Aina ei mee ihan putkeen, mutta menis edes joskus! No ei vaiskaan, kyllähän nuo asiat rullaa useimmiten ihan kivasti, mutta joskus vaan kaikki menee päin prinkkalaa ja yleensä silloin ihan kunnolla. Tässä muutama kommellus, mitä itse on tullut käytyä läpi! 😀

Ja hei, jos sulla on joku hyvä juttu kerrottavana, kommenttiboksi on auki!

Ajateltiin lähteä kauniina kesäiltana pyörillä keskustaan syömään. Kun oltiin poljettu puoleen väliin, miehen pyörän poljin irtosi kokonaan. Yrityksistä huolimatta sitä ei enää saanut kiinni millään. Mies jäi odottamaan ja minä sitten lähdin kotiin hakemaan autoa ja pyöränkuljetustelinettä. Kotiin päästyäni en tietenkään löytänyt telinettä mistään, joten jouduimme tunkemaan pyörän autoon. Fillari ei meinannut tietenkään mahtua autoon mitenkään päin, eikä sitä voinut jättää parkkiinkaan, koska lukko oli mun pyörässä joka oli jo kotona. 😀 Lopulta saatiin soviteltua pyörä kyytiin. Siinä vaiheessa oli jo niin kova nälkä, että herra tilasi kebabbilasta pizzan. Haettiin se ja ajettiin kotiin.

Naiset tietää, että iso puhelin ja pieni laukku ei ole aina se kätevin yhdistelmä illan riennoissa. No minähän onnistuin hukkaamaan puhelimeni kahdesti yhden viikonlopun aikana festareilla. Jo se, että mulla on ihan uusi iphone xr pistää toki harmittamaan, mutta että siinä on vielä kuori jossa on kiinni myös pankkikorit ja henkkarit, ei auta yhtään asiaa! 😀 Molemmilla kerroilla luuri löysi tiensä takaisin, thank god!

Kännykkäepisodista kului pari päivää ja meikäläinen päätti vihdoin siivota ja tehdä kunnon inventaarion mun vaatehuoneeseen.  Siivousurakan päättyessä aloin etsiä puhelinta, eikä löydy sitten mistään. Lopulta mies lähti penkomaan roskiksia, jonne olin vienyt kasan pusseja. Sieltähän se luuri kortteineen taas löytyi. 😀

Mulla oli kertynyt aika paljon käteistä rahaa, tarkemmin sanottuna 600 €. Muistin ottaneeni ne mukaan laukkuuni ja sitten yhtenä päivänä en löytänyt niitä mistään. Rahoja etsittiin tietysti kissojen ja koirien kanssa, mutta huonolla menestyksellä. Lopulta ajattelin, että ne oli varastettu laukustani huomaamattani. Muutama viikko episodin jälkeen sain kunnon kesäflunssan ja päätin huuhdella nenäni nenäkannulla. Otin kannun kaapista ja sieltähän ne 600 € löytyi talletettuna! 😀 Onneksi tuli flunssa.

Couples who train together stay together…Tai sitten ei. Meidän tapauksessa nimittäin 90% yhteisistä treeneistä ei pääty hyvin. Yleensä on vaikea löytää liikkeitä ja tyyliä joilla molemmat haluaa treenata, tai sitten mies tokaisee kesken treenin että ei tästä tuu mitään, lähetään kotiin. Yleensä siinä vaiheessa mulla on justiin hyvä meininki, enkä todellakaan aio lähteä kotiin. Jos mitään edellä mainitusta ei tapahdu, me ollaan aina eri aikaan valmiita ja toinen joutuu odotella tyhjän panttina. 😀

Jumppatyypit tietää, että tietyssä vaiheessa Les Mills – ohjelmia aletaan miksaamaan, eli käyttämään vanhojen ohjelmien biisejä ja koreoita. Mulla on kadonnut materiaalit koneelta, joten olen suurimmaksi osaksi vanhojen dvd – ja cd-levyjen varassa. Tämän lisäksi mulla ei tietenkään ole koneella levyasemaa, eikä meillä liioin DVD-soitinta. Päätin kuitenkin kaivaa xboxin esiin ja sain siitä vanhat levyt pyörimään telkkarista. Hain miehen tyttären mankan alakertaan ja kuuntelin musiikit sillä läpi. Oli siis melkoinen homma saada muutama koreografia haltuun. Kun vihdoin pääsin ohjaamaan jumppaa, löin cd:n soittimeen sisälle ja se ei sitten lähtenytkään pyörimään. En siis lopulta saanut koko paskaa toimimaan, joten ei muuta kuin leuka rintaan ja vanhat musat päälle. 😀

Kivaa torstaita kamut! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook