Ruokavalioon liittyvissä trendeissä on aika paljon vaihtuvuutta ja kun jokin asia trendaa, näkyy se vahvasti somessa ja lehdissä. Seuraan itse paljon erilaisia tilejä, blogeja ja kanavia. En ole aina kaikkien kanssa kaikesta samaa mieltä ja se on ihan ok, sillä mua kiinnostaa myös erilaiset elämäntavat ja eriävät mielipiteet.
Se mitä oon huomannut ja mihin oon ehkä itsekin joskus sortunut, on se että sitä omaa elämäntapaa tai vaikka ruokavaliota tuputetaan ainoana hyvänä vaihtoehtona myös muille. Vinkkien ja positiivisten kokemusten kertominen on ihan ok, mutta jos ajatellaan vaikka tätä vallitsevaa ketogeenisen ruokavalion hypetystä niin tämäntyyppinen ruokavalio on juuri sellainen joka voi sopia yhdelle tosi hyvin ja toiselle tosi huonosti.
Tiedän, että näistä hiilareista on tullut jauhettua ehkä liikaakin täällä blogissa, mutta oon taas törmännyt niin monta kertaa tällaiseen hiilarinvastaiseen ”propagandaan” jossa toitotetaan, että ainoa keino laihtua/voida hyvin/olla energinen ja mitä ties, on jättää hiilarit pois lautaselta. Usein näissä väitöksissä käytetään argumenttia että kun hiilarit jätetään minimiin ”keho alkaa käyttää rasvaa energiana ja ihminen laihtuu”.
Todellisuudessa ihmiskeho on hieman monimutkaisempi kapistus ja edes hiilarien poisjättäminen ei päde energiatasapainon lakiin. Usein jonkun ruoka-aineen pois jättäminen toki vaikuttaa energiansaantiin negatiivisesti, mutta se ei ole mikään automaattinen fakta. Ilman kalorivajetta ei laihdu vaikka olisi kuinka ketoosissa. Ketoosi tosin helpottaa näläntunteen hallintaa ja laimentaa sitä, mutta kysymys kuuluu, kuinka kauan kukin pystyy ja haluaa olla tilassa jossa hiilarit jäävät aina pois ruokavaliosta?
Useissa tieteellisissä tutkimuksissa onkin todettu että vähähiilihydraattinen ruokavalio sekä vähärasvainen ruokavalio ovat yhtä tehokkaita laihdutukseen (ylipainoisilla). Minä väitän, että useimmille ihmisille on helpompaa noudattaa pidempään ruokavaliota, josta ei jätetä mitään pois. Ei kaikille, mutta valtaväestölle kyllä.
Olen itsekin luonnollisesti syönyt sekä vhh/ketoosi- ruokavaliolla ja tiedän, että kun ruokavalion koostaa monipuolisesti, voi se olla tosi hyvä juttu ja saada esimerkiksi väsymyspiikit ja jatkuvan makeannälän hallintaan. MUTTA usein tässä on taas siirrytty syödään mitä tahansa – ruokavaliosta ketoosiin, eikä edes kokeiltu ns. tavallista, tasapainoista ruokavaliota oikeilla ateriarytmeillä. Kuten viikko takaperin kirjoitin, ihminen toimii niin, että se vaihtaa kaiken heti uuteen, jolloin vertauspohja pizza-hamppari-ruokavaliosta vähähiilariseen tai mihin tahansa dieettiin on tietysti aika suuri.
Itse liikun samoissa määrissä kuin ammattiurheilijat, en tosin niin vakavasti 
mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, että kun aloin syödä hiilareita todella vapaasti ja reippaasti, painoni putosi juuri siihen lukuun, mikä on ollut mulle se ihannepaino, jota on helppo pitää ilman tarkkailua tai ehdottomuutta.
