ARKIAKTIIVISUUS VS. KOVAA TREENAAMINEN

Moikka pitkästä aikaa! Tässä tuli pidettyä viikon kirjoitustauko ja täytyy myöntää, että teki ihan hyvää. Viime viikko vietettiin Helsingissä ja oli ihan luontevaa ottaa suurempi lomavaihde silmään, kun ei ollut tutut rutiinit rytmittämässä menoa.

Olen kertonut seuraavani aktiivisuutta, kulutusta ja esimerkiksi päivittäistä askelmäärää multisportkellon avulla (polar vantage m). Nyt kun on tullut treenattua vain 3-4 krt viikkoon salilla niin on ollut mielenkiintoista verrata miten se vaikuttaa kokonaiskulutukseen ja aktiivisuuteen yleisesti. Sitähän sanotaan, että kun treenaa paljon ja kovaa, keholla on taipumus minimoida kehon liikettä ihan huomaamatta. Keho yrittää ikään kuin säästää energiaa ja voimia, koska meno on kovaa.

Mennään siis itse asiaan ja lähdetään vertaamaan:

Normaalissa arjessa mun viikkotason kulutus on 21-22 000 kilokaloria. Treenejä tulee viikkoon 13-15, sisältäen siis jumpat ja omat treenit. Omat treenit olivat pääosin juoksu- tai salitreenejä. Pyrin olemaan muutenkin aktiivinen, eli käyn kävelyllä koiran kanssa ja pyöräilen työmatkoja (jos kelit sallii :D). Keskimääräinen askelmäärä tällaisella viikolla on 20 000 askelta per päivä (jumpat ja treenit ovat tässä mukana)

Viimeisten viikkojen keskimääräinen kulutus on ollut 18-19 000 kilokaloria, mikä on siis noin 3000 kaloria vähemmän. Treenimäärät ovat pudonneet kolmeen neljään salitreeniin. Sen sijaan yleisliikkuminen eli arkiaktiivisuus on noussut. Askelmäärä oli noin 20 000 askelta per päivä.

Jos siis ajatellaan painonhallintaa tai laihdutusta, se mitä teet heräämisen ja nukkumaan menon välillä on paljon tärkeämpää kuin tunnin treeni. Toki treenaaminen tukee hyvinvointia paljonkin, mutta arkiaktiivisuus on silti tärkeämpää ja tehokkaampi tapa pitää terveyttä yllä. Esimerkiksi viime viikolla mulla oli päiviä, kun en ollut treenannut mutta päivän kokonaiskulutus oli silti 2900, mikä on aika paljon. Noina päivinä tuli pääosin käveltyä ja pyöräiltyä paikasta toiseen ja olin muutenkin aktiivinen, koska siihen oli energiaa (ja toki myös aikaa). Kovana jumppapäivänä kun mulla on jopa neljä ohjausta, kulutus on noin 3500.

Nämä luvut ovat Polarin antamia lukuja, eli en tietenkään voi sanoa varmuudeksi, mutta sopivat hyvin vertailuun. Se mitä tällä teksillä yritän viestittää on tosiaan se, että jälleen kerran kokonaisuus on paljon tärkeämpää kuin yksittäiset asiat. Olen kuullut sanovan, että joku ei voi aloittaa elämänmuutosta, koska ei ehdi treenata vielä tai, että kesällä tulee aina lisäkiloja kun ei halua mennä kuntosalille, koska hienot säät. Jokainen pystyy liikkua jos vain haluaa. Päivittäiset pienet valinnat muodostavat nimittäin suuren kokonaisuuden ja siihen kannattaakin aina pyrkiä!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


KOLMEKYMPPISENÄ ALKAA RUPSAHTAMINEN

”Ootappa vaan kun täytät 30 vuotta niin, et enää jaksakkaan treenata noin. Kolmenkympin jälkeen kilot alkaa tarttua, vaikka mikä tekisi ja peli on menetetty.” Kuulin itsekkin edellä olevan kaltaisia lausahduksia nuorempana ja paljon oon kuullut laitettavan ”iän piikkiin” muutenkin. On ihan totta, että aineenvaihdunta hidastuu iän myötä ja esimerkiksi tiukassa kunnossa pysyminen on haastavampaa. On totta, että jos kolmeekymppiseksi saakka on voinut syödä rennosti mitä tahtoo, niin varmasti jossain vaiheessa huomatkin, ettei hoikkana pysyminen olekaan niin helppoa kuin aiemmin. Se, että ikä olisi este olla kunnossa, on kuitenkin pelkästään tekosyy!

