STRESSIHORMONI KURIIN TÄLLÄ VINKILLÄ

Stressi, tuo nykyihmisen vitsaus on syypää moniin psyykkisiin ja fyysisiin ongelmiin. Yleisimpiä stressin aiheuttajia voivat olla esimerkiksi liian suuri työkuorma, ahdistavat ihmissuhteet, alkoholi, tupakka, kofeiini, sokeri, suolisto-ongelmat, liian vähäinen uni, huonolaatuinen ruokavalio (paljon sokeria, valkaistua viljaa ja prosessoitua ruokaa) sekä ravinnevajeet, kuten magnesiumvaje. Liian vähäinen magnesiumin määrä elimistössä pitää yllä liian suurta stressihormonien eritystä

Stressihormonin, eli virallisemmin kortisolin tärkein tehtävä on pitää veren sokeritaso riittävän korkeana stressitilanteiden aikana. Kortisolin alkueräinen tehtävä on ollut suojelu. Sen avulla elimistö on saanut energiaa taisteluun tai pakenemiseen villieläimen hyökätessä. Kortisoli on siis myös energiahormoni. Jos kortisolitasot ovat kunnossa, sen avulla herää virkeänä aamuisin. Kortisolin eritys vähenee päivän mittaan ja se on alhaisimmillaan keskiyöllä. Kun kortisolirytmi kääntyy väärin päin, on se herätessä matala, jolloin luonnollisesti on väsyneimillään aamuisin ja virkeimmillään illalla. Myös yöheräilyt liittyvät käänteiseen kortisolirytmiin. Edellä mainitun vuoksi monet stressaantuneet nukkuvat huonosti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Useimmiten stressiin liitetään vain nuo psyykkiset jutut ja unohdetaan että myös urheilusuoritus on aina stressi keholle. Urheilu toki myös lievittää stressiä, eikä sitä missään nimessä kannata lopettaa. Jos elää stressaavaa elämää jo valmiiksi, kannattaa miettiä, olisiko järkevämpää jättää ainakin hetkeksi pidempikestoiset suoritukset minimiin ja keskittyä lyhyisiin intensiivisiin treeneihin sekä kehoa huoltaviin harjoituksiin. Liikaa harrastettuna tasasykkeinen ja pitkäkestoinen aerobinen harjoittelu lisää kortisolin eritystä ja kuten on tullut ilmi, liiallisella kortisolilla on paljon epämieluisia vaikutuksia. Kannattaa myös muistaa nauttia ruokaa/palautusjuoma mahdollisimman pian treenin jälkeen, mikä auttaa myös kortisolin hallinnassa.

No entäs kun itse tulee temmottua pitkiä jumppasettejä monena iltana viikossa? Melkein kaikki treenit ovat kovasykkeisiä ja kehoa rasittavia suorituksia. Suuret ja haastavat treenimäärät vaativat paljon huomiota muilta elintavoilta. Riittävä ravinto, uni, lisäravinteet ja muuten tasapainossa oleva elämä on säästänyt meikäläisen pahimmilta ongelmilta. Jos vetäisin näillä treenimäärillä ja kituuttelisin vähäisellä ruualla ja nukkuisin huonosti, en varmaan olisi jaksanut samaa rumbaa paria vuotta pidempään. Kovien viikkojen jälkeen on joskus pakko olla itsekäs ja jättää sosiaalisia menoja väliin ja vain levätä kotona, jotta ehtii palautumaan. Kannattaa siis aina muistaa, että mitä enemmän satsaa treeniin, sitä enemmän joutuu myös panostaa muihin ruutuihin. Tämänkin olen valitettavasti oppinut kantapään kautta. 😀

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joulun aikana huomasin, että stressikäyrä oli nousussa ja se vaikutti yleisen olotilan lisäksi myös yöuniin. Uni oli kevyempää ja heräsin monesti aamuyöllä, enkä saanut enää nukuttua. Käydessäni BioSignature-mittauksessa, kerroin tästä ja sain vinkiksi kokeilla Fosfoseriinia. Kyseinen aine oli itselle ihan uusi juttu ja varmaan myös monelle teistä.