Kaikki erikoiset ”vaivat” joita olin analysoinut ties millä vitamiinin ja mineraalin puutteella katosivat (raajojen puutuminen, yöheräily, painon nousu ilman syytä) kun yksinkertaisesti aloin syödä enemmän. Tämä matka oli kaiken kaikkiaan aika pitkä ja sisälsi erilaisia vaiheita ja kokeiluja, mutta lopputuloksena olen nyt jo pitkään ollut tilassa, missä syöminen on tosi helppoa.
Voin kertoa myös sen, että ette edes usko miten paljon ruokaa (ja herkkuja) voi tällainen aktiivinen tyyppi syödä täysin huoletta, ilman että paino nousee tai turvottaa tai jotain muuta. Edelleenkin kyse on energiatasapainosta, mutta ennen kaikkea kokonaisuudesta. Ei yhdestä treenistä tai annoksesta, vaan kokonaisuudesta kaikelta kannalta.
Olen vaan sitä mieltä, että keho (ja se kuuluisa aineenvaihdunta) toimii niin paljon tehokkaammin, kun syöminen ja ruoka ei määritä koko elämää.
tässä olin jo raskaana, mutta en tiennyt sitä 
Hiilareita syytetään usein verensokerin heittelystä, mutta tämäkään ei ole ihan yksiselitteinen asia. Nyt kun olen raskaana ja mun suvussa esiintyy diabetesta, piti munkin tehdä sokerirasitus, jonka teinkin reilu viikko takaperin.
Raskauden aikana olen syönyt entistä hiilaripainotteisemmin ja reilummin. Siltikin paastosokeri ja kaikki muut mittaustulokset olivat kolmosella alkavia lukuja (matala verensokeri) mikä kertoo lääkärin mukaan siitä, että aineenvaihdunta ja sokeriaineenvaihdunta toimii superteholla. Kun sokeria tulee kehoon, palaa se samantien pois. Tässä vaikuttavana asiana on tietysti mun aktiivisuus, mutta koska tiedän, että monet aktiiviset ja urheilevat tyypit miettii näitä hiilarihommia, niin tässä on mun näkökulma asiaan.
Kun olin vuosia sitten ylirasitustilassa, tuolloin mun verensokerit olivat aavistuksen liian korkeat ja silloin olin syönyt ”todella tarkkaan” ja välttänyt mm. ylimääräistä sokeria.
Jos elämäntyyli on passiivinen, voi olla ihan fiksua käyttää hiilarinlähteenä pääosin vihanneksia, kasviksia ja hedelmiä, sillä ne ovat vähäkalorisia, mutta täyttäviä. Jos urheilee ja on aktiivinen, on täysin hölmöä yrittää syödä jatkuvasti mahdollisimman vähäkalorisesti.
Oon ehkä hieman muuttanut ajatustyyliäni siitä, että ruokavalio olisikaan niin merkittävässä osassa esimerkiksi painonhallinnassa. Sitähän sanotaan että ruokavalio vaikuttaa laihduttamiseen 80 % ja liikunta 20 %, mutta mä sanoisin että arkiliikunta/aktiivisuus 40% treenit 20% ja ruokavalio 40%.
Toivottavasti ei kuulostanut paasaukselta, toivon vaan, että kun seurataan ja inspiroidutaan vaikkapa somessa, pidetään kuitenkin järki päässä ja muistetaan katsoa myös miten mikäkin tapa sopii omaan elämäntilanteeseen ja käytännössä toteutettavaksi!
Kivaa sunnuntaita!
instagram: ainorouhiainen
Hei. Itse sairastan kakkostyypin diabetesta ja valitettavasti olen huomannut että vähähiilihydraattinen ruoka on ainut jolla saan verensokerin pysymään kurissa. Kiinnostaisikin tietää millaiset verensokerit sinulla oli silloin kun ne olivat ”aavistuksen liian korkeat” ? Vai muistatko enää? Itsekin liikun kohtalaisen paljon ja tiedän että liikunnalla sokeri laskee mutta ei sillä pitkäkestoista sokeria laskevaa vaikutusta minulla ole – vaikka siis liikunkin monta kertaa päivässä lenkkeillen.