Luin eilen artikkelin aiheesta, kuinka aineenvaihdunta alkaa hidastua jo kolmekymppisenä niin, että liikuntaa on lisättävä entisestä, jos halutaan pysyä samoissa painolukemissa. Toinen keino on tietysti katsoa tarkemmin syömisten perään, mutta esimerkiksi arkiaktiivisuuden lisääminen on aika helppo ja muutenkin terveyttä edistävä keino lisätä aktiivisuuttaan.

”Niillä, joilla askeleet pysyivät neljän vuoden seurannan aikana ennallaan tai vähenivät, painoindeksi nousi. Vastaavasti niillä, jotka lisäsivät askeliaan, paino pysyi hyvin pitkälle samana. Paino pysyi ennallaan niillä, jotka lisäsivät liikkumistaan yli 2 000 askeleella”

Oon kirjoitellut melko paljon tuosta hyöty/arkiliikunnasta ja oon sitä mieltä, että pienillä valinnoilla on loppupeleissä todella suuri merkitys. 2000 askelta ei ole kovin paljon, mutta sen lisäämisellä saattaa välttyä siltä, että yhtäkkiä huomaa painon nousseen 10 kiloa ja täytyy alkaa ihan tosissaan tehdä muutoksia niin treeni- kuin ravitsemusrintamalla.

”Aineenvaihdunta alkaa hidastua jo kolmenkympin paikkeilla, vaikka hidastuminen on yksilöllistä eikä tapahdu kaikilla samassa iässä. Elimistö alkaa reagoida ja aineenvaihdunta hidastua myös silloin, jos on paljon paikallaan”

Tuo 2000 askelta ei siis tietenkään ole mikään vakio, sillä kaikki kehot ovat hieman erilaisia, mutta pitämällä huolta aktiivisuudestaan, välttyy suuremmilta painonnousilta, vaikka se kolmekymppiä (..tai enemmän) pamahtaakin mittariin! 😀

Kuten sanoin, oon kuullut paljon sellaisia toteamuksia, että kun ikää alkaa tulla mittariin, on parempi tyytyä olemaan vaikka huonommassa kunnossa kuin aiemmin, mutta olen kyllä tuota mielipidettä vastaan. Itse olen esimerkiksi ollut parhaimmillaan ihan viimeisten viiden vuoden aikana ja nykyäänkin mun voima/kuntotaso on parempi kuin parikymppisenä (vaikka olin kilpaurheilija tuossa iässä). Toki nuoremmalla iällä oli muita ominaisuuksia, joissa olin vahvempi, kuten liikkuvuus, mutta senkin heikentyminen on ihan omaa laiskuutta vain.

Olen itsekin huomannut, että nykyään joutuu tehdä hieman enemmän hommia ja olla tarkempi palautumisen / ruokavalion suhteen kuin nuoremmalla iällä, mutta ikä ei kyllä todellakaan ole mikään syy, miksi ei voisi olla vahvempi/timmimpi/hyväkuntoisempi kuin aiemmin! Mun mielestä koskaan ei pitäisi tyytyä johonkin asiaan sen vuoksi ”että joku on joskus sanonut niin”. Kaikki on mahdollista, mikäli on valmis tekemään hommia tavoitteiden eteen.

Yleensähän juuri kolmenkympin paikkeilla saadaan myös jälkikasvua, joka aiheuttaa omat haasteensa siihen oman hyvinvoinnin ylläpitoon ja kuten jokainen blogeja vähääkään seuraava on voinut huomata, tästä aiheesta ollaan saatu melko kovaakin vääntöä aikaiseksi. Mä en lähde sanomaan millaista on pyörittää arkea lapsien kera, kun mulla ei sellaisia itsellä ole, mutta silti olen sitä mieltä, että oli elämässä mitä tahansa esteitä ja vaikeuksia, omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta niin hyvin, kun se siinä elämäntilanteessa on mahdollista!

Tänään on tullut vedettyä treenipäivä oikeen vanhaan stailiin, sillä käytiin aamusta heittämässä hyvä selkätreeni salilla ja tein pitkästä aikaa maastavetoja. Painot tuntuivat kevyiltä ja sarjapainotkin nousivat siihen malliin, että omaa maksimia olisi mahdollista päästä nostamaan taas tänä keväänä. Viime keväänä nostin 150 kg ja kesän jälkeen mavet ovat olleet aika vähissä, mutta nyt voisi lähteä taas kehittämään sitäkin liikettä. Parin tunnin päästä ohjaan vielä pari tiukkaa jumppaa ja kävin tuossa pienellä kävelylläkin äsken, kiitos kauniin talvisään. Ihan huikee viikon aloitus, suosittelen! 🙂

LUE MYÖS: PARIKYMPPINEN VS. KOLMEKYMPPINEN

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.