Fosfoseriini on yksi parhaista aivoravinteista. Se on myos yksi tehokkaimpia stressiä ja stressihormonia laskevia ravinteita. Sen on osoitettu parantavan selvästi testosteroni/kortisoli-suhdetta rankan treenijakson yhteydessa. Fosfoseriinia nauttineella ryhmalla oli 60 % korkeampi vapaa testosteroni levossa kuin plaseboryhmalla. 

Fosfoseriini on soijalesitiinistä uutettu 100 % puhdas luonnontuote. Se on aivosolujen normaali rakenneosa, jota on runsaasti nuorten terveiden aivosolujen solukalvoissa. Fosfoseriini ehkäisee ja hidastaa aivojen vanhenemismuutoksia ja se on välttämätöntä kaikille kognitiivisille aivotoiminnoille, kuten hahmottamiselle, ymmärtämiselle ja keskittymiskyvylle. Iän myötä aivosolut menettävät fosfoseriiniä, jonka seurauksena aivotoiminnot heikkenevät. Sisäisesti nautittuna fosfoseriini imeytyy hyvin vereen ja sieltä aivoihin. lähde

Sain ohjeeksi ottaa 400 mg päivässä, viitenä/kuutena päivän viikossa pitkän treenisetin jälkeen. Viikossa ei suositella otettavan yli 2400 mg, sillä se voi laskea liikaa kortisolia. Huomioikaa jälleen, että tämä määrä oli minulle suositeltu annos, enkä suosittele nostamaan pakkauksessa annettua ohjetta ilman asiantuntijan apua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Takana on vasta parin viikon testijakso, mutta huomaan että pystyn rauhoittumaan iltaisin paremmin ja olen myös nukkunut jälleen levollisemmin, ilman yöheräilyjä. Tiedätte varmaan millainen olo on kun on treenannut kovaa myöhään illalla, jolloin keho ja pää menee ylikierroksilla vielä pitkään. Lopetan useimpina iltoina kl 20 maissa, jolloin tästä on ollut kyllä apua. Olen toki muutenkin pyrkinyt minimoimaan stressin aiheuttajia. Faktahan on se, että mikään aine ei yksissään ratkaise ongelmia, mutta siitä voi olla apua kun panostaa muihinkin osa-alueisiin. Tässä siis vinkki myös muille paljon treeniä tekeville, tai muuten vaan stressaavassa elämäntilanteessa oleville. Kuulin myös, että tästä voi olla apua opiskelussa, sillä kyseessä on kuitenkin aivoravinne! 🙂

trikoot & toppi – Reebok*

kengät: Nike kaishi*

*Intersport Vaasa

kuvat 1,2: Riikka


VÄHEMMÄN SUORITTAMISTA

..Ja enemmän fiiliksen mukaan elämistä.

Viime aikoina oon oivaltanut paljon stressiin, lepoon ja palautumiseen liittyviä asioita. Paljon mietitään ulkonäköä ja sitä kuinka voisi muokata kroppaansa tiettyyn malliin. Liian usein kuitenkin unohdetaan, kuinka iso rooli on psyykkisellä puolella. Kirjoitin joskus aiheesta ”stressin lihottama” ja totesin tekstissä, että sana stressi ei aiheuta nykypäivänä enää reaktioita. Stressi on vakioitunut meidän elämään, sehän oikeastaan kuuluu arkeen. Stressiä ei myöskään oteta vakavasti, lähinnä kilpaillaan siitä kenellä on kiireisin, hektisin ja stressaavin elämä. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaiken muun häsläyksen keskellä pitäisi kuitenkin ehtiä panostaa hyvinvointiin, treeniin ja ravintoon. Oikealla tavalla tehtynä nämä edellä mainitut auttavat toki jaksamaan kiireisimmänkin ajanjakson, mutta kun nykyään ajatellaan kovin ulkonäkökeskeisesti, menee homma enemmänkin suorittamiseksi. Dieetit, eli liian vähäisillä energioilla eläminen, suuret liikuntamäärät ja stressi yhdessä ovat melkoinen pommi terveydelle. Tällaisella meiningillä voi aiheuttaa sen, että keho menee tukkoon, aineenvaihdunta hidastuu ja olo on jatkuvasti väsynyt. Kannattaa miettiä kuinka järkevää on esimerkiksi laihduttaa tai treenata tavoitteellisesti, jos elämäntilanne on muutenkin haastava. Tietysti painonpudottaminen on hyvästä, jos on ylipainoa, mutta sekin kannattaa tehdä järkevällä tavalla. 🙂

