohappojen saanti täyttyy helpommin!

Itse suosin pääosin:

  • herneitä, linssejä, papuja
  • kvinoaa
  • quornia
  • siemeniä & pähkinöitä
  • runsaasti kasviksia
  • hamppuproteiini/riisiproteiini/heraproteiini

Nykyään siis syön aikalailla fifty-fifty kasvisruokaa ja sekaruokaa. Suosittelen kaikkia kokeilemaan kasvisruokavaliota ainakin hetkellisesti, sillä silloin oppii käyttämään paljon uusia ruoka-aineita, jotka luultavasti jäävät käyttöön, vaikka ei lopulliseksi kasvissyöjäksi päätyisikään. Edellä mainittujen lisäksi kannattaa nauttia myös (vegaanisia) omega-3 rasvahappoja, D-vitamiinia, sinkkiä, magnesiumia ja B-12 vitamiinia purkista.


PROTEIINILAADUT JA NIIDEN EROT

Tervehdys! Tästä aiheesta on tullut kirjoiteltua ennenkin, mutta koska tässä vaiheessa olen ehtinyt kirjoittaa jo aika monesta aiheesta, voi mielestäni joitakin asioita käydä uudelleen läpi! 😀 Proteiinihan on aika pop edelleen ja markkinoilta löytyy nykyään jos minkälaista ja -nimistä proteiinijauhetta. On heraa, kaseiinia, riisiproteiinia ja kanamunaproteiinia. Tämän postauksen ideana on selventää hieman mitä eroja erilaisilla proteiineilla on ja milloin mitäkin kannattaisi käyttää.

IMG_5736

Tutuimmat protskulisät taitaa olla hera ja kaseiini, jotka ovat siis molemmat maitoproteiineja. Hera tunnetaan usein nimellä Whey. Tuoreiden maitotuotteiden (rahka,raejuusto jne.) proteiineista on yleensä 20 % heraa ja 80 % kaseiinia.
Heraproteiini on ns. nopeampi, sillä sen aminohapot imeytyvät nopeammin verenkiertoon kuin kaseiinista pilkottavat aminohapot. Hera on siis kaseiinia nopeavaikutteisempi ja paremmin imeytyvä proteiini, kun taas kaseiinin vaikutus on hitaampi ja pitkäaikaisempi. Yleensä erilaiset yöproteiinit ovat kaseiinia, juuri sen vuoksi koska sen vaikutus on pitkäaikaisempi. Myös erilaiset proteiinipuddingit ovat yleensä kaseiinia. Nykyään monet välttävät maitotuotteita, mutta käyttävät silti heraa, sillä usein maidosta aiheutuvat ”ongelmat” johtuvatkin juuri kaseiinista.

Proteiinit koostuvat siis aminohapoista, ja proteiineissa on 20 erilaista aminohappoa. Näistä yhdeksän on ihmiselle välttämättömiä, eli niitä tulisi saada ravinnosta päivittäin. Herassa välttämättömien aminohappojen osuus kaikista aminohapoista on 56 % ja kaseiinissa 49 %.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jos siis kaipaa ruokavalioonsa proteiinilisää ja haluaa ottaa sen jauhona, kannattaa mun mielestä suosia heraa. Herasta löytyy myös erilaisia versioita, hera isolaatti ja hera konsentraatti. Isolaatti on yleensä paremmin jalostettua ns. puhdasta heraa, missä on korkeampi proteiinipitoisuus sekä matalampi määrä rasvaa ja hiilihydraatteja, isolaatti on myös laktoositon. Konsentraatissa on myös muutama gramma hiilareita/rasvaa. Valmistajasta riippuen näissäkin on varmasti hieman eroja.

Maitoallergisille on olemassa myös vaihtoehtoja. Joskus maitoallergia voi koskea ainoastaan kaseiinia, jolloin hera sopii. Jos näistä kumpikaan ei käy, niin vaihtoehdoiksi löytyy esim. riisi-, hamppu-, herne tai -kanamunaproteiini. Kananmunan proteiinikoostumus on erinomainen, sillä muna sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Itselläni on Fitnesgurun One Egg proteiinia, mutta se on jotenkin niin makeaa, että olen käyttänyt ainoastaan leivonnassa. Allergikoille/vegaaneille on tarjolla kasviperäinen riisiproteiini, joka sopii yleensä myös herkkävatsaisille. Riisissähän ei luonnostaan ole ihmiselle välttämättömiä aminohappoja, mutta olen ymmärtänyt, että entsymaattinen valmistusprosessi saattaa tuoda riisiin niitä välttämättömiä aminohappoja, joita siinä ei luonnollisesti ole. Saa korjata joku joka tietää tämän paremmin. Hamppuproteiini on myös helppokäyttöinen proteiinilisä vaikkapa smoothiessa, mutta esimerkiksi palautusjuomaan se ei sovi, sillä se on liian kuitupitoinen imeytyäkseen nopeasti.

Nykyään on myös erilaisia lihaproteiinivalmisteita, mutta näistä mulla ei henk. koht ole kokemusta. Lihaproteiini onkin aika uusi valmiste lisäravinnemarkkinoilla. Lihaproteiini-isolaattilla onkin erinomainen aminohappoprofiili, mikä tekee siitä hyvän vaihtoehdon edellä mainituille! Lihaproteiinissa on myös melko runsaasti kreatiinia ja BCAA:ta!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jos tuntuu ettei saa ravinnosta riittävästi proteiinia, ovat jauheet helppo tapa nostaa saantia. Itse käytän suurimmaksi osaksi heraa aamupalalla sekä palautumisjuomassa salitreenin jälkeen. Joskus otan annoksen myös jumppien jälkeen tai välipalana, jotta jaksan odottaa ruokailuun saakka. Olen todennut tämän käteväksi tavaksi välttää kovaa nälkää pitkien jumppasettien jälkeen. Palautumiseen tarvitaan myös hiilareita, joten protskujuomaa voi täydentää vaikka banaanilla tai riisikakuilla. Jos treenaa paljon ja tekee esim. tavoitteellista salitreeniä, silloin palautumisjuoma voi olla paikallaan. Jumpparit ja tavalliset kuntoilijat pärjäävät mielestäni ihan vain monipuolisella ravinnolla, mutta esimerkiksi heraproteiini on kyllä kätevä lisä kenelle tahansa, sillä sitä voi käyttää myös välipaloissa, smoothiessa, leivonnassa jne.

Nykyään monet käyttävät aminohappoja sisältäviä treenijuomia. Treenin aikana (myös sen jälkeen) keho on hyvin vastaanottavainen ravintoaineille ja näin ollen käyttämällä kyseisiä tuotteita voi nopeuttaa palautumista, edesauttaa lihaskasvua ja parantavaa suorituskykyä. Lisäksi haaraketjuisten aminohappojen uskotaan parantavan sekä voimaa että kestävyyttä kovaa harjoittelevilla treenaajilla. Treenin aikana/jälkeen nautittuna aminohappojen nauttiminen ehkäisee myös kataboliaa.

PS. Kuvat eivät nyt liity millään tavoin tekstiin, mutta eikö olekin hyvän näköistä sapuskaa? 😉