Moikka! Ymmärrän toki, että tällaisissa tapauksissa juuri vhh-ruokavalio toimii hyvin.
Mulla oli silloin 6 ja jotain verensokeri. Lääkäri ehdotti silloin jo sokerirasitusta, mitä en kuitenkaan silloin tehnyt. Uskon että mun keho oli muutenkin vähän sekaisin kaikesta kun oli ylirasitustila päällä.
Minulla myös positiiviset vaikutukset ketodieetillä tyypin 2-diabeteksessa.
Harvemmin kommentoin, mutta pakko sanoa että blogiasi on nykyisin tosi kiva lukea! Tämäkin kirjoitus on mainio, sillä tällaista tervejärkistä suhtautumista ruokaan ja liikuntaan ei voi peräänkuuluttaa liikaa.
Mukavaa odotusaikaa sinulle!
Ihania nää sun paasaukset! Mä ainakin sain sekä tästä että siitä sun ruokatasapainokirjoituksesta tosi paljon motivaatiota ja intoa ja vaikka mitä
Parhaillaan koitan löytää tasapainoa syömisiin ja liikuntaan vauvavuoden jäljiltä, jolloin tuli syötyä aivan päin honkia 
Kiitti kun postasit aiheesta, tosi tärkeä aihe!
Mua vaan mietytyttää nuo määrät, kun olen itsekin yrittänyt lisäillä hiilareita, että paljonko sitten esim itseni (1-2 h päivässä liikuntaa + kohtalaisen aktiivinen työ, paino n. 47kg) pitäisi tai millä määrällä uskaltaisin kokeilla (en halua että paino nousee nopeasti)? Suositukset mitä netissä on vaihtelee aika paljon, usein puhutaan että esim 3-5 tai jopa 5-10grammaa per painokilo mutta tuossahan on aika paljon heittoa…Osaatko siis yhtään arvioida paljonko itselläsi keskimäärin tulisi hiilareita, tai olisiko se lähempänä tuota 3g/kg vai reilusti enemmän? Sori jos tällainen utelu ärsyttää, mutta olen toipumassa myös syömishäiriöstä ja yritän hakea uskallusta syödä enemmän, varsinkin niitä hiilareita, ja mikään ei motivoi paremmin kuin muiden aktiivitsen ja terveiden ihmisten esimerkki!
Olen sulta kerran kysynyt täällä blogissa että paljonko syöt hiilareita ja vastasit silloj ettet ole laskenut, joten en kysy enää
Moikka ja kiitos! Nyt viime aikoina (raskaana) oon tosiaan syönyt niin ettei mulla ole oikeestaan mitään hajua mistään makroista. Syön 4-5 krt päivässä ja jokaisella aterialla on hiilareita (leipää, puuroa, pastaa,riisiä, perunaa, vihanneksia jne) valmistan myös aina isoja ruokamääriä joista ladon lautaselle sapuskaa, joten tosi vaikea arvioida sitäkään, paljonko yhdessä annoksessa on mitäkin.
Joskus kun söin tarkemmin laskien, oli hiilarit 200-300 g / pvä luokkaa ja silloinkin olin dieetillä! Nyt tosin kun ei ole mitään suunnitelmaa, vaihtelee varmaan kalorimäärätkin päivittäin.
Sori, tästä ei varmaan ole mitään apua, mutta joskus voi olla ihan hyvä kokeilla syödä ilman että tietää onko niitä hiilareita 2 vai 6 g painokilo ja syödä sen mukaan, ettei ole nälkä enää ja jos treenissä alkaa painaa, on se mahdollisesti merkki että nyt pitäis syödä enemmän. Kaikkea ei aina tarvitse laskea ja tietää – mun mielipide. Ymmärrän tosin sen, että jos on ollut syömishäiriötä niin on vaikea päästää heti kaikesta kontrollista irti.