Voisin luetella liudan asioita, joista olen hyvinkin eriävää mieltä kuin monet muut valmentajat. Esimerkiksi nämä paljon palvotut aamuaerobiset vievät usein siivun siitä kaikkein tärkeimmästä terveyden ja hyvinvoinnin kulmakivestä, eli unesta. Liian rajoitetut ruokavaliot voivat tuoda tuloksia hetkellisesti, mutta eikö olisi tärkeämpää opetella heti syömään niin, että sitä voi jatkaa myös tuloksien jälkeen? Nämä ovat näitä, mistä olen ennenkin kirjoittanut, mutta haluaisin kannustaa ihmisiä ajattelemaan myös sitä psyykkistä puolta.

Toinen ääripää on myös liiallinen yrittäminen. Ylikorostetaan rentoutumista, miettimällä jatkuvasti miten voisi edesauttaa palautumista ja hyvinvointia. Kun palautumisesta ja rentoutumisesta tuleekin suorittamista niin eikö koko pointti katoa tuolloin? On hyvä ottaa omaa aikaa ja tehdä asioita jotka antavat pään levätä, mutta mielestäni liika suunnittelu ja stressaaminen asiasta kääntävät hyödyn haitaksi. Monet terveellisesti elävät ovat ehkä liian tietoisia itsestään ja miettivät liikaa mikä tekee keholle hyvää ja mikä huonoa. Nyt en voi tehdä niin tai näin, koska pitää palautua, pitää tehdä sitä ja tätä ja pitäis rentoutua. Mitä jos vapaa-ajalla antais kaikkien ajatusten olla ja tekis just mitä huvittaa? Jos huvittaa lähteä radalle niin menee. Jos kokkaaminen tai leipominen on se juttu, niin sitten tekee niin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viime sunnuntaina tuli yhtäkkiä fiilis, että olispa ihanaa mennä hierontaan. Mulla oli niskat hieman jumissa ja koko päivän oli tuntunut kevyttä pääkipua. Pistin viestiä kaverille, joka tekee intialaista päähierontaa meidän salilla. Ilokseni kaverilta löytyi aikaa ja pääsin parin tunnin varoitusajalla käsittelyyn. Hoidon jälkeen muistin taas miten tärkeää on hoitaa myös sitä psyykkistä puolta. Vaikka hoito on tosiaan ns. fyysistä hoitoa, eli hierontaa, on suurin vaikutus sen tuoma rentoutuminen. Mieli tyhjeni totaalisesti ja tuntui kuin jokin sisäinen lukko olisi auennut. Olo oli mahtava koko loppuillan. Seuraavana päivänä tuntui kuin kroppa olisi keventynyt viidellä kilolla ja olo oli todella inspiroitunut ja energinen. Tämän innoittama kävin hoidossa myös tänään ja suosittelen muillekin. 🙂 Psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa paljon kehon toimintaan, joten jos mielii ulkoisia muutoksia, tulisi ensisijaisesti keskittyä perusasioihin, joita on esimerkiksi sosiaalinen elämä, uni, ravitseva ruoka ja omaan elämäntilanteeseen sopiva liikunta.

Hetkellinen stressireaktio antaa voimaa, sillä sen ansiosta syke kiihtyy, verenpaine nousee, verensokeri nousee, ruoansulatus pysähtyy, sukuhormonien tuotanto lakkaa ja hetkellisesti rasvaa puretaan energiaksi. Valitettavasti nykyään stressi ei tosiaan ole vain hetkellinen reaktio, vaan siitä on tullut monille jopa vuosia kestävä ongelma, jolloin korkea kortisoli pitää yllä korkeaa verensokeria. Verensokerin noustessa myös insuliinin eritys kasvaa. Näiden kaikkien summana, ongelmaksi muodostuu kuitenkin insuliiniresistenssi, jota stressi ja pitkään koholla olevan insuliini aiheuttavat. Lyhyesti sanottuna insuliiniresistenssi on tila, joka lihottaa ja kerää rasvaa, etenkin keskivartaloon ja yläselkään.

