ONHAN TÄÄ NYT AIVAN PIMEETÄ!

Herätessäni oon niin uninen, että kestää 10 minuuttia ennen kuin saan napattua kännykän käteeni ja tsekattua että mikä vuorokauden aika on käynnissä. Huomaan kellon olevan jo 9:30 ja mietin, miten voi väsyttää vieläkin? Nousen ylös ja vedän lämpöistä päälle, silti on kylmä ja kroppaa kolottaa. Pakarat ovat aivan domseissa eilisestä jumpasta ja rappusia alas kävellessä nilkkoihin, polviin ja lihaksiin sattuu. Tuntuu, että koko kroppa on kohmeinen klöntti. Koirakin vaan kääntää kylkeä kun saavun alakertaan keittämään kahvia. :D

Jumittelen koneen ääressä ja imen kahvia kiduksiini. Tunnin päästä alkava Bodyattack-tunti ei houkuttele varsinaisesti, mutta samalla tiedän, että on pakko lähteä liikkeelle, jotta väsymys karisee. Puhelimeen kilahtaa viesti ja taas yksi ohjaaja poissa pelistä flunssaepidemian vuoksi. Tässä alkaa pian keinot loppua kun jengiä putoaa sängyn pohjalle jatkuvaan tahtiin.

Ulkona on sen verran samea keli, että hyvä kun eteensä näkee. Pelkkä pimeyskin olisi kyllä riittänyt, mutta nyt kun se ainoa valoisa aika on vielä harmaata ja sumuista niin avot vaan! 

Saavun salille ja siellä on hiljaisempaa kuin hautausmaalla. Pystyn oikein aistia väsymyksen ja hiljaisuuden. Kävelen jumppasaliin, jossa osa jengistä seisoskelee haukoitellen. Nyt alkaa jo naurattaa tämä koominen tilanne. Ohan tää nyt aivan pimeetä! :D 

Jumpan alkessa tuntuu ettei jalat oikeen tottele ja akillesjänne vihoittelee, koska jalat ovat kylmät ja kohmeiset. Pikkuhiljaa se kroppa alkaa herätä ja sykkeen nousu tuo välittömästi energiaa. Siitä se jälleen kerran lähtee ja lopputuloksena on jopa yllättävän energinen ja tehokas treeni. Yhtäkkiä olo on toiveikas, mieli piristynyt ja huomaan ajattelevani että kyllä tämä taas tästä. Kaikki ahdistavat ja stressaavat työkiireet tuntuvat pikkuisen pienemmiltä ja tiedän, että asiat järjestyy!

vähän erilaiset maisemat viime viikolla! 

Tämä vuodenaika on varmasti yksi raskaimpia itse kullekin. Pimeys, kylmyys, flunssat ja jatkuva väsymys vievät väkisin mielialan alas. Olen varma, että mun mielenterveys ei kestäisi tätä vuodenaikaa jos en liikkuisi näin aktiivisesti kuin nyt. Käyn useimpina päivinä treenaamassa/ohjaamassa kahdesti päivässä ja näiden sessioiden avulla selviän myös muusta ajasta. Treeni on kuin piristysruiske energiaa suoraan suoneen. Hikoilu, hengästyminen ja pieni tsemppaaminen herättää väsyneenki kehon ja mielen. Liikunnan tuoman mielihyvän ansiosta mieli pysyy virkeänä, vaikka tuntuu siltä että 24/7 on pimeää.

Hiusten tai hampaiden peseminen ei välttämättä houkuttele, mutta silti hygieniasta on vain huolehdittava, oli se kivaa tai ei. Veden juominen ei tunnu aina mielekkäältä, mutta seuraukset ovat aika ikävät jos sitä ei tee. Vaikka ei kiinnostaisi kokata, on silti jotain syötävä, sillä muuten ei vaan muut hommat toimi jos ei saa energiaa.

