Herätessäni oon niin uninen, että kestää 10 minuuttia ennen kuin saan napattua kännykän käteeni ja tsekattua että mikä vuorokauden aika on käynnissä. Huomaan kellon olevan jo 9:30 ja mietin, miten voi väsyttää vieläkin? Nousen ylös ja vedän lämpöistä päälle, silti on kylmä ja kroppaa kolottaa. Pakarat ovat aivan domseissa eilisestä jumpasta ja rappusia alas kävellessä nilkkoihin, polviin ja lihaksiin sattuu. Tuntuu, että koko kroppa on kohmeinen klöntti. Koirakin vaan kääntää kylkeä kun saavun alakertaan keittämään kahvia. 
Jumittelen koneen ääressä ja imen kahvia kiduksiini. Tunnin päästä alkava Bodyattack-tunti ei houkuttele varsinaisesti, mutta samalla tiedän, että on pakko lähteä liikkeelle, jotta väsymys karisee. Puhelimeen kilahtaa viesti ja taas yksi ohjaaja poissa pelistä flunssaepidemian vuoksi. Tässä alkaa pian keinot loppua kun jengiä putoaa sängyn pohjalle jatkuvaan tahtiin.
Ulkona on sen verran samea keli, että hyvä kun eteensä näkee. Pelkkä pimeyskin olisi kyllä riittänyt, mutta nyt kun se ainoa valoisa aika on vielä harmaata ja sumuista niin avot vaan!
Saavun salille ja siellä on hiljaisempaa kuin hautausmaalla. Pystyn oikein aistia väsymyksen ja hiljaisuuden. Kävelen jumppasaliin, jossa osa jengistä seisoskelee haukoitellen. Nyt alkaa jo naurattaa tämä koominen tilanne. Ohan tää nyt aivan pimeetä!
Jumpan alkessa tuntuu ettei jalat oikeen tottele ja akillesjänne vihoittelee, koska jalat ovat kylmät ja kohmeiset. Pikkuhiljaa se kroppa alkaa herätä ja sykkeen nousu tuo välittömästi energiaa. Siitä se jälleen kerran lähtee ja lopputuloksena on jopa yllättävän energinen ja tehokas treeni. Yhtäkkiä olo on toiveikas, mieli piristynyt ja huomaan ajattelevani että kyllä tämä taas tästä. Kaikki ahdistavat ja stressaavat työkiireet tuntuvat pikkuisen pienemmiltä ja tiedän, että asiat järjestyy!
vähän erilaiset maisemat viime viikolla!
Tämä vuodenaika on varmasti yksi raskaimpia itse kullekin. Pimeys, kylmyys, flunssat ja jatkuva väsymys vievät väkisin mielialan alas. Olen varma, että mun mielenterveys ei kestäisi tätä vuodenaikaa jos en liikkuisi näin aktiivisesti kuin nyt. Käyn useimpina päivinä treenaamassa/ohjaamassa kahdesti päivässä ja näiden sessioiden avulla selviän myös muusta ajasta. Treeni on kuin piristysruiske energiaa suoraan suoneen. Hikoilu, hengästyminen ja pieni tsemppaaminen herättää väsyneenki kehon ja mielen. Liikunnan tuoman mielihyvän ansiosta mieli pysyy virkeänä, vaikka tuntuu siltä että 24/7 on pimeää.
Hiusten tai hampaiden peseminen ei välttämättä houkuttele, mutta silti hygieniasta on vain huolehdittava, oli se kivaa tai ei. Veden juominen ei tunnu aina mielekkäältä, mutta seuraukset ovat aika ikävät jos sitä ei tee. Vaikka ei kiinnostaisi kokata, on silti jotain syötävä, sillä muuten ei vaan muut hommat toimi jos ei saa energiaa.
Liikunnan tulisi olla prioriteettilistalla ihan saman arvoinen asia, etenkin tällaisena vuoden aikana. Kaikkien ei tarvitse treenata monta kertaa viikossa, tai haastaa itseään hurjan pitkillä juoksulenkeillä tai kovilla salitreeneillä. Riittää kun tekee jotain. Liikkuu, eikä jää paikoilleen.
En tiedä tavoittaako tämä teksti sitä kohderyhmää joka tätä viestiä kaipaisi eniten, mutta toimikoon muistutuksena meille kaikille, että vaikka treenille lähteminen tuntuu aivan päättömältä ajatukselta, kun ulkona on säkkipimeää ja väsyttää niin maanpirusti. Ota yksi askel kerralla. Pue päälle, lähde. Mene vaikka valmiiksi ohjatulle ryhmäliikuntatunnille tai sovi itsesi kanssa, että treenaat vain 15 minuuttia ja jos edelleen väsyttää niin se riittää. Aseta pieniä tavoitteita. Pienistä hyvistä jutuista kasvaakin yhtäkkiä positiivinen kierre!
Mun vinkit väsymyksen ja kaamoksen sivuttamiseen!
Liiku – Paikalle jämähtäminen väsyttää entistä enemmän. Hyötyliikunta ja treenit pitävät pään kasassa! Teen useamman lyhyemmän kävelylenkin päivän aikana, jotta saan ainakin 10 000 askelta täyteen hyötyliikunnan kautta. Pyrin olemaan ulkona edes hetken kun (jos) on valoisaa.
Ravinto – Hyvä vähentää huonon määrää. Unohdetaan kaikki kiellot ja rajoitukset, silloin jos on muutenkin haastavaa, on turha aiheuttaa itselle enemmän stressiä esimerkiksi ruokavalion kautta. Keskitytään lisäämään hyviä asioita ruokavalioon ja tuomaan energiaa ja niitä paljon tarvittuja ravintoaineita.
D – vitamiini lisä on melkeinpä pakollinen tähän vuodenaikaan. D-vitamiinin puute aiheuttaa juuri väsymystä, kolotusta ja masentavaa fiilistä.
Päikkärit a.k.a power nap – Yöunien lisäksi lyhyet päikkärit auttavat jaksamaan päivän loppuun. Tärkeä asia on kontrolloidan unien pituutta. max 30 minuuttia unta riittää päiväaikaan. Pidemmäksi venyneet väsyttävät vain enemmän. Rentoutushetki esim piikkimaton päällä nollaa päivän ja kiireen kivasti jolloin illan treenit ja muut puuhat sujuu paremmalla puhdilla!
instagram: ainorouhiainen
snapchat: ainopaino