Rentouttavaa viikonloppua ystävät. Tehkää kaikkea mukavaa! 🙂

housut, paita, pipo ja kaulahuivi – Superdry (Intersport Vaasa)

kengät- nike

kuvat: Riikka


TREENIN KESTO – YKSI PIDEMPI VAI KAKSI LYHYEMPÄÄ TREENIÄ PÄIVÄSSÄ?

Monilla työssä tai koulussa käyvillä on yleensä mahdollisuus urheilla kerran päivässä ja helposti sitä ehkä ajattelee, että tekee sitten kerralla vähän pidemmän treenin. Käydään jumpassa ja vedetään vielä salitreeni päälle. Tällaisen setin voi tehdä järkevästi tai erittäin epäloogisesti. Itse en esim. koskaan yhdistäisi lihaskuntojumppaa ja salitreeniä putkeen, ellei kyseessä ole vaikkapa alakroppaan kohdistuva jumppa ja ylävartaloon kohdistuva salitreeni. Tavalliselle kuntoilijalle riittää treenipäivinä hyvin se yksi treeni arkiaktiivisuuden lisänä.  Jos kuitenkin välillä tahtoo haastaa itseään ja ottaa vähän pidempiä suorituksia, kumpi on järkevämpää kaksi lyhyempää settiä vai yksi pidempi rutistus?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jos elää stressaavaa elämää jo valmiiksi, kannattaa mun mielestä ehdottomasti jättää pidempikestoiset suoritukset minimiin ja keskittyä lyhyisiin intensiivisiin treeneihin. Liiallista aerobista liikuntaa ei suositella, sillä pitkäkestoinen, tasasykkeinen aerobinen harjoittelu lisää kortisolin eritystä ja liiallisella kortisolilla on paljon epämieluisia vaikutuksia. Liiallisen kortisolin aiheuttamia ongelmia voivat olla esimerkiksi unihäiriöt, kuukautiskierron häiriöt, rasvan kertyminen navan ympärille ja vyötärölle, korkea verenpaine, painonnousu, PMS-oireet, hedelmättömyys, myös aineenvaihdunnan hidastuminen, ärtyisyys ja kilpirauhashäiriöt ovat yleisiä. Joskus stressaavalla aikakaudella rauhallisemmat body&mind-tyyliset treenit voivat olla järkevämpiä kuin hulluna sykkiminen. Myös liikuntasuoritus on aina stressi elimistölle.

Yleensä oireet (esim.lihominen tai laihtumisen epäonnistuminen) johtavat siihen, että treenimääriä lisätään ennestään ja ravinnon määrää tiputetaan, jolloin ongelmat vain pahenevat. Vaikka ei kokisi elämäänsä mitenkään erikoisen stressaavaksi, ei kroppaa kannata ehdon tahdoin altistaa tällaiselle rasitukselle liian usein. Myös aterian skippaaminen urheilusuorituksen jälkeen johtaa helposti kohonneisiin kortisolitasoihin. Mitä nopeammin saa ravintoa, sen parempi ja toisinpäin!

Ryhmäliikuntaa ammatikseen tekevät ovat aika suuressa riskiryhmässä. Usein jumppia ohjataan monta putkeen ja jos ravintopuoli ei ole kunnossa, voi suuresta treenimäärästä huolimatta kroppa alkaa paisumaan tai muita probleemia syntymään. Voisin sanoa, että been there done that. Vaikka treenimäärät ovat edelleen suuret, olen onnistunut saamaan kropan balanssiin ravinnon, suuren unimäärän ja lisäravinteiden avulla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mun mielipide on siis tehdä mielummin 2 lyhyempää, max tunnin kestävää suoritusta, kuin yksi pidempi. Toki joskus on hyvä haastaa kuntotasoaan ja kokeilla erilaisia maratonsuorituksia, mutta suurimmaksi osaksi koostaisin treenit mielummin lyhytkestoisista suorituksista, joissa laatu on kohdillaan. Salitreenit kannattaa koostaa useampaa lihasryhmää kuormittavista moninivelliikkeistä, jolloin aikaa säästyy, eikä tarvitse pumpata erikseen jokaista lihasta läpi. Vapailla painoilla tehtävät liikkeet antavat keholle parhaan hormonalisen vasteen, eli lisäävät lihaskudosta kehittävien ja rasvaa polttavien hormonien eritystä. (mm. testosteroni, kasvuhormoni). Myös uni lisää kasvuhormonin eritystä, eli jos haluaa palautua ja kehittyä, kannattaa jälleen kerran muistaa riittävän laadukas uni. Kaksi kertaa päivässä treenaaminen buustaa myös aineenvaihduntaa kahdesti ja nostaa testosteronin sekä kasvuhormonin tuotantoa, jotka molemmat ovat mm. rasvan polttoa edistäviä hormoneja.