Liikunnan tulisi olla prioriteettilistalla ihan saman arvoinen asia, etenkin tällaisena vuoden aikana. Kaikkien ei tarvitse treenata monta kertaa viikossa, tai haastaa itseään hurjan pitkillä juoksulenkeillä tai kovilla salitreeneillä. Riittää kun tekee jotain. Liikkuu, eikä jää paikoilleen.

En tiedä tavoittaako tämä teksti sitä kohderyhmää joka tätä viestiä kaipaisi eniten, mutta toimikoon muistutuksena meille kaikille, että vaikka treenille lähteminen tuntuu aivan päättömältä ajatukselta, kun ulkona on säkkipimeää ja väsyttää niin maanpirusti. Ota yksi askel kerralla. Pue päälle, lähde. Mene vaikka valmiiksi ohjatulle ryhmäliikuntatunnille tai sovi itsesi kanssa, että treenaat vain 15 minuuttia ja jos edelleen väsyttää niin se riittää. Aseta pieniä tavoitteita. Pienistä hyvistä jutuista kasvaakin yhtäkkiä positiivinen kierre!

Mun vinkit väsymyksen ja kaamoksen sivuttamiseen!

Liiku – Paikalle jämähtäminen väsyttää entistä enemmän. Hyötyliikunta ja treenit pitävät pään kasassa! Teen useamman lyhyemmän kävelylenkin päivän aikana, jotta saan ainakin 10 000 askelta täyteen hyötyliikunnan kautta. Pyrin olemaan ulkona edes hetken kun (jos) on valoisaa.

Ravinto – Hyvä vähentää huonon määrää. Unohdetaan kaikki kiellot ja rajoitukset, silloin jos on muutenkin haastavaa, on turha aiheuttaa itselle enemmän stressiä esimerkiksi ruokavalion kautta. Keskitytään lisäämään hyviä asioita ruokavalioon ja tuomaan energiaa ja niitä paljon tarvittuja ravintoaineita.

D – vitamiini lisä on melkeinpä pakollinen tähän vuodenaikaan. D-vitamiinin puute aiheuttaa juuri väsymystä, kolotusta ja masentavaa fiilistä.

Päikkärit a.k.a power nap – Yöunien lisäksi lyhyet päikkärit auttavat jaksamaan päivän loppuun. Tärkeä asia on kontrolloidan unien pituutta. max 30 minuuttia unta riittää päiväaikaan. Pidemmäksi venyneet väsyttävät vain enemmän. Rentoutushetki esim piikkimaton päällä nollaa päivän ja kiireen kivasti jolloin illan treenit ja muut puuhat sujuu paremmalla puhdilla! 

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


AIHEUTTAAKO MASENNUS LÄÄKKEET VAI LÄÄKKEET MASENNUKSEN?

