”MÄ OONKI REIPPAAMPI KUIN SÄ”

Joskus vaan ihmetyttää ihmisten ajatusmaailma. Mietin usein, että miksi eriävistä mielipiteistä ylipäätään kiistellään ja vängätään. Oon kai itse siinä mielessä helppo ihminen, että mun on todella helppo ymmärtää erilaisia ihmisiä, mielipiteitä ja toimintamalleja. Yritän myös ymmärtää niitä, jotka nillittävät joka asiasta, eivätkä näe omaa napaansa pidemmälle, mutta se on ehkä vaikeinta.

Viime aikoina on taas ollut keskustelua siitä, millainen työ on arvokkainta. Koska keskustelut on käyty sosiaalisessa mediassa, on noussut esiin kuinka helppoa työtä some/vaikuttaminen on. En koe tarvetta perustella tai tuoda esiin, onko tämä rankkaa tai aikaavievää, sillä itse koen, että vaikuttaminen on kuitenkin suhteellisen helppo tulonlähde, kun on päässyt pisteeseen missä seuraajia on sen verran, että siitä maksetaan.

Se, miten rankaksi tai helpoksi tämän(kin) työn mieltää, riippuu varmasti paljon ihmisestä. Tämä työ ei ole ehkä aikaavievää (vaikka aikaakin tämä vie, mutta ei ns sidottu tiettyyn aikarytmiin) eikä raatamista, mutta omat haasteet ovat olemassa. Haastavinta on varmasti ensinnäkin päästä pisteeseen, missä tätä voi kutsua ammatiksi. 😀

Itse en ole pelkkä vaikuttaja, vaan olen myös palkkatyöläinen kuntosalilla sekä yrittäjä. Toki yritystoiminta linkittyy vahvasti vaikuttamiseen, sillä ilman somea, mun yritys ei pyörisi. Ei ainakaan samalla volyymilla. Nykyään on todella vaikea erottua esimerkiksi Personal Trainerina ilman tunnettavuutta. Oikeastaan kaikki yritykset, jossa myydään jotain, hyötyvät suuresta seuraajamäärästä. Kyllä mä koen, että näkyvyys on nykymarkkinoilla valtaa.

Onko se sitten reilua muita kohtaan, että toinen joutuu raataa perse ruvella jokaisen uuden asiakkaan eteen, kun toinen heittää instagramiin yhden kuvan jossa myy jotain ja saa tuhansia ostajia saman tien? No ei varmasti ole, mutta onko elämä ylipäätään millään osa-alueella reilua? Ja loppupeleissä kuitenkin se, jolla se näkyvyys on, on tehnyt jotain oikein. Tuskin ne seuraajat ovat itsestään ilmestyneet. Nykyään on vain todella haastavaa kerätä suurta seuraajakuntaa, kun tarjontaa on niin pirusti. Joku on vain saattanut tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan. Tai sitten ei.

Mä en itse ole koskaan arvottanut ketään ammatin tai titteleiden perusteella. Jokainen työ on omalla tavallaan tärkeää ja arvokasta. Miksi näistä pitää kinastella? Epätasa-arvoa tulee luultavasti aina olemaan ja jos on tyytymätön omaan tilanteeseen, aina on mahdollisuus yrittää jotain muuta työtä. Yrittäessä on aina mahdollisuus epäonnistua, mutta yrittämättä jättäminen on varma tapa epäonnistua siinä. Jos ylipäätään keskittyy oman elämän rakentamiseen, eikä murehdi miten helppoa muilla on, pääsee jo aika pitkälle!

Jos olen joskus kertonut millaisia mun päivät ovat, on postaukseen saattanut tulla kommenttia, kuinka helppoa mulla on. Itse kun joutuu kuskata lapsia sinne tänne ja olla kasista neljään sorvin ääressä. Siihen vielä kotityöt sun muut. Mä taas en ymmärrä mitä sillä haetaan, että pitää perustella miten rankkaa oma elämä on. 😀 Siis eikö se ole vaan hyvä, jos ei ole rankkaa? Itse ainakin koen, että mitä pienemmällä työmäärällä saan tilipussiin täytettä, sen parempi. Miksi pitäis raataa ja kärsiä, jos on olemassa helpompi vaihtoehto? On ihmeellistä kuinka edelleen ajatellaan, että mitä enemmän stressiä, paineita ja kiireitä sitä reippaampi ja parempi ihminen olet.

Työstä puheenollen, mullakin alkaa kesäloma aivan näillä näppäimillä. Tänään olisi vielä RPV-ohjaus, huomenna aamusta spinning ja sitten meikämuija saa ottaa iisiä viisi viikkoa. Loman alkamisen lisäksi meen kirjottamaan tänään kauppakirjat sijoitusasunnon ostamisesta! Ihan uus aluevaltaus tähän repertuaariin. 😉

Kivaa viikonloppua toverit!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook

 


One Response to “”MÄ OONKI REIPPAAMPI KUIN SÄ””

  1. Pesukarhuuu sanoo:

    TÄMÄ! NIIN TOTTA!
    Pakko kommentoida tota perheellisten kommenttia siitä, että ei tiedä miten rankka päivä voi olla kun ei ole lapsia. kuinka rankkaa on Päiväkodin, töiden, harrastusten ja töiden välillä ravaamisessa menee niin paljon aikaa ja huh, on niin rankkaa. Kerran eräälle totesin, että miksi on hankittu kolme lasta kun jo sen yhden kanssa oli niin hankalaa ja raskasta, ja kun selvisi, ettei se lapsen kasvattaminen ole ihan helppo homma. Jokainen tekee valintansa elämässä.

Kommentoi