Jos itse koostaisin yhdelle päivälle kaksi treeniä, menisin aamulla tekemään voimatreenin ylävartalolle salilla ja illalla tekisin jonkun intervallitreenin esimerkiksi ryhmäliikunnan tai oman intervallin/HIIT treenin alavartalopainotteisesti. Jos treenaa kerran päivässä, silloinkin satsaa mielummin laatuun kuin siihen että hölkkää kyliä ympäri 2-3 tuntia putkeen päivästä toiseen. Mun oma neuvo juoksuun on edelleen ”Jos pystyt kävellä nopeammin kuin juokset, niin kävele”. 🙂

Summasummarum: Yksi treeni per päivä riittää, joskus voi haastaa itseään ottamalla kovempia viikkoja ja urheilemalla useamman kerran päivässä. Kovien viikkojen perään olisi kuitenkin hyvä ottaa kevyempi viikko, jotta kroppa ehtii myös palautua. Palautumisen kesto on yksilöllistä, toiset ovat tottuneet treenaamaan enemmän ja myös palautumaan nopeammin. Omia treenimääriä ei koskaan kannata verrata toisten omiin.

kuvat: Riikka


STRESSIN LIHOTTAMA

Sana stressi ei aiheuta nykypäivänä enää reaktioita. Stressi on vakioitunut meidän elämään, sehän oikeastaan kuuluu arkeen. Stressiä ei myöskään oteta vakavasti, lähinnä kilpaillaan siitä kenellä on kiireisin, hektisin ja stressaavin elämä. Voidaan lukea toinen toistaan jäätävämpiä päivityksiä facebookista: ”tänään 12 h töissä” tai ”18 työpäivä putkeen takana.” No wow! Aika hieno tapa tappaa itsensä hitaasti. Pysäyttää aineenvaihdunta, pistää keho sekaisin ja mieli maahan.

Eihän työnteko aina tarkoita stressaamista, mutta usein jos oma aika jää kokonaan pois, ei myöskään ole aikaa rauhoittua tai rentoutua. Ei ole aikaa laittaa ajatuksia pois työstä ja tekemättömistä töistä. Välillä sitä itsekin on joutunut tuohon oravanpyörään, josta on hankalaa päästä pois. Olen kuitenkin mielestäni kehittynyt tässä asiassa aika paljon, oon vähentänyt töitä ja ottanut enemmän omaa aikaa. Kun elää ihmisten ympärillä, jotka tekevät paljon töitä, ja kokoajan töitä, tulee helposti ns. laiska olo. Olenko huonompi, kun en paina hommia hulluna, kuten muutkin? Uskon, että nykyään työpaikoilla vallitsee juuri tällainen ilmapiiri, mitä enemmän sen parempi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Työ ja kiire eivät ole ainoita stressin aiheuttajia. Rahahuolet, elämäntavat tai vaikka koulupaikan saaminen voivat nostaa kortisolin kattoon. Kortisolin, eli stressihormonin tärkein tehtävä on pitää veren sokeritaso riittävän korkeana stressitilanteiden aikana. Kortisolin alkueräinen tehtävä on ollut suojelu. Sen avulla elimistö on saanut energiaa taisteluun tai pakenemiseen villieläimen hyökätessä. Kortisoli on siis myös energiahormoni. Jos kortisolitasot ovat kunnossa, sen avulla heräämme virkeänä aamuisin. Kortisolin eritys vähenee päivän mittaan ja se on alhaisimmillaan keskiyöllä. Kun kortisolirytmi kääntyy väärin päin, on se herätessä matala, jolloin luonnollisesti on väsyneimillään aamuisin ja virkeimmillään illalla. Myös yöheräilyt liittyvät käänteiseen kortisolirytmiin.

Hetkellinen stressireaktio antaa voimaa, sillä sen ansiosta syke kiihtyy, verenpaine nousee, verensokeri nousee, ruoansulatus pysähtyy, sukuhormonien tuotanto lakkaa ja hetkellisesti rasvaa puretaan energiaksi. Valitettavasti stressi ei enää ole vain hetkellinen reaktio, vaan siitä on tullut monille jopa vuosia kestävä ongelma, jolloin korkea kortisoli pitää yllä korkeaa verensokeria. Verensokerin noustessa myös insuliinin eritys kasvaa. Näiden kaikkien summana, ongelmaksi muodostuu kuitenkin insuliiniresistenssi, jota stressi ja pitkään koholla olevan insuliini aiheuttavat. Lyhyesti sanottuna insuliiniresistenssi on tila, joka lihottaa ja kerää rasvaa, etenkin keskivartaloon ja yläselkään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä vuosia blogia kirjoitellessa, olen huomannut mitkä aiheet keräävät eniten lukukertoja. Nämä aiheet liittyvät aina laihdutukseen, kiinteytykseen tai kehon parempaan ulkomuotoon. Jos kirjoittaa jostain terveyteen liittyvästä, joka ei vaikuta ulkonäköön, ei se ole läheskään yhtä kiinnostavaa, kuin esim. kiinteytysohjelma koko vartalolle. Uskon, ettei monia kiinnosta stressi, sillä ei tiedetä mihin kaikkeen se voi vaikuttaa. Tämä oli vain pieni pintaraapaisu aiheesta, mutta ehkä joku herää tämän myötä. Stressi vaikuttaa myös ulkonäköön, se vanhentaa, väsyttää, sairastuttaa ja lihottaa. Kuulostaako muodikkaalta? Ei munkaan mielestä. 🙂

Pitkäaikaisen stressin syitä voivat olla esimerkiksi liian suuri työkuorma, ahdistavat ihmissuhteet, alkoholi, tupakka, kofeiini, sokeri, suolisto-ongelmat, liian vähäinen uni, huonolaatuinen ruokavalio (paljon sokeria, valkaistua viljaa ja prosessoitua ruokaa) sekä ravinnevajeet, kuten magnesiumvaje. Liian vähäinen magnesiumin määrä elimistössä pitää yllä liian suurta stressihormonien eritystä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oman kokemukseni mukaan parhaat aseet stressiä vastaan on kunnon yöunet, vapaat viikonloput, lukeminen, piikkimatto, ulkoilu luonnossa ja infrapunasauna. Olen ennenkin painottanut unen tärkeyttä ja painotan edelleen. Tunti ennen nukkumaan menoa kannattaa sulkea tietokone, televisio ja laittaa luuri pois. Liika valo ja hälinä estää melatoniinin luonnollista toimintaa. Melatoniini on siis elimistössä luontaisesti esiintyvä pimeähormoni, jonka avulla nukahtaa paremmin. Jos tuntuu, että oma melatoniinin tuotanto on vinksallaan, voi tätä ostaa myös apteekeistä ja luontaistuotekaupoista. Olen itseasiassa tehnyt näin viime aikoina, eli laittanut kaikki älylaitteet ajoissa kiinni ja lueskellut sängyssä. Olen nukahtanut paljon nopeammin ja nukkunut myös levollisemmin kuin aiemmin.

Mieti asiat, jotka stressaavat sinua juuri nyt? Sen jälkeen mieti, mikä olisi pahin mahdollinen asia mitä voisi tapahtua, jos hölläisit otettasi hieman? Kaatuuko maailma tai kuoleeko joku, jos et stressaakkaan itseäsi hengiltä sen asian vuoksi?

Ota päivässä vähintään 30 minuuttia aikaa, jolloin päätät ettet ajattele mitään. Makaat vain paikallasi (esim. piikkimatolla) ja annat itsesi rentoutua. Erilaiset rentoutusohjelmat auttavat irroittamaan ajatuksista. Puhelimeen pystyy ladata erilaisia ohjelmia, tai kuunnella vaikka youtuben kautta. Saattaa kuulostaa hassulta, mutta kannattaa kokeilla. 🙂

lähde: Kaisa Jaakkola, hormoonitasapaino