Auts. Aika rankka aihe vai mitä? Viime aikoina mediassa on pyörinyt paljon juttua, kuinka esimerkiksi liikunta toimisi parannuksena masennukseen yhtä hyvin kuin lääkkeet. Itselläni ei ole omakohtaista kokemusta tästä sairaudesta ja en halua missään nimessä vähätellä sitä! Uskon, että voi olla hyvin raskasta jos joku paasaa, että nyt vaan nouset ylös ja alat tehdä sitä ja tätä, kun ei vaan pysty. Masennus on kuitenkin myös yleistynyt, tai ainakin sen tietoisuus on kasvanut. Vaikka en ole aiheen asiantuntija, voisin sanoa, että on kyseessä sitä masennusta, joka on oikeasti sairaus ja sitten alakuloa, jota jokainen meistä kokee aina silloin tällöin. Ongelma on ehkä se, että molempia halutaan lääkitä samoin keinoin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen ennenkin kirjoittanut siitä, kuinka nykyään melkein kaikki ongelmat halutaan korjata lääkkeillä. Eli kun on ongelma, ei jakseta syventyä ongelman perimmäiseen syyhyn, vaan halutaan mahdollisimman helppo ratkaisu, jolloin hoidetaan vain ongelman aiheuttamaa oiretta. Tämä taas johtaa siihen, että ongelma ei koskaan ratkea, sitä vaan siirretään syrjään hetkellisesti. Olen viime aikoina kuullut liian monta tarinaa siitä, kuinka henkilö on mennyt lääkärin paikkeille, useimmiten väsymyksen tai rankan elämäntilanteen vuoksi ja hänelle on lyöty käteen masennuslääkkeet melko heppoisin perustein. Kaikissa tapauksissa olisi oikeasti tarvittu vain lepoa ja hieman apua tilanteen ratkaisemiseen. Yksi tuttuni oli valvonut kuukausia vauvan syntymän jälkeen ja käydessään neuvolassa, lääkäri melkein pakotti hänet ottamaan masennuslääkkeet, vaikka ainoa mitä hän tarvitsi oli hieman unta. Onneksi tuttuni oli sen verran tietoinen, että piti päänsä, eikä käyttänyt lääkkeitä kehoituksesta huolimatta. Nyt kaikki on hyvin ja hän voi taas paljon paremmin.

En halua syyttää ketään, sillä ymmärän myös hoitoalalla olevien tilanteen. Aikaa on rajallisesti ja kun vastaanotolle tulee ihminen joka vaikuttaa olevan epästabiilissa tilassa, ei ehkä haluta ottaa vastuuta siitä, että jotain tapahtuu, jolloin lääkkeet on se turvallinen keino hoitaa tilanne. Koska resursseja ei ole, on pakko toimia nopeasti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mikäli kyseessä on vain hetkellinen alakulo ja vaikea tilanne elämässä, ei lääkkeillä useimmiten saavuteta mitään hyvää. Omat tunteet turtuu ja lääkkeistä voi olla hyvin vaikea päästä eroon. Kuvioon tulee usein myös unilääkkeet, jolloin unen laatu kärsii ja olo voi olla jopa entistä väsyneempi. Kaikilla näillä lääkkeillä on varmasti paikkansa ja en edelleenkään halua vähätellä tätä sairautta, mutta haluan herätellä ajatuksia jokaisen omasta vastuusta. Olisiko omassa elämässä jotain, mitä muuttamalla se olo ja tilanne helpottuisi ilman lääkkeitä? Oli kyseessä ihan mitkä tahansa lääkkeet.

Jos ajatellaan tyypillistä tilannetta henkilöstä, jolla on rankka elämänvaihe, unta saadaan liian vähän ja alkoholiakin kuluu melko reippaasti. Alkoholi altistaa myös masentavaan, jopa epätoivoiseen tilaan, joka voi tuntua todella toivottomalta. Vielä kun päälle painaa muut asiat, on helppo mennä siihen tilaan, että ottaa avuksi lääkkeet, jotka mahdollisesti vain pahentavat koko soppaa. Elämäntavat vaikuttavat hurjasti omaan mielialaan ja vaikka tämä kuinka kliseiseltä kuulostaa, niillä pystyy jo helposti vaikuttamaan oloon, myös vaikeilla hetkillä. Eikö meillä kaikilla ole loppupeleissä vastuu siitä, miltä oma elämä maistuu?

Luin joskus erään bloggaajan kirjoitusta juuri tästä aiheesta ja kauhistelin, kuinka moni kertoi kommenttiboksissa käyttävän mielialalääkkeitä/unilääkkeitä. Suurin osa kommentoijista oli nuoria ihmisiä. Tuntuu tosi kurjalta ajatella, että jo niin nuorena joutuu tällaiseen kierteeseen.

Onko teillä omakohtaista kokemusta aiheesta tai onko joku lähipiirissä kokenut samankaltaisia juttuja?

toppi & trikoot – Puma*

kengät – Nike TrFit*

*Intersport Vaasa

kuvat: Riikka


MASENTAAKO?

Sitä on ilmoilla taas, kuten joka vuosi. Toisia ahdistaa enemmän kuin toisia. Väsyttää, v*tuttaa, eikä pahemmin kiinnosta? Täytyy myöntää, että myös minä olen antanut itseni sortua tuohon mielentilaan aina välillä. Jostain syystä ei vaan huvita, eikä nappaa. Voisi vaan jäädä vällyjen alle sluibaamaan ja unohtaa kaiken pakollisen. Herättäkää mut sitten kun on taas valoisaa ja mukavaa.

On kaksi vaihtoehtoa. Toinen on antaa tuon kaamoksen viedä mukana tai sitten taistella vastaan! Jos kyse ei ole sairaudesta, on masentava olo vain mielentila, ihan kuten ilo tai suru. On ihan ok, että välillä vähän väsyttää, mutta silti ei kannata antaa periksi. Jos hautautuu sinne sohvan pohjalle, sieltä on hyvin vaikea nousta ylös. Vaikka mikä olisi, liikunnasta ei kannata tinkiä. Joka päivä ei tarvitse paiskia salilla hiki hatussa, mutta säännöllinen liikkuminen on erittäin tärkeää jaksamisen kannalta!

_MG_8490

©Anna Snickars

Eilen, ennen jumppia, mulla oli fiilis, että en millään jaksais lähteä kotoa säkkipimeällä heilumaan kahdeksi tunniksi jumppasaliin. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut, joten se oli lähdettävä ja jälleen sen huomasi, että kun vain lähtee ja tekee, niin olo on treenin jälkeen tuhat kertaa parempi. Pimeä vuodenaika vetää väkisinkin mielen matalaksi, jolloin kannattaa käyttää energiaa tuovia aseita sitä vastaan. Ajattelin jakaa teille omat vinkit kaamoksen selättämikseksi.

1. Liikunta! Vaikka kuinka väsyttää, lähde silti. Hikoilun jälkeen nuutunut olo on muisto vain ja seuraavalla kerralla, et joudu enää tsemppailla asian kanssa yhtä paljon. 

2. Armollisuus itseään kohtaan! Jos arki on yhtä tsemppaamista, älä vaadi itseltäsi liikoja. Aina ei tarvitse tykittää kaikkea täydellisesti. Hoida ne asiat, mitkä ovat oikeasti pakollisia ja luovu suosiolla muista. On ihan ok sanoa EI ja pistää oma hyvinvointi etusijalle. Tasaisen ja rennomman jakson jälkeen on taas kiva lähteä haastamaan itseään tammikuussa. :)

3. Ravinto ja vitamiinit! D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa alakuloa/masentuneista, joten tällaisena vuodenaikana D-vitaaminin saanti täytyy turvata purkista napsimalla. Deetä napaan jokaisena päivänä ja muutenkin monipuolinen, ravintorikas ravinto pitää energiat paremmin ylhäällä. Makeanhimoon raakasuklaata ja raakaleivonnaisia hyvällä omalla tunnolla. :) Kannattaa muistaa, että sokerin puputtaminen vain ruokkii masennusta ja aiheuttaa kiukkuista oloa tuleville päiville.

4. Riittävä uni ja riittävä vapaa-aika. Viikonloput kannattaa jättää suosiolla vapaiksi liiasta ohjelmasta ja antaa itselle aikaa nautiseluun ja lepäilyyn, jolloin arkisin on enemmän voimia suoriutua töistä/tehtävistä. Ulkoilu valoisaan aikaan piristää mieltä ja tuo energiaa päivään. 

Nautitaan tästä vuodenajasta ja etsitään sen positiiviset puolet, kuten tunnelmalliset kynttilä-illalliset ja joulun odotus!

Loppuun vielä tämän hetken ehdoton lempparibiisi: